Maria Lang

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maria Lang
Maria Langin patsas
Maria Langin patsas
Henkilötiedot
Syntynyt 31. maaliskuuta 1914
Västerås
Kuollut 8. lokakuuta 1991 (77 vuotta)
Nora
Kirjailija
Salanimi Maria Lang
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maria Lang (oik. Dagmar Maria Lange, 31. maaliskuuta 1914 Västerås, Ruotsi8. lokakuuta 1991) oli ruotsalainen salapoliisikirjailija. Lang kirjoitti noin 40 salapoliisiromaania, ja lisäksi häneltä ilmestyi myös lastenkirjoja ja novelleja.

Langin ensimmäinen romaani Murhaaja ei valehtele yksinään ilmestyi 1949. Langin teokset ovat Agatha Christie -tyylisiä klassisia mysteerejä eli "arvoitusdekkareita".[1] Hän kirjoitti yleensä yhden romaanin vuodessa, yhteensä 43 kappaletta.[2]

Alkutuotannon romaaneissa pääosassa on usein kertojanakin toimiva pieni, tumma ja sinisilmäinen Puck Ekstedt, joka on syntynyt vuonna 1925. Hän on uppsalalaisen professorin tytär, ja myös hänen aviomiehensä Ejnar Bure ja tyttärensä esiintyvät teoksissa.[1] 1960-luvulle tultaessa Puck kuitenkin katoaa Langin teoksista.

Vielä Puckia tunnetumpi hahmo on Ejnar Buren lapsuudenystävä Christer Wijk, jota pidetään ruotsalaisen salapoliisikirjallisuuden klassisena etsivänä. Wijk on syntynyt joko vuonna 1918 tai 1919, ja myöhemmissä kirjoissa hän on naimisissa itseään 12 vuotta nuoremman oopperalaulajatar Camilla Martinin kanssa.

Myöhemmissä teoksissa 1960-luvulta lähtien Langin omana alter egona toimi vuonna 1913 syntynyt salapoliisikirjailija Almi Graan.

Henkilöhahmot vanhenevat kirjojen mukana. Puckin ja Wijkin välille Lang ei kirjoittanut romanssia. Monesti etenkin myöhemmässä tuotannossa tapahtumapaikkana on fiktiivinen pikkukaupunki Skoga, jonka esikuvana toimi ruotsalainen pikkukaupunki Nora.

Langin teosten pohjalta on tehty elokuvia 2010-luvulla.[1]

Maria Langin teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mördaren ljuger inte ensam, 1949 (Murhaaja ei valehtele yksinään)
  • Farligt att förtära, 1950 (Vaarallista nautittavaksi)
  • Inte flera mord!, 1951 (Ei enää murhia)
  • Rosor, kyssar och döden, 1953 (Ruusuja, rakkautta, rikoksia)
  • En skugga blott, 1954 (Varjo vain)
  • Se, döden på dig väntar, 1955 (Kuoleman aaria)
  • Mörkögda augustinatt, 1956 (Pimeä elokuun yö)
  • Kung Liljekonvalje av dungen, 1957 (Kielojen kuningas)
  • Farliga drömmar, 1958 (Vaarallisia unia)
  • Ofärd i huset bor, 1959 (Murha vuokralaisena)
  • Vår sång blir stum, 1960 (Pian laulu, leikki vaikenee)
  • Att vara kvinna, 1961 (Tunkeilija naistenkerhossa)
  • Tragedi på en lantkyrkogård, 1962 (Murhenäytelmä hautausmaalla)
  • En främmande man, 1963 (Käärmeet eivät kuole)
  • Tre små gummor, 1963 (Kolme pientä eukkoa)
  • Siden sammet, 1964 (Silkkiä, samettia )
  • De röda kattorna, 1965 (Punaiset kissat)
  • Svart sommar, 1966 (Musta kesä)
  • Vitklädd med ljus i hår, 1967 (Kahdeksastoista Lucia-neito)
  • Ingen returbiljett, 1968 (Ei paluulippua)
  • Intrigernas hus, 1969 (Juonien talo)
  • Staden sover, 1970 (Kaupunki nukkuu)
  • Mördarens bok, 1971 (Murhaajan kirja)
  • Vem väntar på värdshuset?, 1972 (Kuka odottaa majatalossa?)
  • Vi var tretton I klassen, 1973 (Meitä oli kolmetoista)
  • Det är ugglor i mossen, 1974 (Suo on täynnä taikaa)
  • Dubbelsäng i Danmark, 1975 (Tanskalainen kaksoisvuode)
  • Körsbär i november, 1976 (Kirsikoita marraskuussa)
  • Arvet efter Alberta, 1977 (Albertan perintö)
  • Camilla vid skiljevägen, 1978 (Camilla katoaa)
  • Svar till ensam Eva, 1979 (Vastaus yksinäiselle Eevalle)
  • Inga pengar till Vendela, 1980 (Paras murha palkitaan)
  • Gullregn i oktober, 1981 (Kuoleman kultasade)
  • Docka vit, docka röd, 1982 (Tanssi mun nukkeni)
  • Fyra fönster mot gården, 1983 (Pimennetty ikkuna)
  • Använd aldrig arsenik, 1984 (Arsenikkia aamuisin)
  • Klappa inte katten, 1985 (Keltainen kissa)
  • Dödligt drama på Dramaten, 1986 (Murhanäytelmä)
  • Ånglok 16 på fel spår, 1987 (Aavejuna)
  • Tvillingen i spegeln, 1988 (Peilimurha)

Langin teoksiin perustuvat elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nelly Ekström: Maria Lang, den inte längre bortglömda. Kulturdelen. Viitattu 3.4.2016. (ruotsiksi)
  2. Maria Lang (kort sammanfattning av hennes 43 böcker) Tomelius. Viitattu 3.4.2016.