1974

Tapahtumia

tammikuu

• 1. tammikuuta – Nurmes, Raisio ja Vantaa muuttuivat kaupungeiksi sekä Alavus ja Virrat kauppaloiksi. Suomen pienin kunta Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin. Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
• 1. tammikuuta – Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan.
• 1. tammikuuta – Liikenneturva ry muuttui julkisoikeudelliseksi organisaatioksi eduskunnan hyväksymän lain nojalla.
• 2. tammikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS aloitti virallisen kampanjan kirjailija Aleksandr Solženitsyniä vastaan, jonka romaani Vankileirien saaristo oli ilmestynyt venäjänkielisenä Pariisissa.
• 3. tammikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Vladimir Stepanovin. Hänen edeltäjänsä Viktor Maltsev siirtyi Nl:n suurlähettilääksi Intiaan.
• 4. tammikuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi IB-vakoilujutussa vasemmistolaisen Folket i Bild/Kulturfront -lehden toimittajat Jan Guilloun ja Peter Brattin sekä Ruotsin tiedustelupalvelun (IB) entisen agentin Håkan Isacssonin vuodeksi vankeuteen vakoilusta.
• 4. tammikuuta − Suomen vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 150 vuotta.
• 4. tammikuuta – Suomi irtisanoi Chilen kanssa elokuussa 1973 solmimansa kehitysluottosopimuksen Chilen poliittisten olojen muututtua.
• 8. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV täytti 25 vuotta.
• 8. tammikuuta – Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely. Yksityisautoilijoille jaettiin ostokupongit, joilla he saivat seitsemän säännöstelykuukauden aikana sata litraa bensiiniä.
• 8. tammikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajat Veikko Vennamo, Rainer Lemström ja J. Juhani Kortesalmi suljettiin loukkaavan kielenkäytön ja muutenkin sopimattoman käytöksen vuoksi yksimielisesti kahdeksi viikoksi eduskunnan ulkopuolelle. SMP:n edustajien mielestä eduskunnassa vallitsi mielivalta ja he olivat syyttäneet puhemies V. J. Sukselaista valtiopäiväjärjestyksen rikkomisesta.
• 9. tammikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen, Imatralta Kouvolaan ja Kotkaan ulottuva maakaasuputki vihittiin käyttöön. Valkealassa pidettyyn juhlatilaisuuteen osallistui kummankin maan korkeinta poliittista johtoa.
• 18. tammikuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn syytti Neuvostoliiton viranomaisia siitä, että nämä olivat antaneet kansalaisille vääriä tietoja hänen Vankileirien saaristo -kirjastaan.
• 18. tammikuuta – Belgiassa pääministeri Edmond Leburtonin kokoomushallitus erosi Iranin luovuttua yhteishankkeesta rakentaa öljynjalostamo Belgiaan.
• 25. tammikuuta – Suomen hallitus korotti polttonesteiden hintoja. Bensiini kallistui 25 prosenttia, raskas polttoöljy 181 prosenttia ja kevyt polttoöljy 83 prosenttia. Monet huoltoasemat ehtivät myydä varastonsa loppuun ennen hinnankorotusten voimaantuloa.
• 31. tammikuuta – SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso siirtyi Rautaruukki Oy:n sosiaalijohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Mikko Ekorre.

helmikuu

• 1. helmikuuta – 225 ihmistä sai surmansa 22-kerroksisen pilvenpiirtäjän palossa São Paulossa. Rakennuksen turvatoimet oli laiminlyöty.
• 7. helmikuuta – Grenada itsenäistyi.
• 10. helmikuuta – Brasilialainen arkkipiispa Helder Camara vastaanotti Oslossa hänelle kerätyn 1,5 miljoonan Norjan kruunun arvoisen ”Kansan rauhanpalkinnon”. Camara oli sivuutettu kerta toisensa jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa jaettaessa.
• 13. helmikuuta – Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta. Hänet lennätettiin Länsi-Saksaan, jossa kirjailija Heinrich Böll otti hänet hoiviinsa. Solženitsyn siirtyi myöhemmin Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.
• 16. helmikuuta – Suomen hallitus aloitti energiansäästökampanjan, jolla haluttiin selventää säästön merkitystä kansalaisille ja korjata vääristyneitä kulutustottumuksia. Säästökohteita olivat erityisesti lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne.
• 18. helmikuuta – Hiihdon MM-kisat alkoivat Falunissa.
• 20. helmikuuta – Länsi-Saksa liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
• 28. helmikuuta – Yhdysvallat ja Egypti solmivat uudelleen vuonna 1967 katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 28. helmikuuta – Suomen ainoa ruotsinkielinen iltapäivälehti Nya Pressen ilmestyi viimeisen kerran.

maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
• 3. maaliskuuta – Turkkilainen DC-10-matkustajakone syöksyi maahan Ranskassa heti noustuaan Orlyn lentokentältä. Onnettomuudessa kuoli 346 ihmistä ja sen aiheutti lastiruuman oven irtoaminen nousun aikana.
• 8. maaliskuuta – Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema otettiin käyttöön Pariisissa.
• 8. maaliskuuta – 52 lähinnä vasemmistolaista kulttuurijärjestöä jätti presidentti Urho Kekkoselle ja pääministeri Kalevi Sorsalle vetoomuksen demokratian toteuttamisesta kulttuurihallinnossa. Vetoomuksen taustalla oli opetusministeri Marjatta Väänäsen päätös karsia melko reippaalla kädellä tiettyjä kulttuurimäärärahoja.
• 12. maaliskuuta − Hallitus ilmoitti, että Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson oli esittänyt Ruotsin hallitukselle Suomen virallisen vastalauseen IB-vakoilujutun johdosta. Jakobsonin lausunnon sisältö oli julistettu asian arkaluonteisuuden vuoksi salaiseksi. Pääministeri Olof Palme sanoi ymmärtävänsä Suomen hallituksen jyrkän reaktion asiassa.
• 15. maaliskuuta – Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Lauri Sutela siirtyi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä kenraali Kaarlo Leinosen jäädessä eläkkeelle.
• 17. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen tapasi Ruotsin pääministerin Olof Palmen Tukholmassa. Kekkonen ja Palme totesivat, että IB-vakoilutapaus oli loppuunkäsitelty eikä se ollut vaikuttanut maiden välisiin suhteisiin.
• 18. maaliskuuta – Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi.
• 21. maaliskuuta – Yhdysvallat palautti diplomaattisuhteet Ruotsiin. Suhteet olivat katkenneet vuoden 1972 lopulla pääministeri Olof Palmen Vietnamin sotaa arvostelleiden lausuntojen vuoksi.
• 29. maaliskuuta – Mariner 10 ohitti Merkuriuksen.
• 29. maaliskuuta – Suomen kauppalaivastosta poistettiin viimeiset kaksi apukoneilla varustettua purjealusta.

huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Junaliikenne Humppilan ja Forssan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
• 5. huhtikuuta – Jääkiekon MM-kisat alkoivat Helsingissä
• 6. huhtikuuta – Ruotsalainen yhtye "ABBA" voitti Euroviisut Brightonissa kappaleellaan ”Waterloo”.
• 10. huhtikuuta – Israelin pääministeri Golda Meir jätti hallituksensa eronpyynnön lokakuun 1973 sotaa tutkineen komitean julkaistua raporttinsa.
• 15. huhtikuuta – Armeija kaappasi vallan Nigeriassa.
• 25. huhtikuuta – Neilikkavallankumous Portugalissa: nuoret upseerit kaappasivat vallan ja diktatuuri kukistui. Tapauksen muistoksi vietetään ”vapauden päivää” (Dia da Liberdade).
• 27. huhtikuuta – Neuvostoliittolainen matkustajakone syöksyi maahan lähellä Leningradia. Kaikki koneessa olleet 118 ihmistä saivat surmansa.
• 28. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (nykyisin Hồ Chí Minhin kaupunki).
• 29. huhtikuuta – Juhani Raiskinen nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi Leif Segerstamin pyydettyä eroa.

toukokuu

• 3. toukokuuta – Kalevi Keihäsen johtamat matkatoimisto Keihäsmatkat Oy ja lentoyhtiö Spear Air Oy keskeyttivät toimintansa Helsingin Osakepankin lopetettua yhtiöiden rahoittamisen. Yli 200 työntekijää irtisanottiin. Tapahtumahetkellä yhtiöillä oli yli 1800 matkustajaa ulkomailla.
• 5. toukokuuta – Suomessa alettiin jakaa ulkomaisille matkailijoille käyttäytymisopasta matkailun aiheuttamien lieveilmiöiden vähentämiseksi.
• 6. toukokuuta – Ilmailuhallitus määräsi lentoyhtiö Spear Airin lentokoneet lentokieltoon.
• 7. toukokuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt erosi tehtävästään, kun hänen läheinen avustajansa Günter Guillaume paljastui itäsaksalaiseksi vakoojaksi.
• 8. toukokuuta – Keihäsmatkat Oy jätti konkurssianomuksen Helsingin raastuvanoikeudelle.
• 9. toukokuuta – Suomen kommunistisen puolueen sisäinen kiista paheni, kun Arvo Hautala syytti Taisto Sinisaloa siitä, että tämä oli Moskovan-vierailunsa aikana valheellisilla väitteillä ja puolitotuuksilla halunnut sotkea puoluekiistan Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin. Sinisalo puolestaan syytti Hautalaa provokaatiosta sekä Suomen ja Neuvostoliiton kommunististen puolueiden suhteiden vahingoittamisesta.
• 11. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa vetosivat Chilen sotilashallitukseen, ettei Chilen poliittisissa oikeudenkäynneissä langetettaisi kuolemantuomioita.
• 16. toukokuuta – Saksan liittotasavallan uusi liittokansleri Helmut Schmidt vannoi virkavalansa.
• 18. toukokuuta – Intia räjäytti kuudentena ydinasevaltiona ensimmäisen ydinpomminsa, ”Hymyilevän Buddhan”.
• 19. toukokuuta – Ranskan uudeksi presidentiksi, yllättäen kuolleen Georges Pompidoun seuraajaksi, valittiin silloinen valtiovarainministeri Valéry Giscard d'Estaing. Hän astui virkaansa 27. toukokuuta.
• 20. toukokuuta – Seitsemän elinkeinoelämän järjestöä perusti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), jonka puheenjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki.
• 25. toukokuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth.
• 28. toukokuuta – Veikko Vennamo kannettiin ulos Eduskunnan täysistunnosta. Vennamolle oli nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä määrätty kahden viikon työskentelykielto.

