Tämä on hyvä artikkeli.

Oulun Kärpät

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. joulukuuta 2009 kello 20.16 käyttäjän Ealdwulf (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oulun Kärpät
Oulun Kärpät kaudella 2009–2010
Tiedosto:Oulun Kärppien logo.svg
Perustettu 15.5.1946[1]
Kaupunki Suomi Oulu, Suomi
Kotiareena Oulun Energia -areena
– kapasiteetti 6 614[2]
Sarja SM-liiga
Värit               
Toimitusjohtaja Suomi Juha Junno
Puheenjohtaja Suomi Matti Pörhö
Päävalmentaja Suomi Matti Alatalo
Kapteeni Suomi Ilkka Mikkola
Yhteistyöseurat Hokki (Mestis)[3]
RoKi (Mestis)[4]
Kiekko-Laser (Suomi-sarja)[5]
Laser-HT (junioritasolla)[6]
Media Kaleva
Radio Mega
SM-mitalit
Kultaa 5 (1981, 2004, 2005, 2007 ja 2008)
Hopeaa 3 (1987, 2003 ja 2009)
Pronssia 5 (1980, 1984, 1985, 1986 ja 2006)

Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu suomalainen jääkiekkoseura. Kärpät on voittanut 2000-luvulla neljä mestaruutta sekä seitsemän perättäistä mitalia, mikä on Suomen ennätys[7]. Kärppiä voidaankin pitää 2000-luvun menestyneimpänä SM-liigaseurana. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 valmistuneessa Raksilan jäähallissa, josta käytetään sponsorin mukaan nimeä Oulun Energia -areena. [2]

SM-liigakausi 2009–2010 on Kärppien 25. pääsarjatasolla.[2]

Historia

Oulun Kärppien alkuperäinen logo.

Seuran perustaminen

Oulun Kärpät perustettiin vuonna 1946, kun opiskelijakaverukset Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat idean perustaa Ouluun urheiluseuran.[8] Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotalossa Raatissa.[8] Lajeiksi valittiin silloin suosituimmat pelit jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä. Seura sai nimekseen Oulun Kärpät 46, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt eikä niistä tarvinnut muuttaa kuin kaupungin nimi. Lisäksi kärppä herätti monenlaisia mielikuvia, kuten että se on pieni ja vikkelä pohjoisen petoeläin.[9] Sääntöjen mukaan "seuran tarkoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."[8]

Toiminnan alku

Kärpät pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan seurakuntatalon kentällä Toppilan Kisaa vastaan. Ottelu päättyi tasan 4–4. Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa saman vuoden marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta.[8]

Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa ja Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti. Oulun Kärpät perusti siis Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston.[10][11] Suomen Jääkiekkoliitto lupasi ensimmäiselle oululaiselle seuralle, joka ottaa jääkiekon ohjelmaansa, varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa.[11] Tuolloin jääkiekko oli Oulussa vielä harrastelijoiden marginaalilaji, ja jääpallopiireissä sille jopa naurettiin.[11] Vuonna 1948 kaupunkiin perustettiin kuitenkin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat, ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa.[8] Kärpistä tuli jääkiekon erikoisseura, kun jääpalloilu vuonna 1955 ja jalkapalloilu vuonna 1974 päätettiin lopettaa.[12]

Ensimmäinen jääkiekko-ottelu

Alarivi vasemmalta Ensio Koret, Kalervo Koret ja Pentti Maijala. Ylärivi vasemmalta Erkki Koret, Jouko Lahti, Tauno Ollikainen, Pentti Ollikainen, Eero Tauriainen, Yrjö Kukkonen ja Jorma Nykänen. Kuvasta puuttuu Jouko Visuri.[13]

»Oululainen jääurheiluyhteisö on tämän talven aikana jo saanut tutustua jääkiekkoiluun Oulun Jääkiekkoilijain järjestämien näytösotteluiden avulla. Oulun Kärpät saa ensi sunnuntaina vieraakseen Raahen Vesan jääkiekkojoukkueen. Ottelusta voimme odottaa näkemisen arvoista, koska Raahessa on valmentauduttu toden teolla. On mm. saatu kuulla, että siellä osataan pelata kovaakin peliä, onpa miehiä taklattu vallinkin yli. Ensi sunnuntaina siis menemme joukolla seuraamaan tätä ensimmäistä täysillä joukkueilla ja täydellä ajalla (3×20 min.) pelattavaa jääkiekko-ottelua Oulussa»
(Sanomalehti Kaleva 28. tammikuuta 1949.[14])

