Gianfranco Zola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gianfranco Zola
Zola at Lazio.JPG
Henkilötiedot
Koko nimi Gianfranco Zola
Syntymäaika 5. heinäkuuta 1966 (ikä 47)
Syntymäpaikka Oliena, Sardinia, Italia
Pituus 166 cm
Seura
Seura -
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1984−1986
1986–1989
1989–1993
1993–1996
1996–2003
2003−2005
Italian lippu FC Nuorese Calcio
Italian lippu Sassari Torres 1903
Italian lippu SSC Napoli
Italian lippu Parma FC
Englannin lippu Chelsea FC
Italian lippu Cagliari Calcio
31 (10)
88 (21)
105 (32)
102 (49)
249 (89)
44 (21)
Maajoukkue
1991−1997 Italian lippu Italia 35 (10)
Valmennusura
2006–2008
2008–2010
Italian lippu Italia U21 (apuv.)
Englannin lippu West Ham United FC

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Gianfranco Zola OBE (s. 5. heinäkuuta 1966) on italialainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zola aloitti uransa piskuisessa Nuorese Calcion joukkueessa 1984, josta siirtyi kaksi vuotta myöhemmin Sassari Torresiin. Alasarjoissa maaleja hyvään tahtiin tehnyt Zola herätti kiinnostusta myös Serie A:ssa ja vuonna 1989 SSC Napolin uusi päävalmentaja Alberto Bigon hankki Zolan seuraan. Napolissa Zola pelasi yhdessä Diego Maradonan kanssa ja kaksikon maaleilla Napoli vei Serie A:n mestaruuden kauden 1989−1990 päätteeksi. Napolin vuosinaan Zola nousi myös Italian jalkapallomaajoukkueen pelaavaan miehistöön, kun Arrigo Sacchi päästi hänet kentälle ottelussa Norjaa vastaan marraskuussa 1991.

1993 Zola siirtyi Napolista Parma FC:n paitaan. Hän vakiinnutti paikkansa seuran kokoonpanossa ja nousi maineeseen luovana hyökkääjänä Parman juhliessa UEFA Super Cupin voittoa 1993 ja UEFA Cupin voittoa 1995. Zolan ura Parmassa päättyi vuonna 1996, kun uusi päävalmentaja Carlo Ancelotti ilmoitti, ettei Zola kuulu hänen suunnitelmiinsa seurassa.

Marraskuussa 1996 Englannin Valioliigassa pelanneen Chelsean alankomaalaisvalmentaja Ruud Gullit hankki Zolan Lontooseen yhdessä monien muiden mannereurooppalaisten pelimiesten kanssa. Kauppa osoittautui kannattavaksi sillä seuraavien vuosien aikana Zola oli yksi tärkeimmistä lenkeistä Chelsean juhliessa voittoa niin kotimaankentillä kuin Euroopassakin Cup-voittajien Cupin menestyksen myötä. Zola edusti Chelseata kaikkiaan seitsemän kautta pelaten tuona aikana 249 liigaottelua ja tehden niissä 89 maalia. Tuloksellisesti parhaaksi yksittäiseksi kaudeksi jäi Zolan viimeinen Chelsea-kausi 2002−2003, jolloin hän teki 14 maalia 22 pelaamassaan ottelussa. Chelsea-fanien suursuosikki sai vuonna 2004 Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseerin arvon (OBE). [1]

36-vuotiaana Zola jätti Chelsean ja palasi Sardiniaan Cagliari Calcioon juuri ennen kuin venäläismiljonääri Abramovits osti Chelsean. Venäläinen olisi ollut erittäin halukas saamaan Zolan takaisin Chelsean paitaan, koska sardinialainen oli faneille korvaamaton. Zola piti kuitenkin päänsä ja päätti uransa Sardiniassa. Hän edusti Cagliaria kaksi kautta pelaten 44 liigaottelua ja tehden 21 maalia päättäen uransa kesäkuussa 2005.

Italian maajoukkueessa Zola pelasi urallaan kaikkiaan 35 A-maaottelua ja teki niissä 10 maalia. Hän oli mukana MM-kisoissa 1994, kun Arrigo Sacchin miehistö saavutti MM-hopeaa. Neljännesvälieräottelussa Nigeriaa vastaan Zola sai punaisen kortin ja kahden ottelun pelikiellon.

Zola oli todistamassa Italian häpeän hetkiä EM-kisoissa 1996. Zola pelasi kaikissa kolmessa lohkon ottelussa ja epäonnistui kenties ratkaisevassa rangaistuspotkussa päätösottelussa Saksaa vastaan ja näin Italia putosi yllättäen lohkovaiheessa. EM-kisat jäivät Zolan uran viimeisiksi arvokisoiksi. Hän epäonnistui pahasti MM1998-karsinnoissa tehtyään vain yhden maalin. Zola pelasi viimeisen maaottelunsa lokakuussa 1997 Roomassa Englantia vastaan, sillä hän ei enää mahtunut Cesare Maldinin lopulliseen MM-ryhmään.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zola aloitti valmennusuransa vuonna 2006 Italian alle 21-vuotiaiden maajoukkueen apuvalmentajana entisen seurakaverinsa Pierluigi Casiraghin toimiessa päävalmentajana. Kaksikon johdolla Azzurrini sijoittui EM-kisoissa viidenneksi 2007 ja eteni näin Pekingin olympiakisoihin 2008. Olympialaisissa Italia voitti alkulohkonsa ainoana tahrana tasapeli Kamerunia vastaan. Olympiapronssia puolustaneen Italian tie katkesi kuitenkin yllättäen jo puolivälierissä, kun Belgian nuoret veivät yllätysvoiton maalein 2−3.

Syyskuussa 2008 Zola jätti tehtävänsä Azzurrinin apuvalmentajana allekirjoitettuaan kolmivuotisen sopimuksen Englannin Valioliigaseura West Ham Unitedin kanssa. [2] Samalla Zolasta tuli ensimmäinen ulkomaalaisvalmentaja West Hamin historiassa.[3]

Zolan johdolla West Ham pelasi kaudella 2008−2009 Valioliigassa hyvin ja oli lopulta yhdeksäs. Huhtikuussa 2009 Zola allekirjoittikin seuran kanssa neljän vuoden jatkosopimuksen. [4] Kausi 2009−2010 sujui kuitenkin vähemmän mallikkaasti ja West Ham säilytti sarjapaikkansa vain vaivoin. Zolan potkuista huhuttiin pitkin kevättä, mutta seurajohto luotti Zolaan kauden loppuun asti. Pian kauden jälkeen hän sai kuitenkin potkut tehtävistään. [5]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chelsea legend Zola awarded OBE
  2. Zola West Hamin manageriksi
  3. Juha Kanerva: Kupla, jossa on ihana leijua. IS Veikkaaja, 2009, nro 20.1.2009, s. 18.
  4. Zola jatkaa pitkään West Hamissa
  5. West Ham entlässt Zola
Edeltäjä:
Alan Curbishley
West Hamin päävalmentaja
9/2008−2010
Seuraaja:
Avram Grant