kesäkuu

• 1. kesäkuuta – 29 ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui Nypro-yhtiön kemiantehtaan räjähdyksessä Flixboroughin kylässä Isossa-Britanniassa. Kahdeksan hehtaarin tehdasalueen tuhonneen räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.
• 1. kesäkuuta – Suomen kommunistinen puolue vietti julkisen toimintansa 30-vuotisjuhlia.
• 2. kesäkuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto vietti 30-vuotisjuhliaan.
• 3. kesäkuuta – Työväenpuolueen johtaja Jitzhak Rabin muodosti Israelin uuden hallituksen. Hän vakuutti, ettei Israel missään tapauksessa vetäytyisi vuoteen 1967 saakka voimassa olleille rajoille, joita oli hänen mukaansa mahdoton puolustaa.
• 6. kesäkuuta – Ruotsin uusi perustuslaki muutti maan virallisesti parlamentaariseksi monarkiaksi.
• 8. kesäkuuta – Marttaliitto vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 11. kesäkuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger uhkasi Itävaltaan suuntautuneen vierailunsa aikana erota virastaan, elleivät syytökset hänen osuudestaan Watergate-skandaaliin lopu.
• 12. kesäkuuta – Tanskan kansankäräjät kumosi kansanedustaja Mogens Glistrupin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta hänen epäillyt verokavalluksensa voitaisiin tutkia.
• 13. kesäkuuta – Jalkapallon MM-kisat alkoivat Länsi-Saksassa
• 17. kesäkuuta – Ison-Britannian parlamentti joutui IRA:n pommihyökkäyksen kohteeksi. Parlamenttitalo vaurioitui pahoin ja 11 ihmistä loukkaantui.
• 27. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui viikon pituiselle viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
• 29. kesäkuuta – Isabel Perón valittiin Argentiinan väliaikaiseksi presidentiksi hänen miehensä Juan Perónin sairastuttua vakavasti. Juan Perón kuoli 1. heinäkuuta.

heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat voimaan koko Suomessa. Käytäntöä oli kokeiltu seitsemän eteläisen läänin alueella 1. elokuuta 1973 alkaen ja nopeusrajoitusten oli todettu huomattavasti parantaneen liikenneturvallisuutta.
• 1. heinäkuuta – Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Pohjoismaihin ja Länsi-Saksaan alkoi.
• 5. heinäkuuta – 11 ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui turistibussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 4:llä Laukaassa. Ylinopeutta ajanut alankomaalainen turistibussi oli onnettomuushetkellä ohittamassa toista autoa ja törmäsi vastaan tulleen rekka-auton perävaunuun, joka oli kääntynyt äkkijarrutuksessa tielle poikittain. Kaksi vakavasti loukkaantunutta turistibussin matkustajaa kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.
• 7. heinäkuuta – Länsi-Saksa kaatoi jalkapallon MM-finaalissa Münchenissä Hollannin 2–1, voittomaalin teki Gerd Müller.
• 15. heinäkuuta – Sotilasvallankaappaus syrjäytti presidentti Makarioksen Kyproksella.
• 19. heinäkuuta – Prinssi Juan Carlos nimitettiin Espanjan vt. valtionpäämieheksi Francisco Francon sairauden vuoksi.
• 19. heinäkuuta – Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi.
• 20. heinäkuuta – Kyproksen kriisi: Turkin joukot valtasivat Kyproksen turkkilaisen pohjoisosan.
• 23. heinäkuuta – Kreikan sotilashallitus kaatui.

elokuu

• 4. elokuuta – Pommi räjähti junassa Italian ja Saksan välillä. Italialaiset uusfasistit ottivat vastuun.
• 8. elokuuta – Watergate-skandaali: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon erosi virasta ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä. Varapresidentti Gerald Fordista tuli uusi presidentti.
• 9. elokuuta – Pohjola-Norden-järjestö vietti 50-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa.
• 11. elokuuta – Ainakin 2000 ihmistä sai surmansa monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa Bangladeshissä.
• 16. elokuuta – Etiopian armeija syrjäytti keisari Haile Selassien vallasta.
• 24. elokuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle ensimmäinen Suomessa rakennettu öljynporauslautta Pentagone 84. Se oli suurin Suomessa koskaan valmistettu esine.
• 25. elokuuta – Etiopian armeija otti keisari Haile Selassien asuinpalatsin ”kansan omaisuudeksi”.
• 26. elokuuta – Israel järjesti suuret sotaharjoitukset. Egypti ja Syyria määräsivät joukkonsa hälytystilaan Israelin vastaisilla rajoillaan.

