Pohjoisterritorio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjoisterritorio
Northern Territory
Uluru, helicopter view, cropped.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Australia
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Darwin
 – pääministeri Adam Giles (CLP)
 – hallintovirkamies John Hardy
Edustus Australian parlamentti
 – edustajainhuone 2 paikkaa
 – senaatti 2 paikkaa
Pinta-ala 1 420 970 km² (3.)
 – maa 1 349 129 km²
 – sisävesi 71 839 km² (5,1 %)
Väkiluku (2018) 247 300 (8.)
 – väestötiheys 0,17 as./km²
BKT (2010–11) $16 281 000 000
 – asukasta kohti $70 961
Symbolit
 – lempinimi The Top End
 – korkein kohta Mount Zeil (1 531 m)
Lyhenteet
 – postitunnus NT
 – ISO 3166 AU-NT
Northern Territory Government

Pohjoisterritorio (engl. Northern Territory) on Australian pohjoisosassa sijaitseva territorio. Sen pinta-ala on 1 420 968 km²[1], siellä oli vuoden 2018 arvion mukaa 247 300 asukasta. Pohjoisterritorion pääkaupunki on Darwin, jonka etäisyys Australian pääkaupungista Canberrasta on 3 144 kilometriä. Muita merkittäviä kaupunkeja Darwinin lisäksi ovat Alice Springs (noin 1 500 kilometriä etelään Darwinista) ja Katherine.

Pohjoisterritorion lipussa on okrankeltaista ja mustaa kuvaamassa autiomaata ja aboriginaalien perintöä.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisterritorio rajautuu pohjoisessa Timorin- ja Arafuranmereen sekä idässä Carpentarianlahteen. Rannikkoseutu on tasaista, ja rannikolla on monia saaria. Niistä suurimmat ovat Melvillensaari, Bathurstinsaari ja Groote Eylandt.[3]

Rannikkotasangon ja Arnheminmaan eteläpuolella maasto alkaa hiljalleen kohota laajaksi ylätasangoksi, joka jatkuu myös naapuriosavaltioiden puolelle. Territorion eteläosissa kohoaa MacDonnellvuoristo, jossa on muun muassa alueen korkein vuori, 1 511 metrin korkuinen Mount Zeil. Alice Springsin kaupungin lounaispuolella on monia suuria kivimuodostelmia, kuten Kata Tjuta ja Uluru. Territorion kaakkoisosa kuuluu Simpsonin aavikkoon, ja sen pohjoispuolella on ruohoinen ylänköalue Barkly Tableland.[3]

Pohjoisterritorion jokia:

Kansallispuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme neljästä ensimmäisestä yrityksestä asuttaa Pohjois-Australian rannikko epäonnistui alueen karuuden tähden. Alue oli osa Uutta Etelä-Walesia vuodesta 1825 vuoteen 1863, ja osa Etelä-Australiaa vuodesta 1863 vuoteen 1911. 1. tammikuuta 1911 Pohjoisterritorio erotettiin Etelä-Australiasta ja siirrettiin liittovaltion hallintaan. Pohjoisterritorio jaettiin vuonna 1927 kahtia Pohjois-Australiaksi ja Keski-Australiaksi.

Pohjoisterritorio perustettiin uudelleen vuonna 1931. Vuonna 1947 terriotorio sai oman hallinnon, josta kehittyi oma vaaleilla valittu parlamentti vuonna 1974.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Territorion parlamenttitalo Darwinissa.

Pohjoisterritorio on hallinnollisesti Australian territorio, mikä tarkoittaa että sillä on pienempi hallinto ja itsemääräämisoikeus kuin osavaltioilla. Pohjoisterritoriota kuitenkin käsitellään kokonsa vuoksi usein kuten osavaltiota, ja sillä on poikkeuksellisesti oma parlamentti ja lainsäädäntö.[4] Kuningattaren seremoniallista valtaa pitää Australian kenraalikuvernöörin nimittämä hallintovirkamies (engl. Administrator). Pohjoisterritorion päämies on hallituksen pääministeri (engl. Chief minister).[5] Territorioilla on kaksi edustajaa Australian parlamentin ylä- ja alahuoneissa.

