Felix Steiner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Felix Steiner
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Henkilötiedot
Syntynyt 23. toukokuuta 1896
Saksan keisarikunnan lippu Stallupönen, Itä-Preussi, Saksa
Kuollut 12. toukokuuta 1966 (69 vuotta)
Saksan lippu München, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1914–1945
Komentajuudet SS-divisioona Das Reich
SS-divisioona Wiking
SS-Panzer-Division Wiking 22
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo SS-Obergruppenführer
Kunniamerkit Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin
Joukko-osasto Preussin armeija
Freikorps
Reichswehr
Sturmabteilung
Schutzstaffel
Waffen-SS

Felix Martin Julius Steiner (23. toukokuuta 1896 Stallupönen12. toukokuuta 1966 München) oli saksalainen Waffen-SS-kenraali (SS-Obergruppenführer). Steiner palveli molemmissa maailmansodissa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Steiner saavutti luutnantin arvon ja sai 1. ja 2. luokan rautaristit. Toisessa maailmansodassa hän toimi muun muassa 1940 Ranskan taisteluiden osallistuneen SS-divisioona Das Reichiin kuuluvan SS-rykmentti Deutschlandin komentajana,[1] 5. SS-divisioona Wikingin ja III SS-panssariarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja miekoin.

Keväällä 1945 Steiner osallistui Berliinin puolustukseen johtamillaan, 11. SS-Panssariarmeijalla ja III. SS Germanische -panssariarmeijakunnan komentajana. [2]

Luonnehdinta Felix Steinerista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraali Steiner piti yhteyttä suomalaisiin SS-vapaaehtoisiin sodan jälkeenkin. Kuvassa vaemmalta: Aarne Roiha, kenraali Felix Steiner ja Unto Parvilahti Suomessa elokuussa 1956.

Steineria pidetään yhtenä taitavimmista SS-kenraaleista. Henkilönä hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty alaistensa keskuudessa. Steinerin ja suomalaisten SS-divisioona Wikingin miesten välillä vallitsi vankka molemminpuolinen kunnioitus. Kenraali Steiner osallistui myös saapumiskatselmukseen 2. kesäkuuta 1943 Hangossa ja saapumisjuhlaan seuraavana päivänä Tampereella. [3] Steiner piti yhteyttä divisioonansa miesten kanssa sodan jälkeen ja vieraili myös Suomessa.[4]

Steiner oli myös yksi harvoista SS-kenraaleista, jota ei sodan jälkeen syytetty osallisuudesta minkäänlaisiin sotarikoksiin. Steiner ei esimerkiksi sallinut komentamiensa joukkojen toteuttaa Adolf Hitlerin 9. kesäkuuta 1941 antamaa Komissaarikäskyä.lähde?

Sodan jälkeen hän asettui Saksan Müncheniin ja kirjoitti monta kirjaa. Steiner oli naimaton.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Waffen-SS, G.H. Stein sivu 102-104
  2. Beevor, Berliini 1945, 2003, sivut 263-279
  3. Waffen-SS, G.H. Stein sivu 342-343
  4. Terekille ja takaisin; Unto Parvilahti Otava 1958, sivu 295