syyskuu

• 3. syyskuuta – Alankomaiden kuningatar Juliana ja prinssi Bernhard saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 4. syyskuuta – Yhdysvallat ja Itä-Saksa solmivat diplomaattisuhteet.
• 6. syyskuuta – Ruotsin hallitus vapautti eversti Stig Wennerströmin, joka oli vuonna 1964 tuomittu elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Wennerströmin vankeustuomio oli syksyllä 1973 muutettu 20 vuodeksi.
• 8. syyskuuta – Yhdysvaltain uusi presidentti Gerald Ford armahti edeltäjänsä Richard Nixonin kaikista Watergate-jutun vuoksi nostetuista syytteistä. Fordin päätöstä arvosteltiin laajalti.
• 11. syyskuuta – Kansanedustaja Raimo Ilaskivi vaati Kokoomuksen puhdistamista vasemmistovoimista. Ilaskiven hyökkäyksen pääkohteena oli ”remonttimiesten” johtohahmo, kansanedustaja Juha Vikatmaa.
• 13. syyskuuta – Japanin punainen armeija valtasi Ranskan lähetystön Haagissa Alankomaissa. He saivat vapaaksi jäsenensä Yatuka Fumiyan, 300 000 dollaria ja lennon Jemenin Adeniin.
• 16. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford myönsi ehdollisen armahduksen Vietnamin sodasta karanneille ja asepalvelusta vältelleille miehille.
• 17. syyskuuta – Bangladesh, Grenada ja Guinea-Bissau hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin jäsenmaiden lukumäärä nousi 138:aan.
• 26. syyskuuta – Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) katkaisi suhteensa Palestiinan vapautusjärjestöön. PFLP arvosteli PLO:ta liian läheisistä suhteista Yhdysvaltoihin.
• 28. syyskuuta - Portugalin presidentti António de Spínola teki maltillisten voimien vallankaappausyrityksen vasemmistolaista hallitusta vastaan. Yritys epäonnistui ja Spínola joutui eroamaan.
• 30. syyskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson siirtyi Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi. Hänen seuraajakseen nimitettiin puolustusministeri Kristian Gestrin ja uudeksi puolustusministeriksi varatuomari Carl-Olaf Homén.

lokakuu

• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta juhli perustamisensa 25-vuotispäivää. Huomiota herätti, etteivät valtion perustajat Mao Zedong ja Zhou Enlai osallistuneet julkisiin juhlallisuuksiin.
• 6. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta aloitti perustamisensa 25-vuotisjuhlallisuuksien viettämisen.
• 6. lokakuuta – Anjalassa ja Sippolassa sekä Jepualla, Munsalassa, Uudessakaarlepyyssä ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kunnallisvaalit.
• 7. lokakuuta – Kööpenhaminassa alkoi oikeudenkäynti veropetoksiin syyllistynyttä kansanedustaja Mogens Glistrupia vastaan.
• 8. lokakuuta – Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä kehkeytyi skandaali, kun paljastui, että japanilaiset poliitikot ja talouselämän edustajat olivat painostaneet Norjan Nobel-komiteaa myöntämään puolet palkintosummasta Japanin entiselle pääministerille Eisaku Satōlle tämän myötävaikutuksella. Toinen puoli rauhanpalkinnosta myönnettiin Irlannin entiselle ulkoministerille Seán MacBridelle.
• 14. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi saapui nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen. Vierailun aikana sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen energiayhteistyön lisäämisestä.
• 15. lokakuuta – Helsingin Finlandia-talossa pidettiin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentit Urho Kekkonen ja Nikolai Podgornyi.
• 17. lokakuuta – UH-60 Black Hawkin ensilento.
• 23. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1980 talvikisat Yhdysvaltain Lake Placidille ja kesäkisat Moskovalle.
• 31. lokakuuta – Suomen pisin rautatietunneli, lähes 4,3 kilometriä pitkä Lahdenvuoren tunneli, valmistui rakenteilla olleella Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosalla Korpilahdella.

marraskuu

• 10. marraskuuta – Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eino Uusitalo ehdotti Moskovan välirauhan (1944) solmimispäivän, 19. syyskuuta, korottamista toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Ehdotus herätti laajalti ärtymystä, ja Uusitalo joutui pyytämään puhettaan myöhemmin anteeksi.
• 10. marraskuuta – Ryhmä Ugandan armeijan sotilaita yritti syöstä vallasta maan johtajan Idi Aminin. Kaappaushanke kukistettiin nopeasti.
• 12. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti sulkea Etelä-Afrikan toistaiseksi järjestön toiminnan ulkopuolelle sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
• 19. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapui nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 19. marraskuuta – Vasemmistopuolueet kärsivät tappion Suomen oppikouluissa ja lukioissa pidetyissä kouluneuvostovaaleissa.
• 20. marraskuuta – Svenska Dagbladet kirjoitti Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Vladimir Stepanovin pyrkivän vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan muun muassa antamalla ohjeita kommunisteille. Suomen kommunistinen puolue ja Suomen ulkoministeriö torjuivat väitteen.
• 21. marraskuuta – Birminghamissa kahdessa pubissa räjähti pommi, 21 ihmistä kuoli.
• 22. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinan vapautusjärjestölle tarkkailijan aseman. PLO:n johtaja Jasser Arafat sai valtionpäämiehen vastaanoton aloittaessaan yleiskokouksessa keskustelun Palestiinan kysymyksestä.
• 23. marraskuuta – Etiopian sotilashallitus Dergin välienselvittelyssä surmattiin ”verilauantaina” 59 poliittista vankia, mukaan lukien Dergin enemmistön linjaa vastustanut kenraali Aman, ja keisarin vävy, entinen puolustusministeri kenraali Abiye Abebe.
• 25. marraskuuta - Queen-yhtyeen toistaiseksi ainoa Suomen keikka oli Helsingissä
• 28. marraskuuta – Etiopian sotilashallituksen johtajaksi nimitettiin kenraali Teferi Bante.

