Ero sivun ”1966” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →tammi-maaliskuu: w |
|||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
*[[14. helmikuuta]] – [[Australian dollari]] otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden. |
*[[14. helmikuuta]] – [[Australian dollari]] otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden. |
||
*[[16. helmikuuta]] – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistipuolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan ”[[Kulttuurivallankumous|uudistamaan ajatteluaan]]”.<ref> Mitä-Missä-Milloin 1967, Otava 1966, Helsinki, s. 29.</ref> |
*[[16. helmikuuta]] – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistipuolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan ”[[Kulttuurivallankumous|uudistamaan ajatteluaan]]”.<ref> Mitä-Missä-Milloin 1967, Otava 1966, Helsinki, s. 29.</ref> |
||
*[[17. helmikuuta]] - [[Hennalan varuskunta|Lahden Hennalan]] varuskunnasta karannut ''Kalevi Johannes Rissanen'' ampui [[konepistooli]]lla häntä pidättämään tulleen konstaapeli ''Reijo Harjunpään''. |
|||
*[[23. helmikuuta]] – Sotilasvallankaappaus [[Syyria]]ssa nosti [[baath]]-hallituksen valtaan. |
*[[23. helmikuuta]] – Sotilasvallankaappaus [[Syyria]]ssa nosti [[baath]]-hallituksen valtaan. |
||
*[[24. helmikuuta]] – Sotilasvallankaappaus [[Ghana]]ssa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti [[Kwame Nkrumah]]in ollessa ulkomailla. |
*[[24. helmikuuta]] – Sotilasvallankaappaus [[Ghana]]ssa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti [[Kwame Nkrumah]]in ollessa ulkomailla. |
Versio 28. maaliskuuta 2012 kello 12.53
Tapahtumia
tammikuu
- 1. tammikuuta – Eversti Jean-Bédel Bokassa kaappasi vallan Keski-Afrikan tasavallassa. Bokassa syytti edeltäjäänsä David Dackoa veljeilystä Kiinan kanssa.
- 1. tammikuuta – Paavi Paavali VI vetosi Etelä- ja Pohjois-Vietnamin sekä Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Kiinan johtajiin Vietnamin sodan pikaiseksi lopettamiseksi.
- 1. tammikuuta – Kurikan ja Raision kunnat muuttuivat kauppaloiksi, Aitolahden kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin ja Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa) Helsinkiin.
- 1. tammikuuta – Ammattikasvatushallitus aloitti toimintansa.
- 4. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa (nykyinen Burkina Faso).
- 4. tammikuuta – Intian ja Pakistanin pääministerit tapasivat Moskovassa.
- 5. tammikuuta – Konrad Adenauer, entinen Saksan liittokansleri, täytti 90 vuotta.
- 10. tammikuuta – Pakistanin ja Intian rauhanneuvottelut päättyivät menestyksekkäästi.
- 15. tammikuuta – Väkivaltainen vallankaappaus Nigeriassa.
- 15. tammikuuta – Kreml ilmoitti rakettisuunnittelija Sergei Koroljovin kuolemasta.
- 17. tammikuuta – B-52-pommikone törmäsi tankkeriin Espanjan yllä, kolme 70 kilotonnin vetypommia putosi Palomaresin kaupungin lähelle ja yksi mereen.
- 18. tammikuuta – 8 000 Yhdysvaltain sotilasta saapui Vietnamiin, joukkojen kokonaismääräksi tuli jo 190 000.
- 19. tammikuuta – Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi, hän vannoi virkavalan 24. tammikuuta.
- 20. tammikuuta – Unkarissa oli mielenosoituksia ruoan hinnan vuoksi.
- 20. tammikuuta – Ralliautoilija Pauli Toivonen voitti Monte Carlon rallin Citroënilla. Nopeimmin ajaneen Timo Mäkisen, kuten kaikkien muidenkin Minillä ajaneiden, suoritus hylättiin sääntöjen vastaisten valojen vuoksi. Toivonen oli Monte Carlo -rallin toinen suomalaisvoittaja.
- 21. tammikuuta – Italian pääministeri Aldo Moro erosi valtakamppailun jälkeen.
helmikuu
- 2. helmikuuta – Kansanedustaja Aarne Saarinen syrjäytti Aimo Aaltosen Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajan paikalta. Puoluesihteeri Ville Pessi jatkoi tehtävässään.
- 3. helmikuuta – Neuvostoliiton Luna 9 laskeutui Kuuhun.
- 4. helmikuuta – 133 henkilöä sai surmansa japanilaisen Boeing 727 -matkustajakoneen syöksyssä Tokionlahteen.
- 6. helmikuuta – Fidel Castro syytti Kiinaa neuvostovastaisen propagandan levittämisestä kuubalaissotilaiden keskuudessa.
- 14. helmikuuta – Australian dollari otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden.
- 16. helmikuuta – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistipuolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan ”uudistamaan ajatteluaan”.[1]
- 17. helmikuuta - Lahden Hennalan varuskunnasta karannut Kalevi Johannes Rissanen ampui konepistoolilla häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reijo Harjunpään.
- 23. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa nosti baath-hallituksen valtaan.
