Päivi Alasalmi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Päivi Alasalmi Turun kirjamessuilla 2012.

Päivi Marjatta Alasalmi (s. 7. elokuuta 1966 Haukipudas)[1] on suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja, luovan kirjoittamisen ohjaaja ja luennoitsija. Hän on saanut runsaasti palkintoja ja oli vuonna 1996 Finlandia-palkintoehdokas romaanillaan Vainola.

Alasalmi valmistui ylioppilaaksi vuonna 1985 Haukiputaan lukiosta. Lukion jälkeen hän opiskeli kirjoittamista Oriveden Opistossa (1985–1986)[1] ja yleistä kirjallisuutta Tampereen yliopistossa.[2]

Alasalmi on julkaissut romaaneja, novellikokoelmia, satukirjoja, matkakirjan ja mielipidekirjan. Lisäksi hän on kirjoittanut draamatekstejä televisiolle, radiolle ja teatteriin. Hän on toiminut kolumnistina useissa lehdissä sekä työskennellyt luovan kirjoittamisen ohjaajana muun muassa Oriveden Opistossa. Luottamustehtävissä hän on ollut Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallituksessa (1994–2001)[1] sekä Kansanvalistusseuran neuvottelukunnassa.

Alasalmen esikoisteos Saana ilmestyi syksyllä 1988 ja herätti runsaasti huomiota.[2] Alasalmen ensimmäisten kirjojen yleisilme on tummasävyinen. Teoksia keventää musta huumori. Omasta mielestään Alasalmi on kuitenkin optimisti. Naisten kohtaloiden kuvaaminen on tuonut Alasalmelle feministisen kirjailijan maineen.lähde?

Vuonna 1992 ilmestyi Alasalmen teos Onnellisia ihmisiä, josta tehtiin myös televisiosarja ja kuunnelma. Romaani käännettiin ranskaksi ja sloveeniksi.[2]

Alasalmen läpimurtoteoksena voidaan pitää Vainolaa (1996), joka valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi.

Uran edetessä Alasalmen romaaneihin on tullut syvempiä sävyjä ja tasoja. Hänen historiallinen, 1500-luvun Inariin sijoittuva trilogiansa (Joenjoen laulu 2013, Pajulinnun huuto 2015 sekä Siipirikon kuiskaus 2017) on kerännyt kiittäviä kritiikkejä ja palkintoja.

Vuonna 2009 Alasalmi teki uuden aluevaltauksen ja julkaisi ensimmäisen lastenkirjansa Turhamainen aasi. Alasalmen rakastetuissa saduissa (Sinnikäs meripoika 2011, Kultainen kissanpentu 2013, Unten puutarha ja muita satuja 2017) huumori hersyy ja tarina rönsyilee. Niissä on sadun ja seikkailun lumousta, joka kutkuttaa mielikuvitusta ja antaa elämänviisautta.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alasalmi on saanut Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon neljästi teoksillaan Onnellisia ihmisiä (1992), Vainola (1996), Turhamainen aasi (2009) ja Joenjoen laulu sekä Kultainen kissanpentu (2013).[3]

Alasalmen novellikokoelma Suden hetki oli vuonna 1995 Koskenkorva-palkintoehdokkaana. Samana vuonna Alasalmi sijoittui toiseksi italialaisessa Jean Monnet -kirjoituskilpailussa. Suurempaa julkisuutta Alasalmi sai vuonna 1996, kun goottilaista kartanoromantiikkaa parodioiva romaani Vainola asettiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi.[4]

Vuonna 2001 Alasalmi palkittiin koko tuotannostaan Gummeruksen Kaarlen palkinnolla. Alasalmen romaani Valkoinen nainen oli vuonna 2009 Nuori Aleksis -palkintoehdokkaana. Vuonna 2010 Alasalmi sai satukirjasta Turhamainen aasi jälleen Kaarlen palkinnon.[4]

Alasalmi sai vuonna 2010 Akaan Viialan Yrittäjien myöntämän Tahto-patsaan, jonka kriteerinä on, että saaja on viialalainen ja on omalla työllään, sitkeydellään ja yritteliäisyydellään saanut aikaan merkittävää itselle ja yhteiskunnalle tai yhteisölle.

Alasalmi on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan vuosina 1998, 2004 ja 2014 sekä kolmivuotisen vuonna 2010.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alasalmi asuu Akaassa. Lapset Sampo 2001 ja Sissi 2002.[1]

Maaliskuussa 2011 Pirkanmaan käräjäoikeus totesi Alasalmen syylliseksi laittomaan uhkaukseen, kunnianloukkaukseen, vahingontekoon ja näpistykseen hänen puututtuaan lapsensa vuosia jatkuneeseen kiusaamiseen. Alasalmi tuomittiin 40 päiväsakkoon ja korvauksiin.[5]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit
Novellikokoelmat
Satukirjat
Näytelmät
  • Rakas pappimme. Ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterissa,1998.
  • Vessamysteeri, kirjoitettu yhdessä Maria Syvälän kanssa, 2015.
  • Me ja ne, dramatisoinut Jonna Wirén, 2016.

Jatkokertomukset:

  • Makea päiväuni, Helsingin Sanomat, 1997
  • Lemmennuolia Neitsytsaarille, Anna, 2008
  • Rosvorouvat, Me Naiset, 2015
  • All inclusive, Me Naiset, 2016
Muut
  • Matkalla paratiisiin. Matkakertomus. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5595-3.
  • Loistava yksinhuoltajuus. Tietokirja. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-7904-9.
  • Taivaan tulet. Punainen kukko. Romaanisovitus tv-sarjan käsikirjoituksesta. Helsinki: Mäntykustannus, 2011. ISBN 978-952-5712-96-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anna 25-26/ 2006, s. 28.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 39–40. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b c Biografia Päivi Alasalmi Päivi Alasalmen kotisivut. Viitattu 13.8.2015.
  3. Ehdokkaita ja palkittuja (ks. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto) Pirkanmaan kirjastot. Viitattu 13.8.2015.
  4. a b Alasalmi, Päivi Kirjasampo.fi. Viitattu 13.8.2015.
  5. Rimala, Elisa: Kirjailijalle sakkoja - potkulautaraivarin hinta 3 300 euroa Iltalehti.fi. 28.3.2011. Viitattu 13.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]