Ero sivun ”Uusivuosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Howland → Howlandinsaari |
Kirjoitusvirhe. Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
== Vuoden vaihtuminen eri maissa == |
== Vuoden vaihtuminen eri maissa == |
||
Eri maissa vuoden vaihdetta vietetään eri tavoin ja eri aikaan. Elinkeinollisista ja historiallisista syistä vuodenvaihde on ollut eri vuodenaikoina. Muinaisten [[babylonia]]laisten vuodenvaihde oli [[Kevätpäiväntasaus|kevätpäiväntasauksena]]. Heillä oli myös toinen vuodenvaihde [[Syyspäiväntasaus|syyspäiväntasauksena]]. [[Muinainen Egypti|Egyptiläiset]] aloittivat vuoden [[kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksesta]]. Vuoden ensimmäisen päivän sijoittaminen [[tammikuu]]n ensimmäiseen päivään on [[Roomalainen kalenteri|roomalainen]] käytäntö. [[Suomi|Suomessa]] vuodenvaihde oli |
Eri maissa vuoden vaihdetta vietetään eri tavoin ja eri aikaan. Elinkeinollisista ja historiallisista syistä vuodenvaihde on ollut eri vuodenaikoina. Muinaisten [[babylonia]]laisten vuodenvaihde oli [[Kevätpäiväntasaus|kevätpäiväntasauksena]]. Heillä oli myös toinen vuodenvaihde [[Syyspäiväntasaus|syyspäiväntasauksena]]. [[Muinainen Egypti|Egyptiläiset]] aloittivat vuoden [[kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksesta]]. Vuoden ensimmäisen päivän sijoittaminen [[tammikuu]]n ensimmäiseen päivään on [[Roomalainen kalenteri|roomalainen]] käytäntö. [[Suomi|Suomessa]] vuodenvaihde oli varhaisintaan syksyllä, kun [[maatalous]]työt oli saatu päätökseen.<ref>Hakusana vuodenvaihde teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref> |
||
=== Vuoden vaihtuminen eri aikavyöhykkeillä === |
=== Vuoden vaihtuminen eri aikavyöhykkeillä === |
||
Versio 25. marraskuuta 2021 kello 10.49
Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä (uudenvuodenaatto) vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi (uudenvuodenpäivä). Uuttavuotta juhlitaan ympäri maailmaa eri tavoin. Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle.[1] Uusivuosi yhteen kirjoitettuna tarkoittaa tapahtumaa, jota vietetään viimeisenä päivänä. Erikseen kirjoitettuna uusi vuosi viittaa koko seuraavaan vuoteen.[2]
Nykyisessä länsimaisessa ajanlaskussa vuoden viimeinen päivä on 31. joulukuuta ja vuoden ensimmäinen päivä 1. tammikuuta.[3] Uudenvuodenpäivä on Suomessa ja useissa muissa maissa[4] yleinen pyhä- ja vapaapäivä.
Vuoden vaihtuminen eri maissa
Eri maissa vuoden vaihdetta vietetään eri tavoin ja eri aikaan. Elinkeinollisista ja historiallisista syistä vuodenvaihde on ollut eri vuodenaikoina. Muinaisten babylonialaisten vuodenvaihde oli kevätpäiväntasauksena. Heillä oli myös toinen vuodenvaihde syyspäiväntasauksena. Egyptiläiset aloittivat vuoden kesäpäivänseisauksesta. Vuoden ensimmäisen päivän sijoittaminen tammikuun ensimmäiseen päivään on roomalainen käytäntö. Suomessa vuodenvaihde oli varhaisintaan syksyllä, kun maataloustyöt oli saatu päätökseen.[5]
Vuoden vaihtuminen eri aikavyöhykkeillä
Seuraavassa taulukossa näkyy vuoden vaihtuminen maailmalla aikavyöhyke kerrallaan. Osa valtioista on jakautunut useammalle aikavyöhykkeelle. Tällöin kunkin vyöhykkeen kohdalla annetaan suluissa tarkemmat alueet valtion sisällä sekä mahdollinen aikavyöhykkeen nimi. Osalla valtioista on eri aikavyöhykkeillä sijaitsevia erillisiä itsehallintoalueita. Näiden kohdalla emämaa ilmoitetaan kursiivilla alueen nimen perässä. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevat maat, joissa on vuodenvaihteen aikana käytössä kesäaika, on merkitty tähdellä.*
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Suomalainen uusivuosi
Perinteisesti suomalaiset viettivät uutta vuotta kekrinä. Uutenavuotena katsottiin tulevan vuoden enteitä.[6][7] Aattoiltana saatettiin saunan jälkeen heittää vasta saunan katolle. Vastan asennosta ennustettiin sitten tulevaa. Heiniä saatettiin heittää kattoon. Mitä enemmän olkia jäi katto-orsille, sitä parempaa onnea sen uskottiin tietävän tulevalle vuodelle. Myös säätä ennustettiin uutenavuotena.[8]
Nykyään suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat esimerkiksi nakit ja perunasalaatti.[9][10] Myös ranskalaisia syödään nakkien lisukkeena. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.[11] Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja.[10] Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat ooppera ja teatteri[12].
Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.[10] Itävallassa pidetään Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti. Musikvereinin Kultaisessa salissa Wienin filharmonikot esittävät Straussin säveltäjäsuvun, ennen kaikkea Johann Strauss nuoremman, musiikkia. Vuodesta 1941 lähtien järjestettyä konserttia seurataan television välityksellä lukuisissa maissa, myös Suomessa.[10]
Uudenvuodenpäivä ei ole virallinen liputuspäivä. Ensi kerran uudenvuodenpäivänä liputettiin vuonna 2000 Suomalaisuuden liiton ja Helsingin yliopiston aloitteesta. Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.[13]
Suomessa uudenvuodenajan sää on Suomen ilmastolle tyypillisesti hyvin vaihtelevaa. Tavanomaisesti uusivuosi vastaanotetaan talvisessa pakkassäässä lounaissaaristoa lukuun ottamatta, mutta toisinaan pakkanen voi paukkua lähes ennätystahtiin, kuten kävi vuodenvaihteessa 2002–2003.[14] Muita melko kylmiä vuodenvaihteita ovat olleet muun muassa 1965–1966, 1981–1982, 1988–1989, 2001–2002 sekä 2009–2010. Toisinaan sää voi myös olla vielä maan etelä- ja keskiosissa syksyisen lauhaakin; tällaisia vuodenvaihteita ovat olleet esimerkiksi 1963–1964, 1971–1972, 1972–1973, 1983–1984, 1991–1992, 1994–1995, 2006–2007, 2007–2008, 2013–2014, 2014–2015[15] ja 2016–2017[16]. Uudenvuoden ajan lämpöennätys on Oulussa mitattu +6,3 astetta vuodelta 1973, pakkasennätys puolestaan Sallan Naruskajärvellä vuonna 1982 mitattu −43,5 astetta[14].
Ilotulitukset
Suomessa uuteenvuoteen on kuulunut ilotulitteiden ampuminen. Eniten ilotulitteita ammutaankin uudenvuodenaaton juuri vaihtuessa uudenvuodenpäiväksi. Tapa on peräisin Kiinasta, ja sen alkuperäinen tarkoitus on pahojen henkien karkottaminen[17]. Suomessa ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana iltakuudesta aamukahteen. Ilotulitteiden myynti alkaa 27. joulukuuta kestäen aina uudenvuodenaattoiltaan kello 17.30 asti.[18] Viime vuosina ilotulitteiden paukuttelu on jo paikoin aloitettu uudenvuodenaaton vastaisena yönä.
Monille eläimille uusivuosi on kova paikka, sillä niitä pelottavat pamaukset ja kirkkaat välähdykset.[10] Ilotulitus saatetaan jättää juhlinnasta pois myös ympäristön säästämisen vuoksi.[19] Ilotulitteista jää maahan hylsyjä, jotka sisältävät jäänteitä myrkyllisistä aineista. Nämä roskat tulisi siivota heti seuraavana päivänä, jotta ne eivät joudu eläinten tai pikkulasten suihin tai jää ympäristön saasteiksi.[10]
Uudenvuodenkenkien valaminen
Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan uudenvuodenkenkien valamisella.[20] Tinan valaminen tuli Suomeen Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Se oli aluksi säätyläisten perinne, mutta levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen, aluksi Länsi-Suomessa. Tinanvalamisen on sanottu vanhoista ennustustavoista kenties parhaiten nykyiseen elämänmenoon sopeutuneeksi[21]. Uudenvuodenkenkiä sanotaan uudenvuodentinoiksi, vaikka useimmissa nykyisin myytävissä uudenvuodentinoissa on todellisuudessa tinaa vain muutama prosentti, loput lyijyä, joka on ihmiselle myrkyllinen raskasmetalli[22].