- 24. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Ghanassa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti Kwame Nkrumahin ollessa ulkomailla.
maaliskuu
- 2. maaliskuuta – Ghanan syrjäytetty presidentti Kwame Nkrumah matkusti Guineaan, josta hän sai turvapaikan.
- 4. maaliskuuta – John Lennon sanoi The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus aiheuttaen närää Yhdysvalloissa.
- 9. maaliskuuta – Joensuun kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
- 10. maaliskuuta – Alankomaiden kruununprinsessa Beatrixin ja Claus von Amsbergin häät. Saksalaista sulhasta vastaan protestoitiin.
- 11. maaliskuuta – Indonesian presidentti Sukarno luovutti vallan kenraali Suhartolle.
- 11. maaliskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti Ranskan vetäytyvän NATOsta ja kaikkien sotilastukikohtien sulkemisesta vuoden loppuun mennessä.
- 18. maaliskuuta – Indonesian armeija sulki useita Sukarnon hallituksen ministereitä ja hänen avustajiaan vankilaan.
- 20. maaliskuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SDP, tappioita kärsivät porvaripuolueet ja SKDL.
- 21. maaliskuuta – Arvo Salon tekemä Lapualaisooppera sai ensi-iltansa Vanhalla ylioppilastalolla. Salo valittiin samana päivänä Eduskuntaan.
- 22. maaliskuuta – International Taekwon-Do Federation perustettiin Koreassa.
- 23. maaliskuuta – Paavi ja Canterburyn arkkipiispa tapasivat Roomassa. Tämä oli ensimmäinen virallinen tapaaminen kirkkojen välillä 400 vuoteen.
- 29. maaliskuuta – Ranskan ulkoministeriö ilmoitti siirtävänsä Länsi-Saksassa olevat joukkonsa pois NATOn komennosta ja määräsi NATOn päämajan siirrettäväksi pois Ranskan alueelta maaliskuun 1967 loppuun mennessä.
- 31. maaliskuuta – Harold Wilsonin johtama Labour-puolue voitti vaalit Britanniassa.
- 31. maaliskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Luna 10:n, josta tuli ensimmäinen Kuun kiertoradalle päässyt luotain.
huhtikuu
- 1. huhtikuuta – Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui virallisesti Tampereen yliopistoksi.
- 1. huhtikuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki vihki Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin Erkki Kansanahon Tampereen hiippakunnan uudeksi piispaksi Tampereen tuomiokirkossa.
- 10. huhtikuuta – Neste Oy:n öljynjalostamo aloitti toimintansa Porvoon maalaiskunnan Sköldvikissä.
- 14. huhtikuuta – Etelä-Vietnamin hallitus lupasi vapaat vaalit 3–5 kuukauden kuluttua vastalauseiden jälkeen.
- 14. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Wiljam Sarjala ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Paavo Aitio.
- 16. huhtikuuta – Rhodesia sulki Ison-Britannian lähetystön Salisburyssä ja kutsui kotiin Lontoosta koko edustustonsa henkilökunnan.
- 18. huhtikuuta – Kiina ilmoitti lopettavansa talousavun Indonesialle.
- 21. huhtikuuta – Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy päättivät yhtyä Oy Nokia Ab:ksi.
- 22. huhtikuuta – Lapinlahden kunnan vanhainkodin mielisairasosaston palossa menehtyi 31 hoidokkia.
- 26. huhtikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1972 talvikisat Japanin Sapporolle ja kesäkisat Länsi-Saksan Münchenille.
- 27. huhtikuuta – Paavi Paavali VI ja Neuvostoliiton päämies Andrei Gromyko tapasivat Vatikaanissa. Tämä oli ensimmäinen Katolisen kirkon ja Neuvostoliiton edustajien tapaaminen.
toukokuu
- 1. toukokuuta – Suomen eteläosassa oli pahoja tulvia.
- 4. toukokuuta – Neuvostoliitto ja italialainen autovalmistaja Fiat allekirjoittivat sopimuksen henkilöautotehtaan rakentamisesta neuvostoliittolaiseen Togliattin kaupunkiin. Tehdas valmistui vuonna 1970 ja siellä aloitettiin Lada-henkilöautojen tuotanto.
- 6. toukokuuta – Eduskunnassa järjestettiin ensimmäinen kyselytunti, jonka aikana kansanedustajat saivat esittää suullisia kysymyksiä ministereille.
- 15. toukokuuta – Etelä-Vietnamin joukot saartoivat Da Nangin.
- 16. toukokuuta – Mao Zedong julkaisi 23 kohdan ohjelman, mikä merkitsi Kiinan kulttuurivallankumouksen alkua.
- 20. toukokuuta – Kreikassa sattui rengasmainen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
- 24. toukokuuta – Ugandan armeija pidätti Edward Mutesa II:n ja valtasi hänen palatsinsa.
- 26. toukokuuta – Guyana itsenäistyi.
- 27. toukokuuta – Rafael Paasion hallitus aloitti työnsä. Edellinen pääministeri Johannes Virolainen valittiin Paasion tilalle eduskunnan puhemieheksi ja SDP:n Veikko Kokkola ensimmäiseksi varapuhemieheksi.