Kärpät pelasi siis ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa sunnuntaina 30. tammikuuta 1949 ja voitti Raahen Vesan maalein 5–3 (2–0,1–1,2–2). Kärppien paras pelaaja oli Tauno Ollikainen, joka teki kaksi maalia. Sankassa lumipyryssä pelattua ottelua seurasi Oulun Keskuskentällä 200 katsojaa. Kärppien voitto oli yllätys, sillä Raahessa oli jääkiekkoa pelattu jo muutama vuosi. Raahelaiset voittivatkin muutamaa päivää myöhemmin kotiottelussaan Kärpät maalein 14–0. Valmentaja Jorma Nykänen sanoi suurinumeroisen häviön johtuneen "ylikunnosta". Kärppien silloisen hyökkääjän Eero Tauriaisen mukaan pelaajien piti erätauoilla puhdistaa jäätä itse, koska kentänhoitaja toimi saamiensa ohjeiden mukaan.[14]

Seuraavana talvena Kärpät oli ainoa oululainen joukkue, joka osallistui virallisiin sarjapeleihin. Kärpät oli Maakuntasarjan pohjoislohkon toinen ja nousi seuraavaksi kaudeksi Suomensarjaan.[8]

Vuoroin Suomen sarjassa ja SM-sarjassa

Kun Kärppien jääkiekkojoukkue alkoi menestyä, jääkiekosta tuli seuran ykköslaji. Jääpallosta luovuttiin vuonna 1955. Kärpät karsi pääsystä Mestaruussarjaan vuonna 1956 mutta epäonnistui.[15]

Taloudellisesti 1950-luku oli sotakorvausten ja sodasta toipumisen vuoksi niukkaa aikaa koko maassa, eikä Kärpilläkään ollut yhtään taloudellista tukijaa. Ensimmäiset pelipaidat ostettiin armeijan ylijäämävarastoista ja mailat lakattiin moneen kertaan, jotta eritysnauha ei olisi kulunut niin nopeasti.[12] Vaikean taloustilanteen vuoksi keskusteltiin jopa seuran lakkauttamisesta, mutta toimintaa päätettiin jatkaa tappioista huolimatta. Jalkapallon pelaaminen maakuntasarjassa vuonna 1957 maksoi seuralle 40 000 markkaa.[16]

Kärpät nousi jääkiekon Mestaruussarjaan vuonna 1960, ja siitä tuli pohjoisin Suomen korkeimmalla sarjatasolla pelannut joukkue. Aiempaa ennätystä pitänyt Kokkolan Hermes tippui samana vuonna Mestaruussarjasta Suomen sarjaan.[17] Samana vuonna Suomen Jääkiekkoliitto antoi Ruotsin mallin mukaan luvan käyttää mainoksia pelipaidoissa. Kärppien ensimmäinen sponsori oli Oulun Säästöpankki.[16][18] Ensimmäinen mestaruussarjan peli pelattiin HJK:a vastaan 4. joulukuuta 1960. Ottelu keskeytettiin, koska kentällä oli liikaa vettä.[16] Tosin oululaisten mielestä HJK:n pelaajat olivat painostaneet tuomaria lopettamaan ottelun, sillä Kärpät hallitsi peliä. Uusintaottelua, jonka HJK voitti 3–5, seurasi Oulussa 6 000 (kaikkiaan 6 500[19]) maksanutta katsojaa.[15][19] Kärpät putosi sarjasta kauden päätteeksi, mutta joukkue nousi SM-sarjaan kaudeksi 1960–1961, kun se pudotti Kokkolan Hermeksen.[15] Joukkue jäi kuitenkin sarjan yhdeksänneksi ja putosi jälleen mestaruussarjasta.[20]

1960-luvulla Kärpät voitti Suomen sarjan kahdesti (1965 ja 1967).[21] Vaikka kauden 1965–1966 jälkeen Kärpät tippui SM-sarjasta Suomen sarjaan, niin joukkueessa pelasi ensimmäinen oululainen tähtipelaaja, Esa Peltonen. Peltonen siirtyi Kärpistä kaudeksi 1966–1967 Upon Palloon ja nousi ensimmäisenä oululaispelaajana maajoukkueeseen.[22] Peltosta pidetään oululaisen jääkiekkoilun symbolina.[23]