Pohjoisterritoriolla on oma yksikamarinen parlamentti. Sen 25 jäsentä valitaan vaaleilla suunnilleen neljän vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee Pohjoisterritorion pääministeri ja hän valitsee hallinnon ministerit. Kruunun edustajalla eli hallintovirkamiehellä on toimeenpanovalta. Hän vahvistaa territorion lait ja allekirjoittaa viralliset asiakirjat. Lisäksi hän edustaa territoriota.[5]

Tuomiovalta on jaettu tuomioistuimille, joita on kaksi: Maistratti (engl. Magistrates' Court) ja Korkein oikeus (engl. Supreme Court). Maistraatin alaisuudessa on useita paikallisia alioikeuksia, joissa käsitellään pienempiä rikkomuksia.[6]

Paikallishallinnosta vastaavat paikallishallintoalueet, joita on 16. Alueet vastaavat kuntia, ja niiden vastuulla on kunnallistekniikka sekä julkiset palvelut kuten puistot, kirjastot ja hautausmaat.[7] Pohjoisterritoriossa on myös viisi kunnallishallinnotonta aluetta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungit, merkittävät asutukset ja tieverkko Pohjoisterritoriossa

Pohjoisterritorion ainoan rautatien, Adelaiden–Darwinin rautatien pohjoinen päätepiste on Darwinin kaupungissa, josta se johtaa Alice Springsin kautta etelään Port Augustaan. Rataosuus Darwin–Alice Springs valmistui 2003. Tärkein tie on mantereen poikki kulkeva Stuart Highway, joka yhdistää Pohjoisterritorion Etelä-Australiaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisterritorion asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan 228 833 asukasta. Väestönkasvu oli viiden vuoden aikana ollut 8,0 prosenttia.[8] Australian tilastokeskuksen arvion mukaan territorioissa oli kesäkuussa 2018 noin 247 300 asukasta.[9]

Territorion asui vuonna 2016 noin 56 200 Australian alkuperäisasukasta. Ulkomailla syntyneitä territorion asukkaista oli 19,8 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat filippiineiltä, Britanniasta ja Uudesta-Seelannista. Englantia pujui asukkaista 58,0 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat kielet olivat Australian kreoli ja dhuwal. Uskonnottomia oli 29,4 prosenttia, katolisia 20,0 prosenttia ja anglikaaneja 8,4 prosenttia väestöstä.[8]

Suurin osa Pohjoisterritorion asukkaista elää kahdessa suuressa asutuskeskuksessa Darwinissa ja Alice Springsissä. Darwinissa asuu yli puolet territorion ihmisistä. Se sijaitsee territorion luoteiselle monsuunirannikolla. Alice Springs puolestaan on territorion eteläosassa, ja se on muun muassa Australian sisämaahan suuntautuvien matkailijoiden keskuspaikka. Näiden kahden kaupungin ulkopuolella asutus on hajaantunut ja keskittynyt muutamiin kaivoskaupunkeihin, alkuperäisasukkaiden asutuskeskuksiin ja maaseudun palvelukeskuksiin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Australia: Agglomerations (census population) citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
  2. Johnson Barker, Brian: Maailman Liput, s. 96. Iso-Britannia: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-7135-5.
  3. a b c Powell, Alan W. & Taylor, John: Northern Territory Encyclopædia Britannica. 30.8.2018. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
  4. State and territory government Australian Government. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
  5. a b History of the Northern Territory Parliament Legislative Assembly of the Northern Territory. Viitattu 14.10.2015. (englanniksi)
  6. About the NT Courts & Tribunals Northern Territory Magistrates Courts. Viitattu 14.10.2015. (englanniksi)
  7. About Local Government Local Government Association of the Northern Territory. Viitattu 14.10.2015. (englanniksi)
  8. a b 2016 Census reveals the changing face of the Northern Territory 2016 Census: Western Australia. 27.6.2017. Australian Bureau of Statistics. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
  9. 3101.0 - Australian Demographic Statistics, Jun 2018: June key figures 20.12.2018. Australian Bureau of Statistics. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]