Uluru

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uluru
Uluru auringonlaskun aikaan.
Uluru auringonlaskun aikaan.
Korkeus 348 m, merenpinnasta 864 m
Prominenssi 348 m
Sijaintitiedot
Sijainti Pohjoisterritorio, Australia
Ulurumap.png
Geologia
Tyyppi kivimuodostuma

Uluru eli Ayers Rock on jättimäinen kivimuodostuma Pohjoisterritoriossa, Amadeusjärven lähellä keskisessä Australiassa. Nimitys Uluru on aboriginaalien kieltä ja tarkoittaa ’kohtaamispaikkaa’.[1] Monet sen muodot, lähteet ja kalliomaalaukset kertovat myyttisestä uniajasta, ja Uluru onkin pyhä vuori aboriginaaleille. Sitä ympäröivät alueet kuuluvat Uluru-Kata Tjutan kansallispuistolle, ja lähin asutuskeskus on Yulara. Ulurun korkeus on ympäröivän tasangon pinnasta laskettuna 348 metriä, ja sen ympärysmitta on kahdeksan kilometriä.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uluru sijaitsee Australian pohjoisterritoriossa noin 320 kilometriä Alice Springsistä lounaaseen. Uluru lohkeilee ja pienenee hiljalleen, mutta tasaisesti joka kohdasta säilyttäen muotonsa. Se muodostuu kerrostuneesta arkoosihiekkakivestä. Luolissa on runsaasti alkuasukkaiden kalliopiirroksia, joilla on usein hedelmällisyyteen tai initiaatioon liittyviä merkityksiä. Jotkin maalaukset on kielletty miehiltä, toiset naisilta. Kallion juurella on 11 kosteata paikkaa ja lammikkoa. 32 kilometrin etäisyydellä luoteessa on toinenkin, vähemmän tunnettu saman kivilajin muodostuma, Kata Tjuta.[2]

Uluru vaihtaa väriään valaistuksen muuttuessa vuorokauden- ja vuodenajan mukaan. Varsinkin auringonlaskun aikaan se hehkuu erityisen punaisena.[2] Lisääntynyt värikylläisyys johtuu kiviaineksen kiteistä, mutta kallio punertaa muutenkin luonnostaan ruosteen vuoksi, jota tulee luonnosta.

Uniaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uniaikana Ulurussa asuivat itäsivulla pitjanjatjarat eli jänisvallabi-ihmiset ja eteläsivulla jankutjatjarat eli mattokäärmeihmiset. Alkuasukkaiden lauluissa ja seremonioissa kuvataan Ulurun lähellä käytyjä kahta suurta taistelua.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

William Gosse oli ensimmäinen eurooppalainen, joka näki Ulurun. Hän oli tutkimassa Australian pohjoisterritorion aavikkkoja vuonna 1873 ja nimesi löytämänsä kallion Ayersin kallioksi Australian pääministerin sir Henry Ayersin mukaan, tietämättä että alkuasukkaat olivat jo antaneet sille nimen Uluru.[2]

Ulurun omistusoikeus palautettiin pitjantjatjara-kansalle vuonna 1985, mutta palautuksen ehtona oli, että alue vuokrataan valtiolle kansallispuistoksi. Alkuperäisasukkaat haluaisivat kieltää kalliolle nousemisen pyhäinhäväistyksenä kokonaan, mutta kiipeäminen on edelleen suosittua. Ulurulle kiipeämisen kieltämisestä on keskusteltu jo pitkään, mutta vuonna 2013 se oli vielä sallittua.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Silver, Cary: The sunburnt country. The Rotarian, tammikuu 1993, s. 37. Rotary International. ISSN 0035-838X. (englanniksi)
  2. a b c d Westwood, Jennifer (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 112–115. (The Atlas of Mysterious Places, 1987.) Suomentanut Heidi Järvenpää. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-17457-6.
  3. The message is clear: please don’t climb Uluru 3.6.2013. ABC News. Viitattu 14.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uluru.
Tämä vuoriin, vuoristoihin tai muihin maankohoumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.