joulukuu

• 2. joulukuuta – Tasavallan presidentin puoliso, rouva Sylvi Kekkonen kuoli. Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa peruttiin.
• 2. joulukuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Juha Vikatmaa teki itsemurhan kesämökillään Kustavissa. Hänen tilalleen Eduskuntaan nousi Arto Lampinen.
• 2. joulukuuta – Demarin pakinoitsija Simo Juntunen (Simppa) erotettiin toimestaan poliittisista syistä. SDP:n oikeaan laitaan lukeutuneen Juntusen linjan katsottiin olevan ristiriidassa puolueen ja lehden linjan kanssa. SDP:n puoluetoimikunta hyväksyi Juntusen irtisanomisen 5. joulukuuta.
• 7. joulukuuta – Kyproksen syrjäytetty presidentti, arkkipiispa Makarios III palasi lähes puolen vuoden maanpaosta kotimaahansa.
• 7. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Riitta Salinin vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 10. joulukuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
• 10. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti vahvisti Nelson A. Rockefellerin valinnan uudeksi varapresidentiksi.
• 13. joulukuuta – Malta muuttui tasavallaksi.
• 17. joulukuuta – Kenraali Augusto Pinochet valittiin virallisesti Chilen presidentiksi.
• 20. joulukuuta – Hurriganes-yhtyeen "Get on" voitti European Pop Juryn.
• 22. joulukuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö ryhtyi tutkimaan tiedustelupalvelu CIAn toimintaa sen jälkeen, kun New York Times oli paljastanut, että CIA oli laittomasti vakoillut 1950-luvulta lähtien noin 10 000 Yhdysvaltain kansalaista. Vakoilua oli tapahtunut erityisesti Richard Nixonin presidenttikaudella ja sen kohteina olivat olleet muiden muassa toisinajattelijat ja Vietnamin sodan vastustajat.
• 28. joulukuuta – Noin 5 000 ihmistä sai surmansa Pakistanin pohjoisosaa koetelleessa maanjäristyksessä.

tuntematon päivämäärä

• Suomessa oli asumistuotannon ”hullu vuosi”.
• Pirkkalan kunnassa Pirkanmaalla aloitettiin syksyllä historian opetuksen kokeilu, jonka oppimateriaalina oli maisteri Antti Penttilän laatimaksi ilmoitettu ”Pirkkalan moniste”.

Syntyneitä

tammi-maaliskuu

• 7. tammikuuta – Matti Ristinen, suomalainen näyttelijä
• 9. tammikuuta – Ranya Paasonen, intialais-suomalainen kirjailija
• 12. tammikuuta – Tor Arne Hetland, norjalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
• 13. tammikuuta – Mira Kunnasluoto, suomalainen laulajatar
• 16. tammikuuta – Katherine Moss (”Kate Moss”), englantilainen malli
• 20. tammikuuta – Alvin Harrison, yhdysvaltalainen pikajuoksija
• 21. tammikuuta – Sami Kuronen, suomalainen radio- ja tv-juontaja
• 22. tammikuuta – Sami Helenius, suomalainen jääkiekkoilija
• 23. tammikuuta – Sampsa Astala (”Kita”), suomalainen rumpali ("Lordi")
• 27. tammikuuta – Ole Einar Bjørndalen, norjalainen ampumahiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
• 28. tammikuuta – Kari Traa, norjalainen freestyle-hiihtäjä (olympiavoittaja)
• 30. tammikuuta – Christian Bale, brittiläinen näyttelijä
• 12. helmikuuta – Toranosuke Takagi, japanilainen Formula 1 -kuljettaja
• 13. helmikuuta – Robert Peter Williams (”Robbie Williams”), englantilainen pop-laulaja ("Take That")
• 14. helmikuuta – Antti Kaikkonen, suomalainen poliitikko
• 14. helmikuuta – Tuomas Kytömäki, suomalainen näyttelijä
• 14. helmikuuta – Philippe Léonard, belgialainen jalkapalloilija
• 15. helmikuuta – Tomi Putaansuu (”Mr. Lordi”), suomalainen laulaja (euroviisuvoittaja) ("Lordi")
• 15. helmikuuta – Alexander Wurz, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja
• 17. helmikuuta – Kaoru Niikura (”Kaoru”), japanilainen kitaristi ja säveltäjä ("Dir en grey")
• 18. helmikuuta – Jevgeni Kafelnikov, venäläinen tennispelaaja
• 20. helmikuuta – Antti Sumiala, suomalainen jalkapalloilija
• 22. helmikuuta – Tomi Metsäketo, suomalainen laulaja
• 26. helmikuuta – Sébastien Loeb, ranskalainen ralliautoilija (kuusinkertainen maailmanmestari)
• 26. helmikuuta – Juho Milonoff, suomalainen näyttelijä
• 26. helmikuuta – Martina Zellner, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 28. helmikuuta – Janne Lahtela, suomalainen kumparelaskija (olympiavoittaja)
• 2. maaliskuuta – Wille Mäkelä, suomalainen curling-pelaaja
• 3. maaliskuuta – David Faustino, yhdysvaltalainen näyttelijä (Pulmuset)
• 4. maaliskuuta – Ariel Ortega, argentiinalainen jalkapalloilija
• 6. maaliskuuta – Miika Tenkula, suomalainen kitaristi ("Sentenced") (k. 2009)
• 16. maaliskuuta – Farid Ghazi, algerialainen jalkapalloilija
• 17. maaliskuuta – Tõnis Kasemets, virolainen autourheilija
• 18. maaliskuuta – Arsi Harju, suomalainen kuulantyöntäjä (olympiavoittaja)
• 22. maaliskuuta – Marcus Camby, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 24. maaliskuuta – Alyson Hannigan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Jani Sievinen, suomalainen uimari