- 28. toukokuuta – Kuuban Fidel Castro julisti maahan sotatilan Yhdysvaltain hyökkäyksen varalta.
- 30. toukokuuta – Helsingin Messuhallissa pidettiin Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla.
- 31. toukokuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk vieraili Suomessa. Helsingissä Esplanadin puistossa järjestettiin vierailun aikana suuri mielenosoitus Vietnamin sotaa vastaan.
kesäkuu
- 2. kesäkuuta – Yhdysvaltain Surveyor 1 laskeutui Kuuhun Oceanus Procellarumoniin.
- 3. kesäkuuta – SVUL:n järjestämät Suomen suurkisat alkoivat Helsingissä.
- 5. kesäkuuta – Suomi voitti Ruotsin jalkapallomaaottelussa Olympiastadionilla 1-0, mikä on Suomen toistaiseksi viimeinen voitto Ruotsista.
- 7. kesäkuuta – Oppositio esitti Kokoomuksen johdolla välikysymyksen Aarre Simosen kelpoisuudesta oikeusministerin virkaan.
- 12. kesäkuuta – Keimolan moottorirata avattiin Helsingin maalaiskunnassa.
- 13. kesäkuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui puolisoineen vierailulle Suomeen.
- 16. kesäkuuta – Helsingin messuhallin vanhempi osa, vuonna 1935 valmistunut A-halli, tuhoutui tulipalossa.
- 19. kesäkuuta – Nesteen Porvoon öljyjalostamon vihkiäiset Sköldvikissä (nykyinen Kilpilahti).
- 20. kesäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle saapui kymmenen päivän vierailulle Neuvostoliittoon. Hän kävi muun muassa Baikonurin avaruuskeskuksessa ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä.
- 28. kesäkuuta – Argentiinassa juntta syrjäytti presidentti Arturo Ilian ja asetti maan johtoon kenraali Juan Carlos Onganian.
- 29. kesäkuuta – Yhdysvallat pommitti Hanoita ja Haiphongia.
- 29. kesäkuuta – Opposition tekemä välikysymys oikeusministeri Aarre Simosta vastaan kaatui eduskunnassa äänin 144–45.
- 30. kesäkuuta – Ranska erosi virallisesti NATOsta.
- 30. kesäkuuta – SVUL:n ja TUL:n päättävät elimet hyväksyivät sopimuksen liittojen välisestä avoimesta kilpailutoiminnasta, mikä merkitsi lähes 50 vuotta kestäneen suomalaisen urheilun kahtiajakoisuuden päättymistä.
heinäkuu
- 1. heinäkuuta – Jyväskylän Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi.
- 4. heinäkuuta – Pohjois-Vietnam julisti yleisen liikekannallepanon.
- 5. heinäkuuta – Indonesian parlamentti riisti syrjäytetyltä Ahmed Sukarnolta hänelle vuonna 1963 myönnetyn elinikäisen presidentin arvonimen.
- 7. heinäkuuta – Varsovan liiton kokous päättyi avunlupaukseen Pohjois-Vietnamille.
- 7. heinäkuuta – Valtionrautateiden pääjohtaja Erkki Aalto erotettiin virastaan.
- 14. heinäkuuta – Israelin ja Syyrian hävittäjät taistelivat Jordanin yllä.
- 14. heinäkuuta – Richard Speck surmasi kahdeksan terveydenhoitajaopiskelijaa heidän asuntolassaan Chicagossa.
- 16. heinäkuuta – Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti, että Kiinan 73-vuotias johtaja Mao Zedong oli uinut Jangtse-joessa 15 kilometriä 65 minuutissa.
- 19. heinäkuuta – Kansanedustaja Juho Tenhiälä erosi LKP:sta ja siirtyi Keskustapuolueeseen. LKP:n eduskuntaryhmä supistui kahdeksanhenkiseksi.
- 28. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti U-2-vakoilukoneen kadonneen Kuuban yllä.
- 29. heinäkuuta – Nigerian armeija kapinoi ja teloitti valtion johtajan kenraali Ironsin.
- 30. heinäkuuta – Englanti voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Lontoossa Länsi-Saksan 4-2.
elokuu
- 1. elokuuta – Charles Whitman ampui 16 ihmistä näkötornista Teksasin Austinissa.
- 1. elokuuta – Kenraali Yakubo Gowon kaappasi vallan Nigeriassa.
- 2. elokuuta – Espanja kielsi brittien sotilaskoneiden lennot Espanjan yllä.
- 5. elokuuta – Martin Luther King johti marssia Chicagossa.
- 10. elokuuta – Itä-Saksa tuomitsi Günter Laudahnin elinkautiseen vakoilusta USA:n hyväksi.
- 13. elokuuta – Kiina julisti ”Suuren harppauksen”.
- 13. elokuuta – Maanjäristys Turkissa: 2 394 kuollutta.
- 14. elokuuta – Suomen Pientalonpoikien Puolue muutti nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi ja valitsi puheenjohtajansa Veikko Vennamon presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
- 15. elokuuta – Syyrian ja Israelin joukot taistelivat Genesaretinjärvellä.
