Cornelius Ryan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cornelius Ryan vuonna 1966. Yläkulmassa Godfried Bomans.

Cornelius Ryan (5. kesäkuuta 1920 Dublin, Irlanti23. marraskuuta 1974) oli irlantilais-amerikkalainen journalisti ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten toisesta maailmansodasta kertovista sotahistoriallisista teoksista.

Dublinissa syntynyt Ryan muutti Lontooseen vuonna 1940 ja hänestä tuli ensin Reutersin toimittaja vuonna 1941 ja myöhemmin hän siirtyi sotakirjeenvaihtajaksi The Daily Telegraph -lehteen vuonna 1943. Aluksi hän raportoi yhdysvaltalaisten ilmasodasta Euroopassa osallistuen 14 pommituslentoon Yhdysvaltain 8. ja 9. ilmavoimien mukana, mutta siirtyi seuraamaan kenraali George S. Pattonin 3. armeijaa ja kulki sen mukana sodan loppumiseen Euroopassa asti. Ryan siirtyi Tyynenmeren sotatoimialueelle 1945 ja sieltä Jerusalemiin 1946.

Ryan muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1947 työskennelläkseen Time-lehdelle, mutta siirtyi sitten ensin Newsweekin ja pian Collier’sin palvelukseen. Hän avioitui Kathryn Morganin kanssa ja sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1950.

Vuonna 1956 Ryan alkoi kirjoittaa kahdesta tunnetuimmasta teoksestaan ensimmäistä, joka julkaistiin nimellä Atlantin valli murtuu vuonna 1959. Kirja kertoo Normandian maihinnousun ensimmäisen päivän tapahtumista ja siitä tuli hetkessä menestys. Ryanin seuraava kirja oli vuonna 1965 ilmestynyt Viimeinen taistelu, joka kertoi Berliinin valtauksesta eri osapuolten (saksalaiset, liittoutuneet, siviilit) näkökulmasta. Toinen hänen tunnetuimmista teoksistaan on A Bridge Too Far, joka ilmestyi vuonna 1974. Sen aiheena oli Operaatio Market Garden, taisteluun Arnhemissa huipentunut laskuvarjojoukkojen laajamittainen maahanlasku Alankomaissa. Kirjoista Atlantin valli murtuu ja A Bridge Too Far tehtiin suuren luokan elokuvasovitukset vuosina 1962 ja 1977.

Ryanille myönnettiin Ranskan Légion d’honneur sekä Ohion yliopiston kirjallisuuden kunniatohtorin arvon. Ohion yliopiston Alden Libraryssä sijaitsee myös Cornelius Ryan -kokoelma. Ryan kuoli syöpään A Bridge Too Far -markkinointikiertueen aikana vuonna 1974.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Atlantin valli murtuu (The Longest Day, 1959)
  • Viimeinen taistelu (The Last Battle, 1965)
  • A Brigde Too Far, 1974

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]