Uudenvuodenkengät ostetaan yleensä kaupasta, hevosenkengän muotoisena kappaleena. Kenkä sulatetaan kauhassa joko takan tulessa tai kaupunkiolosuhteissa useimmin liedellä. Sulanut metalli kumotaan kauhasta vedellä täytettyyn ämpäriin. Jäähtyessään vedessä metalli jähmettyy sattumanvaraisesti erimuotoisiksi kappaleiksi. Jähmettynyttä kappaletta katsotaan ja yritetään keksiä, mitä se kuvaisi.[23] Jähmettynyttä kappaletta voi katsoa myös kynttilän tai lampun valossa, jolloin sen varjon muodosta arvaillaan tulevaisuutta. Jos esimerkiksi jähmettymään on tullut koristeellista pitsimäistä osaa, sen kuvitellaan merkitsevän rahan tuloa alkavana vuonna. Tyypillisiä kuvia ovat laivat (voivat merkitä myös matkustusta), henkilöt (tulevat puolisot), talot, eläimet (esimerkiksi tuleva kotieläin) ja niin edelleen.[24]
Uudenvuodentinat ovat ongelmajätettä niiden sisältämän lyijyn takia, ja ellei niitä aiota käyttää uudelleen seuraavana vuonna, ne tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen.[25][26] Jotkut jättävät tinojen valamisen pois juhlinnasta luonnon säästämiseksi.[19] Uutta vuotta voidaan ennustaa myös nostelemalla kahvikuppeja, joiden alle on asetettu ennusmerkkejä.[27]
Euroopan unioni on luokitellut uudenvuoden tinojen sisältämän lyijyn olevan vaarallinen lisääntymisterveydelle, jolloin tinojen myynti Suomessa loppui maaliskuussa 2018.[28]
Venäläinen uusivuosi
- Pääartikkeli: Venäläinen uusivuosi
Venäjällä uusivuosi on paljolti ottanut kristillisenkin joulun aseman, sillä se on ajankohdaltaan lähempänä läntisen kristikunnan maissa vietettävää joulua kuin venäläis-ortodoksinen joulu[29] – ortodoksiset kirkothan noudattavat Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta juliaanista kalenteria, joka on parisen viikkoa jäljessä gregoriaanista. Lahjoja jakava Pakkasukko kulkee venäläisellä kolmivaljaksella ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö eli Lumihiutaletyttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Pakkasukko on Joulupukin vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän kaukoidässä.[30][31]
Kiinalainen uusivuosi
- Pääartikkeli: Kiinalainen uusivuosi
Vanhan kiinalaisen kalenterin mukainen vuodenvaihe on silloin, kun uusikuu sattuu toisen kerran talvipäivänseisauksen jälkeen. Aurinko on tällöin Eläinradalla Vesimiehen merkissä. Länsimaisen kalenterin mukaan kiinalainen uusivuosi sattuu tavallisimmin helmikuuhun, joskus tammikuun lopulle. Vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuodet nimetään ”taivaallisen rungon” ja ”maallisen oksan” merkkien perusteella.[13][32]
Uusivuosi uskonnoissa
Roomalaiset alkoivat ennen ajanlaskun alkua viettää uutta vuotta tammikuun ensimmäisenä päivänä, kun aikaisemmin sitä oli vietetty maaliskuussa. Kristityt pyrkivät korvaamaan kalendae-juhlan jouluun liittyvällä paastopäivällä. Myöhemmin päivä nimettiin Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäiväksi[33] ja sittemmin myös Jeesuksen nimipäiväksi. Katolinen kirkko viettää tammikuun ensimmäistä Neitsyt Marian juhlana kun taas luterilaiset ja ortodoksit Kristuksen ympärileikkaamisen muistoksi.[34]
Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa vuosi vaihtuu eri aikoihin. Juutalainen vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Juutalaisen perimätiedon mukaan maailma luotiin 7. lokakuuta vuonna 3761 eaa. (juliaanisen kalenterin mukaan). Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku aloitettiin 16. heinäkuuta 622. Islamilaisen perimätiedon mukaan profeetta Muhammad pakeni tuona päivänä Mekkasta Medinaan.[13]
Vuosituhannen vaihtuminen
Monissa maissa järjestettiin erilaisia juhlia vuosituhannen vaihteessa, kun 1000-luku vaihtui 2000-luvuksi. Myös Suomessa järjestettiin rumpu- ja tanssiesitys sekä Suomen suurin ilotulitusnäytelmä, jonka teki japanilainen Hanabi-ryhmä[35].