- 17. elokuuta – Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiraatit aloittivat neuvottelut Kuwaitissa Jemenin sodan päättämiseksi.
- 18. elokuuta – Kiinasta ilmoitettiin, että puolustusministeri Lin Biao oli nostettu arvojärjestyksessä maan toiseksi mieheksi Mao Zedongin jälkeen.
- 26. elokuuta – Mellakoita Ranskan Somalimaassa.
- 30. elokuuta – Ranska tarjosi Somalimaalle itsenäisyyttä.
syyskuu
- 1. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant ilmoitti, ettei hän pyri seuraavalle kaudelle Vietnamin tilanteen vuoksi.
- 6. syyskuuta – Valkoihoinen Dimitri Tsafendas puukotti Etelä-Afrikan pääministerin Hendrik Verwoerdin kesken parlamentin istunnon.
- 8. syyskuuta – Televisiosarja Star Trek alkoi Yhdysvalloissa.
- 9. syyskuuta – Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkö Esko Rekola nimitettiin Valtionrautateiden uudeksi pääjohtajaksi.
- 12. syyskuuta – Gemini 11 laukaistiin avaruuteen viimeisen kerran.
- 13. syyskuuta – Etelä-Afrikan entinen oikeusministeri John Vorster valittiin maan uudeksi pääministeriksi.
- 16. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Kaarlo Pitsingin Uudenmaan läänin ja kaupunginjohtaja Risto Höltän Kuopion läänin maaherraksi.
- 19. syyskuuta – Ranska ilmoitti vetävänsä sotilaansa pois NATOn sotilaskomiteasta.
- 19. syyskuuta – Scotland Yard ilmoitti pidättäneensä Ronald Edwardsin syytettynä suuren junaryöstön suunnittelusta.
- 19. syyskuuta – Helsingin hovioikeus langetti kirjailija Hannu Salamalle kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion ”jumalanpilkkajutussa”. Kustannusyhtiö Otavan toimitusjohtaja Kari Reenpää tuomittiin 2 000 markan sakkoihin. Salama, Reenpää ja Otava tuomittiin yhteisesti menettämään Suomen valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä 46 000 markkaa.
- 20. syyskuuta – Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin YK:n erityispoliitisen komitean puheenjohtajaksi.
- 26. syyskuuta – Itä-Saksa haki YK:n jäsenyyttä.
- 30. syyskuuta – Kello 24:00 Baldur von Schirach ja Albert Speer vapautettiin Spandaun vankilasta. Vankilaan jäi vielä Rudolf Hess.
- 30. syyskuuta – Botswana itsenäistyi.
lokakuu
- 3. lokakuuta – Tunisia katkaisi diplomaattisuhteet Yhdistyneeseen arabitasavaltaan.
- 4. lokakuuta – Basutomaa itsenäistyi ja otti nimekseen Lesotho.
- 7. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että kaikkien kiinalaisten opiskelijoiden on lähdettävä maasta ennen lokakuun loppua.
- 11. lokakuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen ydinaseyhteistyöstä.
- 17. lokakuuta – Lesotho ja Botswana hyväksyttiin YK:n jäseniksi, jäsenvaltioiden määrä kasvoi 121:een.
- 21. lokakuuta – Kahden miljoonan tonnin painoinen jätehiilivuori vyöryi Aberfanin kaivoskylään Walesissa haudaten alleen 30 taloa. Kaivostyöläiset, sotilaat ja poliisit aloittivat epätoivoisen työn hautautuneiden esiinkaivamiseksi. 144 kuolonuhrista suurin osa oli lapsia, koska kylän koulurakennus oli hiilivuoren alle hautuneiden rakennusten joukossa. Myöhemmin oikeusistuin totesi onnettomuuden syynä olleen osaltaan valtakunnallisen hiilineuvoston piittaamattomuuden varomääräyksistä. Sallitun seitsemän metrin sijaan hiilivuoren korkeus oli lähes 40 metriä.
- 22. lokakuuta – Espanja vaati Yhdistynyttä kuningaskuntaa lopettamaan sotilaslennot Gibraltarille. Britannia kieltäytyi ja Espanja sulki rajan autoliikenteeltä.
- 25. lokakuuta – Jakartan sotilastuomioistuin tuomitsi Indonesian entisen ulkoministerin Subandrion kuolemaan vallankaappaushankkeeseen osallistumisen vuoksi.
- 26. lokakuuta – NATOn päämaja siirtyi Pariisista Brysseliin.
- 26. lokakuuta – Professori L. Arvi P. Poijärven johtama koulunuudistustoimikunta jätti opetusministeri Reino Oittiselle mietintönsä, jossa se ehdotti kansa- ja kansalaiskoulun tilalle uutta yhdeksänvuotista peruskoulua.
- 30. lokakuuta – Italian kaksi sosialistipuoluetta yhdistyivät 19 vuoden erillään olon jälkeen.
marraskuu
- 4. marraskuuta – Egypti ja Syyria allekirjoittivat keskinäisen puolustussopimuksen.
- 5. marraskuuta – 38 Afrikan maata vaati Britanniaa käyttämään voimaa Rhodesiaa vastaan.
