Felix Steiner

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Felix Steiner
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Henkilötiedot
Syntynyt 23. toukokuuta 1896
Saksan keisarikunnan lippu Stallupönen, Itä-Preussi, Saksa
Kuollut 12. toukokuuta 1966 (69 vuotta)
Saksan lippu München, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1914–1945
Komentajuudet SS-divisioona Das Reich
SS-divisioona Wiking
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo SS-Obergruppenführer
Kunniamerkit Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin
Joukko-osasto Preussin armeija
Freikorps
Reichswehr
Sturmabteilung
Schutzstaffel
Waffen-SS

Felix Martin Julius Steiner (23. toukokuuta 1896 Stallupönen12. toukokuuta 1966 München) oli saksalainen Waffen-SS-kenraali (SS-Obergruppenführer). Steiner palveli molemmissa maailmansodissa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Steiner saavutti luutnantin arvon ja sai 1. ja 2. luokan rautaristit. Toisessa maailmansodassa hän toimi muun muassa 1940 Ranskan taisteluiden osallistuneen SS-divisioona Das Reichiin kuuluvan SS-rykmentti Deutschlandin komentajana,[1] 5. SS-divisioona Wikingin ja III SS-panssariarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja miekoin.

Keväällä 1945 Steiner osallistui Berliinin puolustukseen johtamillaan, 11. SS-Panssariarmeijalla ja III. SS Germanische -panssariarmeijakunnan komentajana. [2]

Luonnehdinta Felix Steinerista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali Steiner piti yhteyttä suomalaisiin SS-vapaaehtoisiin sodan jälkeenkin. Kuvassa vasemmalta Aarne Roiha, Steiner ja Unto Parvilahti Malmin lentokentällä elokuussa 1956.

Steineria pidetään yhtenä taitavimmista SS-kenraaleista. Henkilönä hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty alaistensa keskuudessa. Steinerin ja suomalaisten SS-divisioona Wikingin miesten välillä vallitsi vankka molemminpuolinen kunnioitus. Kenraali Steiner osallistui myös saapumiskatselmukseen 2. kesäkuuta 1943 Hangossa ja saapumisjuhlaan seuraavana päivänä Tampereella. [3] Steiner piti yhteyttä divisioonansa miesten kanssa sodan jälkeen ja vieraili myös Suomessa.[4]

Steiner oli myös yksi harvoista SS-kenraaleista, joita ei sodan jälkeen syytetty osallisuudesta minkäänlaisiin sotarikoksiin. Steiner ei esimerkiksi sallinut komentamiensa joukkojen toteuttaa Adolf Hitlerin 9. kesäkuuta 1941 antamaa Komissaarikäskyä.[5]

Sodan jälkeen hän asettui Saksan Müncheniin ja kirjoitti monta kirjaa. Steiner oli naimaton.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Waffen-SS, G.H. Stein sivu 102-104
  2. Beevor, Berliini 1945, 2003, sivut 263-279
  3. Waffen-SS, G.H. Stein sivu 342-343
  4. Terekille ja takaisin; Unto Parvilahti Otava 1958, sivu 295
  5. Buttar, PritBetween Giants: The Battle for the Baltics in World War II, s. 140. Osprey Publishing, 2015. ISBN 978-1472807496.