Lähteet
- Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
Viitteet
- ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Uusi vuosi Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Iso vai pieni alkukirjain? Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Aikakirja 2010 (PDF) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 4.11.2011.
- ↑ Anno 2011, s. loppusivulla taulukko Kansalliset juhlapäivät 2011. Ajasto, 2010.
- ↑ Hakusana vuodenvaihde teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö. Espoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9.
- ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
- ↑ Uudenvuoden taikoja. Tinan valaminen ja ennustaminen 31.12.2009. Kansanperinne-blogi. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.
- ↑ Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 20. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
- ↑ a b c d e f Uusi vuosi Kaikki juhlista. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Aalto 1999, s. 24.
- ↑ Seljavaara & Kärjä, s. 16.
- ↑ a b c Seljavaara & Kärjä, s. 12.
- ↑ a b http://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
- ↑ Sää lauhtuu voimakkaasti ennen vuodenvaihdetta 29.12.2014. Ilmatieteen laitos.
- ↑ Vuosi vaihtuu ennätyslauhassa säässä – lämpimin uudenvuodenaatto jopa 50 vuoteen Iltalehti. 31.12.2016. Viitattu 24.2.2017.
- ↑ Seljavaara & Kärjä, s. 13.
- ↑ Ilotulitteiden myynti Suomessa (Opas > Ilotulitteiden myynti Suomessa) Tukes. Viitattu 4.1.2011.
- ↑ a b Hallivuori, Laura: Viherrä uudenvuodenviettosi 16.12.2008. Vihreä lanka. Viitattu 13.2.2010.
- ↑ Heikkinen, Maarit: Vuodenvaihteen uudet ja vanhat perinteet 25.10.2008. Plaza.fi. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Seljavaara & Kärjä, s. 11.
- ↑ Uuden vuoden tinat kannattaa käyttää uudelleen 2003. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.1.2010.
- ↑ Uudenvuoden taikoja 11.12.2006. Suorakanava Oy / Rakentaja.fi. Viitattu 10.1.2014.
- ↑ Näin tulkitset tinaa 31.12.2009. MTV3 Helmi. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Uudenvuodentinat ovat ongelmajätettä Helsingin kaupunki. Viitattu 31.12.2010.
- ↑ Ennusta ekologisesti, sulata sokeria 29.12.2009. YLE Etelä-Karjala. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Uusivuosi: Vanhoja taikoja Tunturisusi.com. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Turunen, Petri: Perinteisen tinan valaminen uutenavuotena loppuu Ilta-Sanomat. 20.12.2017. Sanoma Media Finland. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Nykyiset Venäjän juhlapäivät Suomi-Venäjä-seura. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Dobrowolski, Taneli: Joulunviettoa Venäjällä Rusgate. Viitattu 25.12.2010.
- ↑ Ded Moroz eli Pakkasukko Venäjällä Tunturisuden joulusivut. Viitattu 25.12.2010.
- ↑ Nieminen, Kirsti: Kiinalainen kalenteri Ajastaika. 2/2004. Ajasto. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Uudenvuodenpäivä Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 28.4.2010.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
- ↑ Millenniumin juhlintaa Ylen Elävä arkisto. Viitattu 28.4.2010.
Aiheesta muualla
.svg){kind=link}
.svg){kind=link}
adventti |
joulu |
uusivuosi |
loppiainen |
kynttilänpäivä |
laskiainen |
Marian ilmestyspäivä |
palmusunnuntai |
kiirastorstai |
pitkäperjantai |
pääsiäinen |
helatorstai
helluntai |
Pyhän Kolminaisuuden päivä |
juhannus |
apostolien päivä |
kirkastussunnuntai |
mikkelinpäivä |
reformaation päivä |
pyhäinpäivä |
tuomiosunnuntai