- 7. marraskuuta – Professori Ilmo Hela valittiin Unescon hallituksen jäseneksi.
- 9. marraskuuta – Saksan liittokanslerina vuodesta 1963 toiminut Ludwig Erhard ilmoitti eroavansa virastaan.
- 11. marraskuuta – Espanja armahti kaikki sisällissodan aikaisista rikoksista tuomitut, käytännössä vain falangistit.
- 11. marraskuuta – Tuhat kiloa dynamiittia räjähti Rikkihappo Oy:n tehtaalla Laukaan Vihtavuoressa. Dynamiittisekoittamo tuhoutui täysin ja neljä työntekijää sai surmansa.
- 21. marraskuuta – Armeija murskasi vallankaappausyrityksen Togossa.
- 29. marraskuuta – Asuntohallitus aloitti toimintansa Aravan seuraajana. Aravan pääjohtaja Olavi Lindblom jatkoi myös asuntohallituksen pääjohtajana.
- 30. marraskuuta – Barbados itsenäistyi.
joulukuu
- 1. joulukuuta – Kurt Georg Kiesingerista tuli Saksan liittokansleri.
- 1. joulukuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson ja Rhodesian Ian Smith neuvottelivat HMS Tigerilla Välimerellä.
- 2. joulukuuta – U Thant suostui toiseen kauteen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä.
- 3. joulukuuta – Portugalin vastaisia mielenosoituksia Macaossa.
- 7. joulukuuta – Syyria tarjosi aseita Jordanian kapinallisille.
- 9. joulukuuta – Ilmatieteen laitos muutti uuteen toimitaloon Vuorikadulle Helsingin Kaisaniemeen.
- 14. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 127–53 puoluetuen käyttöönoton vuoden 1967 alusta lukien.
- 16. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi öljysaarron Rhodesiaa vastaan. Etelä-Afrikka ei liittynyt saartoon.
- 18. joulukuuta – Suomessa riehui voimakas lumimyrsky.
- 18. joulukuuta – Televisiossa esitettiin Reino Paasilinnan tekemä ohjelma ”Vakuutusasia – sydämen asia”, joka aiheutti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Vakuutusyhtiö Tarmo teki ohjelmasta kantelun oikeuskanslerille, koska se katsoi joutuneensa käsitellyksi ohjelmassa epäasiallisesti.
- 20. joulukuuta – Harold Wilson perui kaikki Rhodesialle annetut tarjoukset ja sanoi Britannian hyväksyvän maan itsenäisyyden vain mustan enemmistöhallituksen johtamana.
- 31. joulukuuta – Walter Ulbricht ehdotti neuvotteluja Saksojen yhdistymisestä.
- 31. joulukuuta – Suomalainen 20-vuotias Tuula Höök murhattiin Englannissa Jerseyn saarella. Murhaajaa ei suuretsinnöistä huolimatta onnistuttu tavoittamaan.
tuntematon päivämäärä
- Maailman ensimmäinen albiinogorilla löydettiin Päiväntasaajan Guineasta. Samana vuonna se myös pyydystettiin ja kuljetettiin Barcelonan eläintarhaan. Eläintarhassa se ristittiin Floquet de Neuksi (”Lumihiutaleeksi”).
Syntyneitä
tammi-maaliskuu
- 1. tammikuuta – Veli-Matti Kallio (”Veeti Kallio”), suomalainen laulaja
- 1. tammikuuta – Mika Nieminen, suomalainen jääkiekkoilija
- 2. tammikuuta – Tiina Pihlajamäki, suomalainen kirjailija
- 3. tammikuuta – Martin Galway, brittiläinen pelimusiikin säveltäjä
- 8. tammikuuta – Andrew Wood, yhdysvaltalainen rock-laulaja ("Mother Love Bone") (k. 1990)
- 13. tammikuuta – Patrick Dempsey, yhdysvaltalainen näyttelijä (Greyn anatomia)
- 14. tammikuuta – Marko Hietala (”Marco Hietala”), suomalainen basisti ja laulaja ("Nightwish")
- 17. tammikuuta – Rexton Rawlston Fernando Gordon (”Shabba Ranks”), jamaikalainen laulaja
- 19. tammikuuta – Stefan Edberg, ruotsalainen tennispelaaja
- 29. tammikuuta – Romário de Souza Faria (”Romário”), brasilialainen jalkapalloilija
- 31. tammikuuta – Jyrki Järvilehto (”JJ Lehto”), suomalainen Formula 1 -kuljettaja
- 1. helmikuuta – Ekaterini Thanu, kreikkalainen pikajuoksija
- 4. helmikuuta – Marjut Rolig, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
- 6. helmikuuta – Rick Astley, brittiläinen laulaja (Never Gonna Give You Up)
- 7. helmikuuta – Jyrki Järvi, suomalainen purjehtija (olympiavoittaja)
- 7. helmikuuta – Kristin Otto, itäsaksalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
- 8. helmikuuta – Hristo Stoitškov, bulgarialainen jalkapalloilija
- 9. helmikuuta – Ellen van Langen, alankomaalainen juoksija (olympiavoittaja)
- 16. helmikuuta – Ringa Ropo, suomalainen yleisurheilija
- 16. helmikuuta – Tomi Kontio, suomalainen kirjailija
- 17. helmikuuta – Atle Skårdal, norjalainen alppihiihtäjä
- 17. helmikuuta – Ace Börje Forsberg (”Quorthon”), ruotsalainen muusikko ("Bathory") (k. 2004)
