Suomen hallinnollinen aluejako

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Suomen aluejako)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen maakunnat.

Suomen hallinnollinen aluejako pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Vuonna 2015 Suomessa on 19 maakuntaa ja 317 kuntaa. Tilasto- ja hallinnointitarpeita varten maakunnat on ryhmitelty seitsemän aluehallintoviraston toimialueiksi.[1] Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten toimialueita on 15 kpl.[2] Myös Suomen vaalipiirit joita on yhteensä 13, koostuvat maakuntien yhdistelmistä.[3]

Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö eli NUTS on Euroopan tilastovirasto Eurostatin alueluokitus. Suomi on jaettu viiteen NUTS-suuralueeseen.[4]

Hallinnollisen aluejaon lisäksi Suomea on jaettu erilaisin perustein moniin muihinkin alueisiin. Tällaisia alueita ovat muun muassa Suomen maisemamaakunnat ja Suomen luonnontieteelliset maakunnat.

Aluejaon historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historialliset maakunnat ja nykymaakunnat.

Suomen läänit olivat 1600-luvulta vuoden 2009 loppuun saakka hallinnollisia alueita, joita johtavat lääninhallitukset toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä.[5] Lääniä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita olivat kihlakunnat. Ne olivat muun muassa tuomarien ja henkikirjoittajien virkapiirejä.[6]

Suomen historialliset maakunnat on Suomessa yleensä määritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myöhäiskeskiajalla olleiden linnaläänien mukaan.[7] Toinen mahdollinen määrittelyperusta historiallisille maakunnille voivat olla kansanomaisina nimityksinä ja joskus myös historiallisia maakuntia vastaavina Suomen kansan ”heimoina” hahmottuvat kulttuurialueet.[8] Historialliset maakunnat ovat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Vuonna 2010 perustettiin Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Niihin siirtyi entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä.[2]

Suomessa on tehty vuodesta 1934 lähtien ja varsinkin 2010-luvulla useita kuntaliitoksia.[9] Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Aiemmin kunnat ryhmiteltiin 70 seutukuntaan, mutta niistä on luovuttu virallisena aluejakona vuoden 2014 alussa.[4]

Maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen maakunnat

Suomessa on 19 maakuntaa, joista väkiluvultaan pienin on Ahvenanmaa (27 817 as.) ja suurin Uusimaa (1 429 202 as.). Maapinta-alaltaan pienin on myös Ahvenanmaa (1 552,57 km²), kun taas suurin on Lappi (92 664,60 km²). Väestötiheys on pienimillään 1,98 as./km² (Lappi), suurimmillaan se on 223 as./km² (Uusimaa).

Suomi on verraten harvaan asuttu maa, ja sen 5,4 miljoonaa asukasta[10] keskittyvät pääosin maan etelä- ja keskiosiin.

