Vittorio De Sica

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Vittorio de Sica)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vittorio De Sica (7. heinäkuuta 1901 Sora, Italia13. marraskuuta 1974 Neuilly-sur-Seine, Pariisi, Ranska) oli italialainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä,[1] jonka tunnetuimpiin töihin ohjaajana kuuluvat Polkupyörävaras (1948), Kaksi naista (1960) ja Finzi Continin puutarha (1971).

De Sica syntyi köyhään perheeseen[1] ja aloitti työuransa toimistovirkailijana. Hän aloitti näyttelemisen teattereissa ja vuonna 1918 hän ryhtyi myös elokuvanäyttelijäksi[1]. Laajempaan suosioon De Sica nousi debyyttiäänifilminsä La vecchia signora myötä vuonna 1931. Vuonna 1933 hän perusti oman teatteriryhmän vaimonsa Giuditta Rissonen ja Sergio Tofanon kanssa. Ryhmä esitti lähinnä kevyitä komedioita, mutta myös Pierre Beaumarchaisin näytelmiä. Ryhmä työskenteli myös ajan tunnettujen ohjaajien, kuten Luchino Viscontin, kanssa. De Sica oli myös laulaja. Hän lauloi elokuvassa Gli uomini, che mascalzoni! (1932) sävelmän ”Parlami d’amore Mariu”. Muita hänen laulujaan ovat ”Sono tre parole” (elok. Un cattivo soggetto v. 1933), ”Tu solamente tu”, ”Tu Che Mi Fai Piangere” (Questi ragazzi, v. 1937).

Elokuvaohjaajaksi De Sica ryhtyi toisen maailmansodan aikana[1]. Hänen ensimmäiset työnsä ohjaajana olivat kevyitä viihde-elokuvia. De Sican viides elokuva, Lapset katsovat meihin vuodelta 1944,[1] oli hänen ensimmäinen elokuvansa, joka käsitteli sosiaalisesti vaikeaa aihetta. Elokuva oli myös hänen ensimmäinen yhteistyönsä Cesare Zavattinin kanssa, ja seuraavat neljä elokuvaa – Sciuscià – viattomat (1946), Polkupyörävaras (1948), Milanon ihme (1950) ja Umberto D. – elämän vanki (1952) – olivat heidän uransa pääteoksia[1]. De Sicaa ja Zavattinia pidetään italialaisen neorealismin (ital. neorealismo), sodanjälkeisen elokuvasuuntauksen, kantavina voimina. Sittemmin De Sica kunnostautui myös komediaohjaajana sekä Gina Lollobrigidan ja Sophia Lorenin luotto-ohjaajana[1].

Suomessa Vittorio De Sica sai elokuvasta Umberto D. parhaan ulkomaisen ohjaajan Jussi-palkinnon vuonna 1957.[2]

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 167–168. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.
  2. Filmiaura Jussit.fi: Jussi-voittajat kautta aikojen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.