- 19. helmikuuta – Justine Bateman, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 20. helmikuuta – Cynthia Ann Crawford (”Cindy Crawford”), yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
- 21. helmikuuta – Oskari Katajisto, suomalainen näyttelijä
- 24. helmikuuta – Juha Suoranta, suomalainen professori
- 24. helmikuuta – William George Zane (”Billy Zane”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. helmikuuta – Samson Kitur, kenialainen juoksija (k. 2003)
- 25. helmikuuta – Elizabeth Téa Pantaleoni (”Téa Leoni”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. helmikuuta – Bob Mirovic, australialainen nyrkkeilijä
- 3. maaliskuuta – Timo Tolkki, suomalainen kitaristi ("Stratovarius")
- 10. maaliskuuta – Edie Brickell, yhdysvaltalainen laulaja ("Edie Brickell & the New Bohemians")
- 16. maaliskuuta – Hans-Peter Geerdes (”H. P. Baxxter”), saksalainen laulaja ("Scooter")
- 18. maaliskuuta – Jerry Cantrell, yhdysvaltalainen kitaristi ja lauluntekijä ("Alice in Chains")
huhti-kesäkuu
- 7. huhtikuuta – Michela Figini, sveitsiläinen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 8. huhtikuuta – Mark Blundell, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
- 8. huhtikuuta – Harri Rovanperä, suomalainen ralliautoilija
- 11. huhtikuuta – Dustin Rhodes (”Goldust”), yhdysvaltalainen show-painija
- 11. huhtikuuta – Lisa Stansfield, englantilainen laulaja
- 15. huhtikuuta – Samantha Fox, englantilainen malli ja pop-laulaja
- 18. huhtikuuta – Trine Hattestad, norjalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
- 20. huhtikuuta – David Chalmers, australialainen filosofi
- 28. huhtikuuta – Jean-Luc Crétier, ranskalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 8. toukokuuta – Claudio Taffarel, brasilialainen jalkapalloilija
- 10. toukokuuta – Jonathan Edwards, brittiläinen kolmiloikkaaja (olympiavoittaja)
- 11. toukokuuta – Christoph Schneider, saksalainen rumpali ("Rammstein")
- 12. toukokuuta – Isabel Gilberto (”Bebel Gilberto”), brasilialainen laulaja
- 16. toukokuuta – Janet Jackson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Control)
- 17. toukokuuta – Qusai Hussein, Saddam Husseinin poika (k. 2003)
- 24. toukokuuta – Éric Cantona, ranskalainen jalkapalloilija
- 26. toukokuuta – Zola Budd, eteläafrikkalainen juoksija
- 26. toukokuuta – Helena Bonham Carter, brittiläinen näyttelijä
- 28. toukokuuta – Arto Nyberg, suomalainen toimittaja
- 4. kesäkuuta – Cecilia Bartoli, italialainen oopperalaulaja
- 8. kesäkuuta – Julianna Margulies, yhdysvaltalainen näyttelijätär
- 10. kesäkuuta – David Platt, englantilainen jalkapalloilija
- 16. kesäkuuta – Jan Železný, tšekkiläinen keihäänheittäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
- 17. kesäkuuta – Mika Mylläri, suomalainen jazz-muusikko, säveltäjä ja tuottaja
- 22. kesäkuuta – Michael Park, englantilainen ralliautoilija (Markko Märtinin kartanlukija) (k. 2005)
- 27. kesäkuuta – J. J. Abrams, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja ja -tuottaja (Alias)
- 30. kesäkuuta – Marton Csokas, uusiseelantilainen näyttelijä
- 30. kesäkuuta – Mike Tyson, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
heinä-syyskuu
- 5. heinäkuuta – Ari-Pekka Anttila, suomalainen jazz-muusikko
- 5. heinäkuuta – Gianfranco Zola, italialainen jalkapalloilija
- 21. heinäkuuta – Arija Bareikis, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. heinäkuuta – Gustavo Bolivar kolumbialainen kirjailija
- 7. elokuuta – Päivi Alasalmi, suomalainen kirjailija
- 7. elokuuta – Jimmy Wales (”Jimbo”), yhdysvaltalainen internet-yrittäjä (Wikipedian perustaja)
- 14. elokuuta – Øystein Baadsvik, norjalainen tuubisti
- 14. elokuuta – Halle Berry, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (Monster's Ball)
- 20. elokuuta – Darrell Lance Abbott (”Dimebag”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Pantera") (k. 2004)
- 26. elokuuta – Shirley Manson, skotlantilainen laulaja ("Garbage")
- 26. elokuuta – Kari Tiainen, suomalainen enduropyöräilijä (seitsenkertainen maailmanmestari)
- 27. elokuuta – Juhan Parts, Viron pääministeri
- 28. elokuuta – René Higuita, kolumbialainen jalkapalloilija
- 2. syyskuuta – Salma del Carmen Hayek Jiménez (”Salma Hayek”), meksikolainen näyttelijätär (Frida)
- 2. syyskuuta – Olivier Panis, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
