Kaksi naista

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksi naista
La ciociara
Ohjaaja Vittorio De Sica
Käsikirjoittaja Cesare Zavattini
Perustuu Alberto Moravian romaaniin Kaksi naista
Tuottaja Carlo Ponti
Säveltäjä Armando Trovajoli
Kuvaaja Gábor Pogány
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa
Tuotantoyhtiö
  • Compagnia Cinematografica Champion
  • Cocinor
  • Les Films Marceau
  • Société Générale de Cinématographie
Levittäjä Titanus Distribuzione
Ensi-ilta
Kesto 100 minuuttia
Alkuperäiskieli italia, saksa
Aiheesta muualla
IMDb

Kaksi naista (ital. La ciociara, suoraan käännettynä ”[Nainen] Ciociariasta”) on vuonna 1960 ensi-iltansa saanut italialainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Vittorio De Sica. Elokuva kertoo naisesta, joka yrittää suojella teinitytärtään sodan kauheuksilta. Sen pääosia esittävät Sophia Loren, Jean-Paul Belmondo, Eleonora Brown ja Carlo Ninchi.

Sophia Loren voitti roolistaan parhaan naispääosan Oscarin.[1]

The New York Timesin kriitikot valitsivat Kaksi naista vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 1943 leskeksi jäänyt roomalainen kaupanpitäjä Cesira (Loren) ja hänen 12-vuotias uskonnollinen tyttärensä Rosetta (Brown) pakenevat sotaa Cesiran kotiseudulle Ciociariaan. Ennen lähtöä Cesira rakastelee hiilikauppias Giovannin kanssa, joka lupaa huolehtia Cesiran puodista tämän lähdettyä.

Ciociariassa sekä Cesira että tytär ihastuvat nuoreen älykköön Micheleen (Belmondo), joka kannattaa kommunisteja. Michele joutuu saksalaissotilaiden vangiksi, ja he pakottavat hänet oppaakseen vuoristoisessa maastossa. Kun liittoutuneet tulevat lopettamaan natsimiehityksen, Cesira ja Rosetta päättävät palata takaisin Roomaan. Majoittuessaan matkallaan tyhjään kirkkoon he joutuvat Ranskan armeijan marokkolaisosaston joukkoraiskaamaksi. Rosetta saa tapahtumasta pahoja traumoja ja muuttuu etäiseksi. Läheisessä kylässä Rosetta karkaa Cesiralta keskellä yötä. Cesira luulee Rosettan lähteneen etsimään Micheleä, mutta tyttö kertoo olleensa ulkona erään pojan kanssa, joka on antanut hänelle silkkisukat. Cesira suuttuu ja kertoo Rosettalle Michelen kuolleen. Kovapintaista aikuista esittänyt tyttö alkaa taas itkeä kuin lapsi. Äiti lohduttaa tytärtään, ja elokuva päättyy.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eronen, Pekka: Sophia Loren leiskuu historiallisessa Oscar-roolissaan – Äiti ja tytär pyrkivät sotaa pakoon Aamulehti. 23.11.2017. Viitattu 23.11.2017.
  2. The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 23.11.2017. (Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Two Women