Acre

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Brasilian osavaltiota. Muista merkityksistä katso Acre (täsmennyssivu).
Acre
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Osavaltion sijainti Brasiliassa
Osavaltion sijainti Brasiliassa
Valtio Brasilia
Perustettu 1962
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Rio Branco
Pinta-ala 152 581 km²
Väkiluku (2014) 790 101
Lyhenteet
 – ISO 3166 BR-AC
Osavaltion internetsivut

Acre on yksi Brasilian osavaltiosta maan länsiosassa. Aikanaan Boliviaan kuulunut alue liitettiin Brasiliaan vuonna 1903 ja nykyinen osavaltio on perustettu vuonna 1962. Huomattava osa osavaltion pinta-alasta on sademetsien peitossa ja suuri osa väestöstä asuu alueen pääkaupunki Rio Brancossa. Acre tunnetaan esimerkiksi kumipuista ja luonnonkumin tuotannosta. Alueen asukasluku oli vuoden 2014 arvion mukaan 790 101.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acre on Brasilian osavaltioista läntisin ja se kattaa Brasiliaan kuuluvan Amazonin sademetsän lounaisalueen ja sen pinta-ala on 152 581 km2. Acresta etelään sijaitsee Peru ja koillisessa Bolivia. Pohjoisessa Acre rajautuu Brasilian Amazonasin osavaltioon. Nimensä Acren osavaltio on saanut Acrejoelta, joka kulkee osavaltion itäosan halki. Joen varrella sijaitsee myös Acren osavaltion pääkaupunki Rio Branco. Acren läpi kulkevat myös monet muut lopulta Amazonjokeen laskeviin Juruá- ja Purusjokiin kulkevat virrat. Acren alue on keskimäärin noin 183 metriä merenpinnan yläpuolella. Osavaltion korkeammat osat sijaitsevat lännessä ja pohjoisessa. Ilmasto Acressa on lämmin ja kostea. Keskimääräinen vuosittainen lämpötila alueella on 25°C ja keskimääräinen sadanta 2 000–2 500 mm.[1]

Huomattava osa Acren osavaltiosta on sademetsän peitossa. Metsälle tyypillisiä puita ovat esimerkiksi parapähkinäpuu ja parakautsupuu. Alueen eläimistöön kuuluvat esimerkiksi pekarit, kapybarat, agutit ja tapiirit.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsähakkuiden paljastamia geoglyfejä Acressa.

Nykyisen Acren alueen on uskottu perinteiasesti olleen varsin koskematonta aluetta ennen eurooppalaisten saapumista alueelle. Alueella eli intiaaneja, mutta heidän lukumääräänsä on pidetty pienenä.[1] Sittemmin alueelta on kuitenkin tehty löytöjä, jotka viittaavat joiden tutkijoiden mukaan Acren ja Amazonian länsiosien olleen aikanaan uskottua paljon tiheämmin asuttua aluetta. Metsien hakkuiden yhteydessä tiheistä metsistä on paljastunut esimerkiksi suuria ihmisten valmistamia geometrisiä kuvoita, eli geoglyfejä. Acren geoglyfejä on rakennettu 1 000–2 000 vuotta sitten. Suurin osa Amazonian geoglyfeistä on löydetty Acresta, mutta niistä esiintyy myös Amazonian ja Rondônian osavaltioiden alueilla ja niillä on ehkä ollut seremoniallinen tai uskonnollinen merkitys.[2] Eurooppalaisia alkoi liikkua Acren alueella vasta suhteellisen hiljattain 1700-luvulta lähtien. Tuolloin he eivät kohdanneet kiinteää laajamittaista asutusta, vaan vähäisiä joukkoja kanootein liikkuneita intiaaneja.[1] Tuhannet alueen intiaanit saivat surmansa taudeissa, sodissa ja orjuutuksen seurauksena.[2]