- 8. syyskuuta – Carola Häggkvist, ruotsalainen laulaja
- 9. syyskuuta – Georg Hackl, saksalainen ohjaskelkkailija (kolminkertainen olympiavoittaja)
- 9. syyskuuta – Adam Sandler, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 10. syyskuuta – Joe Nieuwendyk, kanadalainen jääkiekkoilija
- 17. syyskuuta – Minna Aaltonen, suomalainen näyttelijä
- 27. syyskuuta – Peter Nyman, suomalainen toimittaja ja uutistenlukija
loka-joulukuu
- 1. lokakuuta – George Weah, liberialainen poliitikko ja jalkapalloilija
- 2. lokakuuta – Rodney Anoa'i (”Yokozuna”), samoalais-yhdysvaltalainen show-painija (k. 2000)
- 11. lokakuuta – Coy Luther Perry (”Luke Perry”), yhdysvaltalainen näyttelijä
- 23. lokakuuta – Alex Zanardi, italialainen autourheilija
- 24. lokakuuta – Roman Abramovitš, venäläinen oligarkki
- 30. lokakuuta – Ahmad Fadil al-Nazal al-Khalayla (”Abu Mus’ab al-Zarqawi”), irakilainen terroristi (Irakin al-Qaidan johtaja) (k. 2006)
- 2. marraskuuta – David Schwimmer, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 8. marraskuuta – Gordon Ramsey, englantilainen kokki
- 13. marraskuuta – Susanna Haapoja, suomalainen poliitikko (k. 2009)
- 16. marraskuuta – Christian Lorenz, saksalainen kosketinsoittaja ("Rammstein")
- 17. marraskuuta – Jeff Buckley, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1997)
- 19. marraskuuta – Gail Devers, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
- 23. marraskuuta – Markku Uusipaavalniemi, suomalainen poliitikko ja curling-pelaaja
- 27. marraskuuta – Teemu Lehtilä, suomalainen näyttelijä
- 30. marraskuuta – Mika Salo, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
- 6. joulukuuta – Jukka Olkkonen, suomalainen näyttelijä
- 8. joulukuuta – Sinéad O'Connor, irlantilainen muusikko
- 14. joulukuuta – Thim Sköld (”Tim Skold”), ruotsalainen muusikko
- 19. joulukuuta – Alberto Tomba, italialainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 21. joulukuuta – Kiefer Sutherland, kanadalainen näyttelijä
- 27. joulukuuta – Bill Goldberg, yhdysvaltalainen show-painija ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
- 28. joulukuuta – Antti Majanlahti, suomalainen näyttelijä
Kuolleita
tammi-maaliskuu
- 1. tammikuuta – Vincent Auriol, Ranskan presidentti (s. 1884)
- 11. tammikuuta – Alberto Giacometti, sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1901)
- 11. tammikuuta – Juho Pietari Kolehmainen (”Hannes Kolehmainen”), suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (s. 1889)
- 12. tammikuuta – Martti H. Haavio, suomalainen teologi ja pedagogi (s. 1897)
- 14. tammikuuta – Barry Fitzgerald, irlantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1888)
- 14. tammikuuta – Sergei Koroljov, neuvostoliittolainen raketti-insinööri ja avaruusalusten suunnittelija (s. 1907)
- 15. tammikuuta – Hilja Theodolinda Krohn (”Hilja Haahti”), suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1874)
- 18. tammikuuta – Hilja Riipinen (”Hurja-Hilja”), suomalainen kansanedustaja ja kouluneuvos (s. 1883)
- 1. helmikuuta – Joseph Francis Keaton (”Buster Keaton”), yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja (Kenraali) (s. 1895)
- 1. helmikuuta – Jorma Lyytinen, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1937) (itsemurha)
- 2. helmikuuta – Jarmo Wasama, suomalainen jääkiekkoilija (s. 1943)
- 10. helmikuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (s. 1904)
- 13. helmikuuta – Marie-Charlotte Long (”Marguerite Long”), ranskalainen pianisti (s. 1874)
- 20. helmikuuta – Chester Nimitz, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1885)
- 26. helmikuuta – Gino Severini, italialainen taidemaalari (s. 1883)
- 5. maaliskuuta – Anna Andrejevna Gorenko (”Anna Ahmatova”), neuvostoliittolainen runoilija (”Rekviem”) (s. 1889)
- 10. maaliskuuta – Frederik Zernike (”Frits Zernike”), vuoden 1953 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko (s. 1888)
- 21. maaliskuuta – Lauri Ikonen, suomalainen säveltäjä (s. 1888)
huhti-kesäkuu
- 2. huhtikuuta – Cecil Louis Troughton Smith (”C. S. Forester”), brittiläinen kirjailija (Horatio Hornblower -sarja) (s. 1899)
- 10. huhtikuuta – Evelyn Waugh, englantilainen kirjailija (Mennyt maailma) (s. 1903)
- 11. huhtikuuta – Maximiliano Hernández Martínez, El Salvadorin diktaattori (s. 1882) (salamurha)