huhti-kesäkuu

• 8. huhtikuuta – Lasse Ottesen, norjalainen mäkihyppääjä
• 9. huhtikuuta – Jennifer Marie Massoli (”Jenna Jameson”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
• 11. huhtikuuta – Tricia Helfer, kanadalainen malli ja näyttelijä (Taisteluplaneetta Galactica)
• 12. huhtikuuta – Belinda Emmett, australialainen näyttelijä ja laulaja (k. 2006)
• 12. huhtikuuta – Roman Hamrlík, tšekkiläinen jääkiekkoilija
• 12. huhtikuuta – Marley Shelton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. huhtikuuta – Sylvio Mendes Campos Junior (”Sylvinho”), brasilialainen jalkapalloilija
• 13. huhtikuuta – Sergei Gontšar, venäläinen jääkiekkoilija
• 13. huhtikuuta – Martin Höllwarth, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 17. huhtikuuta – Victoria Beckham (”Posh Spice”), englantilainen laulaja ("Spice Girls")
• 21. huhtikuuta – Bård Eithun, norjalainen rumpali ("Emperor")
• 22. huhtikuuta – Shavo Odadjian, armenialais-yhdysvaltalainen basisti ("System of a Down")
• 28. huhtikuuta – Penélope Cruz, espanjalainen näyttelijätär
• 7. toukokuuta – Breckin Meyer, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
• 8. toukokuuta – Jon Tickle, brittiläinen tv-esiintyjä
• 10. toukokuuta – Sylvain Wiltord, ranskalainen jalkapalloilija
• 15. toukokuuta – Ahmet Zappa, yhdysvaltalainen muusikko, näyttelijä ja kirjailija (Frank Zapan poika)
• 16. toukokuuta – Laura Pausini, italialainen pop-laulajatar (Resta in ascolto)
• 20. toukokuuta – Stanislav Markelov, venäläinen asianajaja ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2009)
• 24. toukokuuta – Florence Baverel-Robert, ranskalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 28. toukokuuta – Romain Duris, ranskalainen näyttelijä
• 29. toukokuuta – Marc Gené, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja
• 30. toukokuuta – Lamont Coleman (”Big L”), yhdysvaltalainen rap-laulaja (k. 1999)
• 1. kesäkuuta – Alanis Morissette, kanadalainen laulaja ja sanoittaja
• 7. kesäkuuta – Mahesh Bhupathi, intialainen tennispelaaja
• 15. kesäkuuta – Marzio Bruseghin, italialainen maantiepyöräilijä
• 18. kesäkuuta – Vincenzo Montella, italialainen jalkapalloilija

heinä-syyskuu

• 5. heinäkuuta – Márcio Amoroso, brasilialainen jalkapalloilija
• 7. heinäkuuta – Liv Grete Poirée, norjalainen ampumahiihtäjä
• 7. heinäkuuta – Kārlis Skrastiņš, latvialainen jääkiekkoilija
• 12. heinäkuuta – Sharon den Adel, alankomaalainen laulaja ("Within Temptation")
• 13. heinäkuuta – Jarno Trulli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 16. heinäkuuta – Terhi Kokkonen, suomalainen laulaja
• 23. heinäkuuta – Maurice Greene, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 29. heinäkuuta – Mikaela Ingberg, suomalainen keihäänheittäjä
• 30. heinäkuuta – Hilary Swank, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Million Dollar Baby)
• 31. heinäkuuta – Emilia Fox, brittiläinen näyttelijätär
• 9. elokuuta – Raphaël Poirée, ranskalainen ampumahiihtäjä
• 16. elokuuta – Didier Cuche, sveitsiläinen alppihiihtäjä (maailmanmestari)
• 16. elokuuta – Robin Hull, suomalainen snookerin pelaa
• 20. elokuuta - Misha Collins, Amerikkalainen näyttelijä
• 27. elokuuta – Emmanuel Fernandez (”Manny Fernandez”), kanadalainen jääkiekkoilija
• 3. syyskuuta – Martin Gerber, sveitsiläinen jääkiekkoilija
• 4. syyskuuta – Carmit Bachar, yhdysvaltalainen laulaja ja tanssija ("Pussycat Dolls")
• 6. syyskuuta – Tim Henman, brittiläinen tennispelaaja
• 10. syyskuuta – Ryan Phillippe, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. syyskuuta – Rasheed Wallace, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 19. syyskuuta – Victoria Silvstedt, ruotsalainen malli ja laulaja