Etelä-Amerikan siirtomaakaudella nykyisen Acren alueen katsottiin kuuluvan Espanjan hallitsemaan osaan mannerta, toisin kuin Portugalin halltisema Brasilia. Etelä-Amerikan maiden itsenäistyttyä alueen omistuksesta alettiin kuitenkin kiistellä. Vuonna 1867 Brasilia ja Bolivia solmivat rajojensa kulusta alueella Ayacuchon sopimuksella, mikä jätti nykyisen Acren Bolivian hallintaan. Sopimus ei kuitenkaan päättänyt alueen hallintaan liittyneitä kiistoja lopullisesti. 1880-luvulla Amazonian alueen kumintuotanto kasvoi räjähdysmäisesti.[3] Monet kuminkerääjistä saapuivat Brasilian puolelta.[4] Pian Bolivcviassa huolestuttiin maan kyvystä hallita muusta maasta maantieteellisesti suhteellisen eristyksissä sijannutta aluetta. Hallinto alkoi kannustamaan bolivialaisia siirtolaisia asettumaan alueelle ja kumin tullimaksuja korotettiin. Jännitteet alueella kasvoivat.[3] Vuonna 1903 brasilialaiset kuminkärääjät julistivat Acren alueen itsenäiseksi, eikä Bolivian keskushallinnon onnistunut kukistamaan heitä. Tilanteen pelättiin johtavan myös sotaan Brasilian kanssa, johon Boliviassa oltiin haluttomia ryhtymään.[4] Marraskuussa 1903 solmitulla Petrópoliksen sopimuksella Bolivia luovutti Acren alueen hallinnan Brasilialle.[3] Korvauksena maa sai 10 miljoonaa dollaria, sekä rautatieyhteyden Mamoréjoelta Bolivian puolelta Madeirajoelle Brasiliaan.[4] Brasilian ja Perun vastaisesta rajasta Acren seudulla päästiin sopimukseen vuonna 1909.[1]

Näkymä Acren pääkaupunki Rio Brancossa.

Osana Brasiliaa Acre oli ensin territotrio, jonka asemasta se kohosi vuonna 1962 yhdeksi maan osavaltioksi.[1] Brasilian sotilasdiktatuuri kannusti siirtolaisuutta alueelle 1970-luvulla osana pyrkimyksiä asuttaa laajempaa Amazonian aluetta. Osa Acren sademetsistä hakattiin tämän kehityksen seurauksena.[2]

Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acren pääliikenneväylät ovat alueen läpi kulkevat joet. Alueelta on kuitenkin myös maantieyhteys Amazonian osavaltion pääkaupunki Manaukseen ja Brasilian pääkaupunki Brasíliaan. Acren pääkaupunki Rio Brancosta on myös ilmaliikennettä muualle maahan. Acre on tunnettu etenkin luonnonkumin tuotannosta, jota pidetään Brasilian korkealaatuisimpana. Paikallisen maatalouden tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi maissi, maniokki ja banaani.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiskansaan kuuluva tyttö Acressa.

Acren asukasluku oli vuoden 2014 arvion mukaan 790 101.[5] Huomattava osa alueen väestöstä on muuttanut seudulle suhteellisen hiljattain ja monet seudun asukkaista ovat taustaltaan afrobrasilialaisia. Intiaanien suhteellinen osuus väestöstä on pieni, mutta suuroi osa osavaltion pinta-alasta kuuluu intiaaneille varattuihin reservaatteihin. Suurin osa alueen asukkaista asuu kaupungeissa. Yksin pääkaupunki Rio Brancon asukasluku vastaa noin kahta viidesosaa koko väestöstä. Muita huomattavia kaupunkeja ovat Cruzeiro do Sul, Sena Madureira, Tarauacá ja Feijó. Suuri osa alueen asukkaista kuuluu katoliseen kirkkoon ja alueen valtakieli on portugali.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Acre Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.2.2019. (englanniksi)
  2. a b c Simon Romero: Once Hidden by Forest, Carvings in Land Attest to Amazon’s Lost World The New York Times. Viitattu 14.2.2019. (englanniksi)
  3. a b c Burkholder, Mark A.: Encyclopedia of Latin America, s. 4. Vol. 3. Facts on File, 2010. ISBN 978-0-8160-7359-7. (englanniksi)
  4. a b c Valtonen, Pekka: Latinalaisen Amerikan historia, s. 256. 2. painos. Gaudeamus, 2001. ISBN 978-952-495-510-2.
  5. ESTIMATIVAS DA POPULAÇÃO RESIDENTE NO BRASIL E UNIDADES DA FEDERAÇÃO COM DATA DE REFERÊNCIA EM 1º DE JULHO DE 2014 (pdf) Instituto Brasileiro de Geografia e Estatística (IBGE). Viitattu 14.2.2019. (portugaliksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]