Kurt Atterberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurt Atterberg

Kurt Magnus Atterberg (12. joulukuuta 1887 Göteborg15. helmikuuta 1974 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä, kapellimestari ja kriitikko.[1] Hänet tunnetaan parhaiten sinfonioistaan, oopperoistaan sekä baleteistaan.

Atterberg opiskeli sellon soittamista. Säveltäjänä hän oli enimmäkseen itseoppinut. Hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa oli Rapsodia pianolle ja orkesterille vuodelta 1908. Atterberg debytoi kapellimestarina vuonna 1912 johtamalla oman ensimmäisen sinfoniansa. Hänen teoksissaan on vaikutteita muun muassa Johannes Brahmsin, Max Regerin sekä venäläisten säveltäjien musiikista.[2]

Atterbergin tuotantoon kuuluu muun muassa yhdeksän sinfoniaa (1912–1956), oopperat Härvard Harpolekare (1919), Bäckahästen (1925), Fanal (1934), Aladdin (1941) ja Stormen (Myrsky) (1947), viulukonsertto (1914), käyrätorvikonsertto (1926), pianokonsertto (1935), konsertto viululle, sellolle ja orkesterille (1960), baletit Per Svinaherde (1915) ja De fåvitska jungfrurna (1917), alkusoittoja, kamarimusiikkia ja kuoroteoksia. Kuudennella sinfoniallaan Atterberg voitti vuonna 1928 yhdysvaltalaisen Columbia Records -levy-yhtiön järjestämän sävellyskilpailun Franz Schubertin kuoleman satavuotismuistoksi.[3]

Atterberg oli elinaikanaan Ruotsin musiikkielämän keskeisiä hahmoja. Hän toimi Ruotsin säveltäjäliiton puheenjohtajana vuosina 1924–1947, Ruotsin säveltäjien tekijänoikeusjärjestön Stimin puheenjohtajana vuosina 1924–1943 sekä Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian sihteerinä vuosina 1940–1953. Hän julkaisi vuonna 1946 omaelämäkerran Med notpenna och taktpinne.[4]

Atterbergillä oli myös insinöörin koulutus ja hän työskenteli vuosina 1912–1968 Ruotsin patenttitoimistossa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Randel, Don Michael (toim.): The Harvard Biographical Dictionary of Music, s. 30. Harvard University Press, 1996. Teoksen verkkoversio.
  2. Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 28–29. Helsinki: Otava, 1997.
  3. Otavan Iso tietosanakirja (3. painos), osa 1, palsta 825. Helsinki: Otava, 1962.
  4. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 31 ja täydennysliite s. 5. Helsinki: Otava, 1957.