loka-joulukuu

• 8. lokakuuta – Kōji Murofushi, japanilainen moukarinheittäjä (olympiavoittaja)
• 9. lokakuuta – Janne Lehtinen, suomalainen kitaristi ja laulaja ("Mummypowder")
• 16. lokakuuta – Paul Kariya, kanadalainen jääkiekkoilija
• 17. lokakuuta – Janne Puurtinen (”Emerson Burton”), suomalainen kosketinsoittaja ("HIM")
• 22. lokakuuta – Miroslav Šatan, slovakialainen jääkiekkoilija
• 26. lokakuuta – Aki Parviainen, suomalainen keihäänheittäjä
• 28. lokakuuta – Joaquin Phoenix (”Leaf Phoenix”), puertoricolaissyntyinen näyttelijä (Gladiator)
• 9. marraskuuta – Alessandro Del Piero, italialainen jalkapalloilija
• 10. marraskuuta – Niko Hurme (”Kalma”), suomalainen basisti ("Lordi")
• 11. marraskuuta – Leonardo DiCaprio, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. marraskuuta – Alessandro Birindelli, italialainen jalkapalloilija
• 15. marraskuuta – Juha-Pekka Leppäluoto, suomalainen muusikko ("Charon")
• 18. marraskuuta – Petter Solberg, norjalainen ralliautoilija
• 23. marraskuuta – Saku Koivu, suomalainen jääkiekkoilija
• 10. joulukuuta – Meg White, yhdysvaltalainen rumpali ("The White Stripes")
• 11. joulukuuta – Óscar Gutiérrez Rubio (”Rey Mysterio”), meksikolainen show-painija
• 17. joulukuuta – Giovanni Ribisi, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. joulukuuta – Kari Byron, yhdysvaltalainen televisiopersoona ("Myytinmurtajat")
• 19. joulukuuta – Mikko Paananen (”Migé Amour”), suomalainen basisti (HIM)
• 20. joulukuuta – Pietro Piller Cottrer, italialainen hiihtäjä
• 20. joulukuuta – Andô Daisuke (”Die”), japanilainen kitaristi ("Dir en grey")
• 22. joulukuuta – Christian Hoffmann, itävaltalainen hiihtäjä
• 23. joulukuuta – Agustín Delgado, ecuadorilainen jalkapalloilija
• 23. joulukuuta – Mieszko Talarczyk, puolalainen muusikko ("Nasum") (k. 2004)
• 28. joulukuuta – Wilson Kirwa, kenialais-suomalainen juoksija
• 30. joulukuuta – Johanna Sällström, ruotsalainen näyttelijä (k. 2007)

Kuolleita

tammi-maaliskuu

• 1. tammikuuta – Ilmo Nurmela, suomalainen yritysjohtaja, ministeri ja vuorineuvos (s. 1903)
• 2. tammikuuta – Woodward Maurice Ritter (”Tex Ritter”), yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja säveltäjä (Sheriffin tunnusmelodia) (s. 1905)
• 14. tammikuuta – Östen Undén, ruotsalainen lakimies ja poliitikko (s. 1886)
• 31. tammikuuta – Schmuel Gelbfisz (”Samuel Goldwyn”), yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1882)
• 31. tammikuuta – Emil Väre, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1885)
• 3. helmikuuta – Einar Sundström, suomalainen pääjohtaja (Yleisradio) (s. 1899)
• 4. helmikuuta – Satyendra Bose, intialainen matemaatikko ja fyysikko (s. 1894)
• 15. helmikuuta – Kurt Atterberg, ruotsalainen säveltäjä (s. 1887)
• 9. maaliskuuta – Earl Wilbur Sutherland, vuoden 1971 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1915)
• 17. maaliskuuta – Itze-Leib Schmuilowsky (”Louis Kahn”), virolaissyntyinen arkkitehti (s. 1901)
• 18. maaliskuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (s. 1904)

huhti-kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Liisa Taxell, suomalainen näyttelijä (s. 1931)
• 2. huhtikuuta – Georges Pompidou, Ranskan presidentti (s. 1911)
• 16. huhtikuuta – Paavo Ravila, suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko (s. 1902
• 18. huhtikuuta – Marcel Pagnol, ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (s. 1895)
• 19. huhtikuuta – Mohammad Ajub Khan, Pakistanin presidentti (s. 1907)
• 24. huhtikuuta – William Alexander Abbott (”Bud Abbott”), yhdysvaltalainen näyttelijä ("Abbott ja Costello") (s. 1897)
• 24. huhtikuuta – Franz Jonas, Itävallan presidentti (s. 1899)
• 24. toukokuuta – Edward Kennedy Ellington (”Duke Ellington”), yhdysvaltalainen jazz-säveltäjä ja -muusikko (s. 1899)
• 9. kesäkuuta – Miguel Ángel Asturias, vuoden 1967 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija (s. 1899)
• 15. kesäkuuta – Adolf Sinzinger, saksalainen kenraaliluutnantti (s. 1891)
• 17. kesäkuuta – Rabbe Enckell, suomalainen kirjailija, taidemaalari ja akateemikko (s. 1903)
• 18. kesäkuuta – Georgi Žukov, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1896)
• 22. kesäkuuta – Darius Milhaud, ranskalainen säveltäjä ("Les Six") (s. 1892)
• 26. kesäkuuta – Verna Piponius, suomalainen näyttelijä (s. 1894)
• 28. kesäkuuta – Vannevar Bush, yhdysvaltalainen insinööri ja poliitikko (hypertekstin ja WWW:n esiasteen memexin keksijä) (s. 1890)

