Terekille ja takaisin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Terekille ja takaisin on Unto Parvilahden kirjoittama, vuonna 1958 Otavan kustantamana ilmestynyt muistelmateos vapaaehtoisen suomalaisen SS-pataljoonan vaiheista vuosina 1941–1943. Parvilahti oli itse kuulunut vapaaehtoisjoukkoon ja toiminut 1941–1944 suomalaisten SS-vapaaehtoisten yhteystoimiston hoitajana Berliinissä. Kirjan nimi viittaa Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevaan Terek-jokeen, jonne saakka suomalaispataljoona eteni Saksan hyökkäysvaiheen aikana.

Kirjan sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja koostuu 36:sta luvusta, joissa tarkastellaan suomalaisen vapaaehtoisen Waffen-SS-pataljoonan vaiheita ja toimintaa.

Luvussa Vapaaehtoisliikkeen synty kirjoittaja taustoittaa pataljoonan perustamista ja vapaaehtoisten värväystä kuvaten oman värväytymisensä Samfundet Folkgemenskap -yhdistyksen kokouksen yhteydessä.[1]

Luvussa Lähtö jääkärien jäljille kerrotaan matkasta Turusta Stralsundiin ja koulutuksen alkuvaiheista. Luvun nimi viittaa siihen, että vapaaehtoisten värväytyminen Saksan armeijaan jatkosodan aikana haluttiin esittää toisintona jääkäriliikkeestä. Pataljoonaan kuului useita jääkärien poikia ja yhdysupseerina toimi entinen jääkäri, kirkkoherra Kalervo Kurkiala. Hänestä kerrotaan luvussa Kenttäpappimme ja yhdysupseerimme.[2]

Luvussa Salainen tehtävä 800 kerrotaan pataljoonan 12:n miehen kouluttamisesta ja osallisuudesta Muurmannin radalle suunnattuun kaukopartioon kesällä 1942. Suomessa tämä saksalaisista Lapin joukoista ja suomalaiseen vapaaehtoiseen SS-pataljoonaan kuuluneista muodostetun osaston retki on myöhemmin tunnettu kanoottisissien tekemänä, koska partiolla oli mukanaan apumoottorilla varustettuja kangaskanootteja.[3]

Taistelukuvauksia on esimerkiksi luvuissa Saksan kesäoffensiivi 1942 ja Malgobekin lopputaistelut. Luku Unser General esittää henkilökuvan Wiking-divisioonaa komentaneesta kenraali Felix Steinerista.[4] Pataljoonan kaatuneista kertoo luku Niille, jotka eivät palanneet. Lukuun sisältyy luettelot pataljoonan palveluksessa kaatuneista ja myöhemmin Suomessa kaatuneista pataljoonaan kuuluneista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Parvilahti, Unto: Terekille ja takaisin: suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla 1941-43. , 1958. ISBN puuttuu teoksesta. (suomeksi)
  • Tikkanen, Pentti H.: Kanoottisissit. Hämeenlinna: Karisto, 1974. ISBN 951-23-0828-2. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Terekille ja takaisin, s. 18-37
  2. Terekille ja takaisin, s. 38-55, 233-237
  3. Tikkanen, Pentti H.: Kanoottisissit. Hämeenlinna: Karisto, 1974. ISBN 951-23-0828-2. (suomeksi)
  4. Terekille ja takaisin, s. 238-244
  5. Terekille ja takaisin, s. 274-290