- 13. huhtikuuta – Abdulsalam Arif, Irakin presidentti (s. 1921)
- 19. huhtikuuta – Väinö Tanner, suomalainen poliitikko, osuustoimintamies ja Suomen pääministeri (s. 1881)
- 21. huhtikuuta – Viljo Kojo, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1891)
- 7. toukokuuta – Stanisław Jerzy Lec, puolalainen runoilija ja aforistikko (Siistimättömiä mietelmiä) (s. 1909)
- 12. toukokuuta – Felix Steiner, saksalainen kenraali (SS-divisioona Wiking) (s. 1896)
- 19. toukokuuta – Theodore F. Green, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1867)
- 30. toukokuuta – Wäinö Aaltonen, suomalainen kuvanveistäjä (Hämeensillan Pirkkalaisveistokset) (s. 1894)
- 8. kesäkuuta – Anton Melik, slovenialainen maantieteilijä (s. 1890)
- 9. kesäkuuta – Eero Roine, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
- 15. kesäkuuta – Elin Maria Laurila (”Elli Laurila”), suomalainen kansanedustaja (s. 1882)
- 17. kesäkuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (Hänen olivat linnut) (s. 1924)
- 21. kesäkuuta – Kaarle Teodor Jutila (”Kalle Jutila”), suomalainen poliitikko ja professori (s. 1891)
heinä-syyskuu
- 5. heinäkuuta – György Hevesy (George de Hevesy), vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinnon saanut unkarilainen kemisti (s. 1885)
- 13. heinäkuuta – Reino R. Lehto, suomalainen maaherra ja Suomen pääministeri (s. 1898)
- 14. heinäkuuta – Julie Manet, ranskalainen taidemaalari (s. 1878)
- 20. heinäkuuta – Alexandre Piankoff, venäläinen arkeologi ja egyptologi (s. 1897)
- 23. heinäkuuta – Montgomery Clift, yhdysvaltalainen näyttelijä (Paikka auringossa) (s. 1920)
- 31. heinäkuuta – Lars Görling, ruotsalainen pianotaiteilija (s. 1931)
- 3. elokuuta – Leonard Alfred Schneider (”Lenny Bruce”), yhdysvaltalainen stand up -koomikko, kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja satiirikko (s. 1925)
- 6. elokuuta – Paul Myron Anthony Linebarger (”Cordwainer Smith”), yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Planeetta nimeltä Shajol) (s. 1913)
- 6. syyskuuta – Einar W. Juva, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1892)
- 6. syyskuuta – Hendrik Verwoerd, Etelä-Afrikan pääministeri (s. 1901)
- 8. syyskuuta – John Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)
- 9. syyskuuta – Jaakko Somersalo, suomalainen taidemaalari (s. 1916)
- 10. syyskuuta – Emil Gumbel, saksalainen matemaatikko (s. 1891)
- 12. syyskuuta – Eero Wuori, suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja suurlähettiläs (s. 1900)
- 23. syyskuuta – Marcus Collin, suomalainen taidemaalari (s. 1882)
- 27. syyskuuta – André Breton, ranskalainen runoilija (s. 1896)
- 27. syyskuuta – Taju Birgitta Tiara Sallinen (”Irja Salla”), suomalainen kirjailija (s. 1912)
loka-joulukuu
- 8. lokakuuta – Célestin Freinet, ranskalainen pedagogi (progressiivisen pedagogiikan kehittäjä) (s. 1896)
- 10. lokakuuta – Charlotte Cooper, englantilainen tennispelaaja (s. 1871)
- 13. lokakuuta – Webb Parmelee Hollenbeck (”Clifton Webb”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Laura) (s. 1889)
- 18. lokakuuta – Elizabeth Arden, kanadalaissyntyinen liikenainen (s. 1878)
- 25. lokakuuta – Juhani Helo (”Johan Helo”), suomalainen poliitikko ja suurlähettiläs (s. 1889)
- 26. lokakuuta – Alma Angela Cohen (”Alma Cogan”), englantilainen laulaja (s. 1932)
- 2. marraskuuta – Petrus Debije (”Peter Debye”), vuoden 1936 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen kemisti (s. 1884)
- 2. marraskuuta – John Smith Hurt (”Mississippi John Hurt”), yhdysvaltalainen blues-laulaja ja -kitaristi (s. 1892)
- 2. joulukuuta – L. E. J. Brouwer, alankomaalainen matemaatikko (s. 1881)
- 14. joulukuuta – Bruno Jalander, suomalainen kenraali (s. 1872)
- 15. joulukuuta – Walter Elias Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (s. 1901)
- 27. joulukuuta – Olivia Mathilda Lönn (”Wivi Lönn”), suomalainen arkkitehti (s. 1872)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Alfred Kastler
- Nobelin kemianpalkinto: Robert Mulliken
- Nobelin lääketieteen palkinto: Peyton Rous ja Charles Huggins
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Samuel Josef Agnon ja Nelly Sachs
Muuta
Viitteet
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1967, Otava 1966, Helsinki, s. 29.