heinä-syyskuu

• 1. heinäkuuta – Juan Perón, Argentiinan presidentti (1946–1955 ja 1973–1974) (s. 1895)
• 6. heinäkuuta – Aladár Paasonen, unkarilaissyntyinen suomalainen eversti (Päämajan tiedustelujaoston päällikkö) (s. 1898)
• 9. heinäkuuta – Earl Warren, yhdysvaltalainen poliitikko (Kalifornian kuvernööri ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puhemies) (s. 1891)
• 11. heinäkuuta – Pär Lagerkvist, vuoden 1951 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (Barabbas) (s. 1891)
• 12. heinäkuuta – Björn Feiring, suomalainen lakimies (s. 1903)
• 13. heinäkuuta – Patrick M. S. Blackett, vuoden 1948 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1897)
• 24. heinäkuuta – Sir James Chadwick, vuoden 1935 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1891)
• 25. heinäkuuta – Walter Brennan, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Rio Bravo) (s. 1894)
• 28. heinäkuuta – Tyyne Paasivuori, suomalainen kansanedustaja (s. 1907)
• 29. heinäkuuta – Erich Kästner, saksalainen kirjailija (Pojat salapoliiseina) (s. 1899)
• 7. elokuuta – Rosario Castellanos, meksikolainen runoilija (s. 1925)
• 8. elokuuta – Baldur von Schirach, kansallissosialistisen Saksan nuorisojohtaja (Hitler-Jugend) (s. 1907)
• 11. elokuuta – Jan Tschichold, saksalainen typografi ja kirjainmuotoilija (s. 1902)
• 21. elokuuta – Hannes Veivo, suomalainen näyttelijä (s. 1907)
• 22. elokuuta – Jacob Bronowski, puolalais-englantilainen matemaatikko ja kulttuurintutkija (Ihmisen vaiheet) (s. 1908)
• 26. elokuuta – Charles Lindbergh, yhdysvaltalainen lentäjä (s. 1902)
• 26. elokuuta – Samuli Paronen, suomalainen kirjailija (s. 1917)
• 21. syyskuuta – Jacqueline Susann, yhdysvaltalainen kirjailija (Nukkelaakso) (s. 1918)
• 27. syyskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (s. 1906)

loka-joulukuu

• 6. lokakuuta – Helmuth Koinigg, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1948)
• 9. lokakuuta – Oskar Schindler, saksalainen liike- ja teollisuusmies (s. 1908)
• 10. lokakuuta – Tuulikki Paananen, suomalainen näyttelijä (Jääkärin morsian) (s. 1915)
• 12. lokakuuta – Josef Krips, itävaltalainen kapellimestari (s. 1902)
• 13. lokakuuta – Ed Sullivan, yhdysvaltalainen televisiopersoona (Ed Sullivan Show) (s. 1901)
• 24. lokakuuta – David Oistrah, ukrainalainen viulisti (s. 1908)
• 7. marraskuuta – Tauno Suontausta, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1907)
• 9. marraskuuta – Holger Meins, länsisaksalainen terroristi (s. 1941) (nälkälakko)
• 13. marraskuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (s. 1901)
• 13. marraskuuta – Karen Silkwood, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysaktiivi (elokuva Silkwood pohjautuu hänen elämäntarinaansa) (s. 1946)
• 17. marraskuuta – Erskine Childers, Irlannin presidentti (s. 1905)
• 21. marraskuuta – Reino Tolvanen, suomalainen agronomi ja näyttelijä (Tuntematon sotilas) (s. 1920)
• 23. marraskuuta – Cornelius Ryan, irlantilais-yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1920)
• 25. marraskuuta – Nicholas Rodney Drake (”Nick Drake”), brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (s. 1948)
• 25. marraskuuta – U Thant, burmalainen poliitikko (neljäs Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1909)
• 29. marraskuuta – Åke Gartz, suomalainen vuorineuvos, ministeri ja suurlähettiläs (s. 1888)
• 2. joulukuuta – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija (Amalia) (presidentti Urho Kekkosen puoliso) (s. 1900)
• 2. joulukuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen poliitikko (s. 1941) (itsemurha)
• 5. joulukuuta – Zaharia Stancu, romanialainen kirjailija (s. 1902)
• 20. joulukuuta – André Jolivet, ranskalainen säveltäjä (s. 1905)
• 27. joulukuuta – Amy Vanderbilt, yhdysvaltalainen kirjailija (etikettisääntöjen auktoriteetti) (s. 1908)
• 28. joulukuuta – Päivö Oksala, suomalainen antiikintutkija (s. 1907)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Ryle ja Antony Hewish
• Nobelin kemianpalkinto: Paul J. Flory
• Nobelin lääketieteen palkinto: Albert Claude, Christian de Duve ja George Palade
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Eyvind Johnson ja Harry Martinson
• Nobelin rauhanpalkinto: Seán MacBride ja Eisaku Satō

Kirjoja

• Kultakaivos – Wilbur Smith
• Myrskyn silmä – Patrick White
• Helenan askeleissa – Aino Räsänen
• Kohti suurta seikkailua – Aino Räsänen
• Suo on täynnä taikaa – Maria Lang
• Carrie – Stephen King
• Maailma on sana – Samuli Paronen

Muuta

• Elokuvavuosi 1974