Maakunta Maakunta-
keskus
Väki-
luku[11]
(28.2.2017)
Ennuste
2030
(2007)[12]
Maapinta-
ala[13]
(km²)
Väestö-
tiheys
(as./km²)
(2017)
Regions in Finland.svg
Coat of arms of Åland.svg Ahvenanmaa, Åland Maarianhamina 29 253 Green Arrow Up.svg 31 692 1 553,17 18,8
Etelä-Karjala.vaakuna.svg Etelä-Karjala, Södra Karelen Lappeenranta 130 392 Red Arrow Down.svg 130 288 5 329,11 24,5
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Etelä-Pohjanmaa, Södra Österbotten Seinäjoki 191 636 Green Arrow Up.svg 194 890 13 443,46 14,3
Etelä-Savo.vaakuna.svg Etelä-Savo, Södra Savolax Mikkeli 148 728 Red Arrow Down.svg 143 126 14 257,53 10,4
Kainuu.vaakuna.svg Kainuu, Kajanaland Kajaani 74 775 Red Arrow Down.svg 75 659 21 499,48 3,48
Kanta-Häme.vaakuna.svg Kanta-Häme, Egentliga Tavastland Hämeenlinna 173 548 Green Arrow Up.svg 190 574 5 198,45 33,4
Keski-Pohjanmaa.vaakuna.svg Keski-Pohjanmaa, Mellersta Österbotten Kokkola 69 130 Green Arrow Up.svg 71 944 5 019,36 13,8
Keski-Suomi Coat of Arms.svg Keski-Suomi, Mellersta Finland Jyväskylä 275 992 Green Arrow Up.svg 286 799 16 702,92 16,5
Kymenlaakson maakunnan vaakuna.svg Kymenlaakso, Kymmenedalen Kouvola 177 326 Red Arrow Down.svg 179 725 5 148,73 34,4
Lapin maakunnan vaakuna.svg Lappi, Lappland Rovaniemi 180 091 Red Arrow Down.svg 178 241 92 660,37 1,94
Pirkanmaa.vaakuna.svg Pirkanmaa, Birkaland Tampere 509 535 Green Arrow Up.svg 549 539 12 585,49 40,5
Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Pohjanmaa, Österbotten Vaasa 181 374 Green Arrow Up.svg 184 048 7 752,04 23,4
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg Pohjois-Karjala, Norra Karelen Joensuu 163 865 Red Arrow Down.svg 159 988 17 761,83 9,23
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.svg Pohjois-Pohjanmaa, Norra Österbotten Oulu 411 226 Green Arrow Up.svg 430 179 35 508,41 11,6
Pohjois-Savo.vaakuna.svg Pohjois-Savo, Norra Savolax Kuopio 247 577 Red Arrow Down.svg 240 553 16 768,29 14,8
Päijät-Häme.vaakuna.svg Päijät-Häme, Päijänne-Tavastland Lahti 201 635 Green Arrow Up.svg 210 697 5 124,36 39,3
Satakunta.vaakuna.svg Satakunta, Satakunda Pori 221 422 Red Arrow Down.svg 221 313 7 819,96 28,3
Uusimaa.vaakuna.svg Uusimaa, Nyland Helsinki 1 640 794 Green Arrow Up.svg 1 589 281 9 096,91 180
Varsinais-Suomen.vaakuna.svg Varsinais-Suomi, Egentliga Finland Turku 475 580 Green Arrow Up.svg 500 546 10 662,59 44,6

Suomen kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen kunnat

Vuonna 2015 Suomessa on 317 kuntaa.[4] Kuntia jaetaan myös vielä tarkempiin osiin eli taajamiin sekä kunnanosiin, kaupunginosiin tai kyliin. Saman kunnan alueella voi olla käytössä useampia postinumeroita, Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain.

Aluehallintovirastojen toimialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aluehallintovirasto

Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellisella tasolla hoitavat aluehallintovirastot. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty toimialue, joka käsittää yhden tai useamman maakunnan.

aluehallintovirasto
toimialueen muodostavat maakunnat
pää-
toimipaikka
muu
toimipaikka
väkiluku toimialueella
(1.1.2010)
Aluehallintovirastot.2010.svg
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa
Hämeenlinna Helsinki, Kouvola 2 209 677
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Mikkeli Kuopio, Joensuu 569 840
Lapin aluehallintovirasto
Lappi
Rovaniemi 183 775
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Satakunta, Varsinais-Suomi
Turku (vuoden 2010 loppuun) Pori, Salo, Rauma, Kemiönsaari
Maarianhamina (työsuojelu)
690 400
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa[14], Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa
Vaasa Tampere, Jyväskylä 1 199 142
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto[14]
Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa
Oulu 471 774
Ahvenanmaan valtionvirasto
Ahvenanmaa
Maarianhamina 27 732

Kirkollishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yhdeksän hiippakuntaa: Turku, Tampere, Oulu, Mikkeli, Porvoo, Kuopio, Lapua, Helsinki ja Espoo. Hiippakunnat on jaettu alueellisesti rovastikuntiin, joihin kuuluu 3–13 seurakuntaa.[15] Yhteensä Suomessa on 412 evankelis-luterilaista seurakuntaa.[16]

Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut Helsingin (8 seurakuntaa), Karjalan (11 seurakuntaa) ja Oulun (5 seurakuntaa) hiippakuntiin.[17] Katolisella kirkolla on koko Suomen kattava Helsingin hiippakunta, joka on jakaantunut seitsemään seurakuntaan.[18]

