Jan Guillou

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jan Guillou

Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) on tunnettu ruotsalainen kirjailija ja journalisti. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl Hamiltonista kertovasta kolmetoistaosaisesta agenttiromaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle ja neljästä on tehty elokuva.

Guillou on myös journalisti sekä suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jan Guillou syntyi Södertäljessä, Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka oli töissä Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on sekä Ranskan että Ruotsin kansalaisuus. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.

Isäpuoltaan Guillou on kuvannut omaelämäkerrallisessa romaanissaan "Pahuus". Siinä tämä esitetään sadistina, joka pahoinpitelee poikapuoltaan päivittäin. Tämän väitteen ovat kiistäneet niin Guilloun äiti kuin sisarpuolikin. Myös Guilloun opettajat ovat kiistäneet "Pahuus"- romaanin todenmukaisuuden ja sanoneet sen olevan paljolti sepitettä.

Iltapäivälehden syytökset vakoilusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Expressen-lehti väitti 24.10.2009, että 1967 Jan Guillou rekrytoitiin salaa KGB:n informantiksi.[1] Guillou sanoi olleensa yhteydessä tehdäkseen tutkivaa journalismia.[2]. Guillou otti useaan kertaan KGB:ltä vastaan rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän myös suoritti salaisen tehtävän toimittaa asiakirjasalkku sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Expressen-lehden mukaan SÄPO ei tutkinut kattavasti Guilloun tekoja, vaikka tämän ystävä Arne Lemberg antoi heille vihjeen niistä[3].

Guillou tuomittiin vankilaan vuonna 1973 ns. "IB-jutun" takia. Guillou ja Peter Bratt paljastivat Ruotsin puolustusvoimien salaisen tiedustelutoimiston Informationsbyrån toiminnan.

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960- ja 70-luvuilla Guillou toimi maolaisen Clarté-organisaation piirissä.[4] Puolen vuoden ajan hän oli myös Clartéa lähellä olevan Ruotsin kommunistisen puolueen (aiemmin Marxisti-leninistien kommunistinen liitto KFML) jäsen, mutta hänet erotettiin puolueesta hänen jätettyään jäsenmaksunsa maksamatta ollessaan ulkomailla. Nykyään hän sanoo olevansa sosialisti mutta ei kommunisti.[5]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guillou tunnetaan myös ristiretkiaikaan sijoittuvasta romaanisarjasta, jonka päähenkilö on temppeliherraksi pakotettu ruotsalainen Arn Magnusson. Näiden lisäksi kirjailijan suositumpiin romaaneihin kuuluu hänen omaan nuoruuteensa perustuva Pahuus (Ondskan), jonka Mikael Håfström ohjasi elokuvaksi vuonna 2003. Pahuus on päätynyt Suomessa myös näyttämölle Pasi Lampelan dramatisoimana Kansallisteatterissa 2012. Jan Guilloun viimeisin suomennettu teos on Sillanrakentajat vuonna 2012 (Brobyggarna 2011). Teos aloittaa uuden kolmiosaisen sarjan, Suuri vuosisata Stora århundradet.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Hamilton -aiheinen kirjasarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coq Rouge - berättelsen om en svensk spion (1986) – Coq Rouge – kertomus ruotsalaisesta vakoojasta (1987), Gummerus
  • Den demokratiske terroristen (1987)
  • I nationens intresse (1988) – Mies Kaliningradista (1991), WSOY
  • Fiendens fiende (1989) – Ulkoisen vaaran uhatessa (1992), WSOY
  • Den hedervärde mördaren (1990)
  • Vendetta (1991)
  • Ingen mans land (1992) – Ei kenenkään maa (1993), WSOY
  • Den enda segern (1993)
  • I hennes majestäts tjänst (1994)
  • En medborgare höjd över varje misstanke (1995)
  • Hamlon - en skiss till en möjlig fortsättning (1995)
  • Madame Terror (2006) - Madame Terror (2008), Bazar
  • Men inte om det gäller din dotter (2008) - Tyttäresi tähden (2012), Like

Arn Magnusson -aiheinen kirjasarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vägen till Jerusalem (1998) – Tie Jerusalemiin (2000), Like
  • Tempelriddaren (1999) – Temppeliherra (2001), Like
  • Riket vid vägens slut (2000) – Pohjoinen valtakunta (2000), Like
  • Arvet efter Arn (2001) – Arnin perintö (2003), Like

Suuri vuosisata -trilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brobyggarna (2011) – Sillanrakentajat (2012), Like
  • Dandy (2012) – Keikari (2013), Like
  • Mellan rött och svart (2013)

Muita kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Det stora avslöjandet (1974) – Suuri paljastus (2004), Like
  • Ondskan (1981) – Pahuus (2003), WSOY
  • 'Berättelser från Det nya riket '(1982)
  • Gudarnas Berg (1990)
  • Grabbarnas kokbok (Leif G. W. Perssonin kanssa) 1992
  • Häxornas försvarare: Ett historisk reportage (2002) – Noitien asianajaja (2004), Suomentanut Tapio Koivukari, WSOY, Johnny Kniga. ISBN 951-0-27747-9
  • Tjuvarnas marknad (2004) – Varkaiden markkinat (2007), Like
  • Fienden inom oss (2007) – Uinuva uhka (2008), Like

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sofia Lundgren: Jan Guillou: ”Jag var ung och kolossalt naiv” Dagens Nyheter. 24.10.2009. (ruotsiksi)
  2. Sofia Lundgren: Jan Guillou: ”Jag var ung och kolossalt naiv” Dagens Nyheter. 24.10.2009. Viitattu 27.10.2009. (ruotsiksi)
  3. Holmén, Christian: Jan Guillou: "Vi delade på pengarna" Expressen. 25.10.2009. (ruotsiksi)
  4. IB-affären (P3 Dokumentär season 4, number 1, 21 min) Sveriges Radio P3. Lähetetty 17.6.2007. Sveriges Radio Stockholm. (ruotsiksi)
  5. Hagen, Cecilia: "Det ska mycket till för att reta upp mig" Expressen. 3.12.2006. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]