Maantieteelliset aluejaot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisen aluejaon lisäksi Suomea on jaettu toiminnallisin tai historiallisin perustein monenlaisiin alueisiin, kuten Pääkaupunkiseutu tai Järvi-Suomi. Tällaisia ovat myös Suomen maisemamaakunnat, jotka määriteltiin arvokkaiden maisema-alueiden etsimiseksi ja arvottamiseksi.[19]

Hydrologinen jako perustuu eri jokien valuma-alueisiin ja vesireitteihin.[20] Koska valuma-alueet eivät noudata valtioiden rajoja, monista valuma-alueista osa on Suomen ulkopuolella. Luonnonmaantieteellinen jako perustuu eri kasvien esiintymis- tai menestymisalueisiin (Suomen luonnontieteelliset maakunnat).[21]

Aluepoliittisia aluejakoja on Suomessa kuten muuallakin eri aikoina tehty eri perustein.[22][23] Viime aikoina etenkin paikkatietomenetelmien kehittyminen on mahdollistanut alueellisessa suunnittelussa ja kehittämisessä siirtymisen kuntapohjaisista aluejaoista tarkempiin, esimerkiksi tilastollisiin ruutuaineistoihin perustuviin luokituksiin.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koskimäki T & Ylönen S (toim.): Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015. Helsinki: Tilastokeskus, 2015. ISBN 978–952–244–528–5. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.9.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aluehallintovirastojen (AVI) toimialueet ovat maakuntajakoon pohjautuvia. Aluehallintovirasto. Viitattu 19.9.2015.
  2. a b ELY-keskukset ELY-keskus. Viitattu 19.9.2015.
  3. Vaalipiirit vaalit.fi. Viitattu 19.9.2015.
  4. a b c Kuntapohjaiset aluejaot, kuntanumerot ja kuntien lukumäärät Viitattu 19.9.2015.
  5. Arkkitehtuurikasvatus Studio Wäkewä. Viitattu 19.9.2015.
  6. kihlakunnat YSO - Yleinen suomalainen ontologia. Viitattu 19.9.2015.
  7. Paasi, Anssi: Neljä maakuntaa. Maantieteellinen tutkimus aluetietoisuuden kehittymisestä. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1986. ISBN 951-696-624-1.
  8. Vilkuna, Kustaa: Maakunnat kulttuurialueina. Kotiseutu, 1949, nro 4-5, s. 69-76. Helsinki: Suomen kotiseutuliitto.
  9. Kuntien lukumäärä Kuntaliitto. Viitattu 19.9.2015.
  10. Väestö Suomi.fi.
  11. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat / Taulukko: Ennakkoväkiluku muuttujina sukupuoli, alue ja kuukausi 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2017.
  12. Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma (viitteen numerot uudempia kuin taulukon, lähdepaikka kuitenkin sama) Tilastokeskus. Viitattu 21.9.2015.
  13. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.4.2016.
  14. a b Ministeri Kiviniemen lausuma Valtiovarainministeriö
  15. Suomessa toimii yhdeksän luterilaisen kirkon hiippakuntaa ja kymmenen piispaa evl.fi. Viitattu 27.9.2015.
  16. Kirkko toimii paikallisesti seurakunnissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 14.10.2015.
  17. + Suomen ortodoksinen kirkko Viitattu 27.9.2015.
  18. Helsingin hiippakunta tänään Katolinen tiedotuskeskus KATT. Viitattu 14.10.2015.
  19. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Ympäristöhallinto. Viitattu 19.9.2015.
  20. Valuma-aluejako paikkatietohakemisto. Viitattu 19.9.2015.
  21. Eliömaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 19.9.2015.
  22. Moisio, Sami & Vasanen, Antti: Alueellistuminen valtiomuutoksen tutkimuskohteena. Tieteessä tapahtuu, 2008, nro 3–4, s. 20–31. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.7.2009.
  23. Moisio, Sami: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Tampere: Vastapaino, 2012. 978-951-768-386-9 (painettu) ISBN 978-951-768-364-7 (verkkojulkaisu EPUB).
  24. Kaupunki-maaseutu-luokitus Ymparisto.fi. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.9.2015.