Vuonna 1960 perustettiin Erkki Koretin esityksestä Kärppien juniorityö, joka on tuottanut useita huippupelaajia aina NHL:ään asti.[15] Raksilaan valmistui vuonna 1965 tekojäärata, ja peliolosuhteet kohenivat edelleen, kun Oulun jäähalli rakennettiin 1974. Vuoden 1976 tammikuussa perustettiin naisten jaosto.[15] Kärppien jääkiekkotoiminta ammattimaistui 1970-luvulla, ja seura keskittyikin vuodesta 1974 vain jääkiekkoon. Kärppien ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi palkattiin samana vuonna Paavo Pikkarainen, joka toimi tehtävässä vuoteen 1986.[22]

SM-liiga 1977–1989

Kärpät nousi uudelleen jääkiekon SM-liigaan maaliskuussa 1977 pudotettuaan Forssan Palloseuran karsinnassa kotihallissaan maalein 7–3.[15] Tuloksellista kasvatustyötä tehnyt seura kohosi nopeasti sarjan eliittiin. Tapparan entinen pelaaja, Ruotsissa MoDossa kultaa voittanut Mikko Leinonen tuli Kärppiin kaudelle 1979–1980.[24] Kauden lopuksi Kärpät voitti keväällä 1980 pronssiottelusarjassa Turun Palloseuran voitoin 2–0, ja joukkue pääsi juhlimaan ensimmäistä kiekkomitaliaan aikuisten sarjassa.[24]

Kärpät oli runkosarjan kolmas kaudella 1980–1981. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella joukkue sai vastaansa Tampereen Ilveksen, jonka se voitti otteluin 2–0.[24] Seuraavaksi Kärpät pelasi mestarisuosikki TPS:aa vastaan. Ottelusarja ratkesi Kärppien voittoon vasta viidennen ottelun jatkoajalla, kun Juha Tuohimaa teki voittomaalin.[24] Loppuottelussa vastassa oli Tampereen Tappara.[24] Kärpät voitti mestaruuden voitoin 3–2, vaikka ratkaisevassa viidennessä ottelussa Tappara johti ottelua jo 2–0.[24] Mestaruutensa jälkeen Kärpät voitti kolmesti pronssia kausina 1983–1984, 1984–1985 ja 1985–1986. Kärpät voitti runkosarjan ja lopulta hopeaa kaudella 1986–1987.[25]

I-divisioona 1989–1994

Kärpät HT:n logo kaudella 1993–1994.

Kärpät putosi SM-liigasta kaudella 1988–1989, kun se hävisi 1. maaliskuuta Helsingin Jokereille ratkaisevan viidennen SM-liigakarsintaottelun maalein 2–5. Joukkueen tavoite oli nousta nopeasti takaisin liigaan. Tätä varten luotiin muun muassa iskulause "Paha palaa takaisin", joka tosin muuttui myöhemmin asuun "paha palata takaisin". Nousuyritys vaikeutui, kun divisioonaan putosi toinen perinteikäs liigaseura, Porin Ässät. Ässät voitti divisioonan, ja Kärppien edelle sarjataulukossa tuli vielä Lahden Kiekko-Reipas. Kärpät teki kaudella peräti 500 000 markkaa tappiota.[26]

Kärpät tuli toiseksi kaudella 1990–1991 JoKP:n jälkeen, mutta Rauman Lukko piti Kärpät yhä divisioonassa voitoin 3–1.[27] Seuraavalla kaudella 1991–1992 Kärpät oli jälleen toinen, tällä kertaa Kiekko-Espoon jälkeen, ja karsinnassa vastaan tuli Tampereen Tappara. Kärppien suurin tähti oli tšekkiläinen Vladimír Kameš, joka oli ajoittain vaikea pideltävä Tapparan puolustajille. Kärpät voitti kotiottelunsa 8–4, mutta Tapparan puolustaja Jari Grönstrand keihästi Kamesin kolmannessa erässä, jolloin Kamesin karsinnat päättyivät[28]. Tappara säilytti lopulta liigapaikkansa voitoin 3–1.[29] Kauden päätteeksi Kärppien Iiro Itämies valittiin vuoden tulokkaaksi.[30]

Kärpät ei selvinnyt edes karsintoihin kaudella 1992–1993, vaan oli runkosarjan neljäs. Lisäksi Kärppien Matti Veivo loukkaantui pahasti ottelussa Kalajoen Junkkareita vastaan. Veivo taklattiin pää edellä laitaan, ja hän sai pysyvän selkäydinvamman.[31]

Kärpät tahtoi todella nousua liigaan, ja alkoi kaudella 1993–1994 ottamaan riskejä. Joukkue tarjosi suuria pelaajapalkkioita ja sai joukkueeseen sekä entisiä että tulevia tähtiä, kuten Kari Jalonen, Harri Aho, Pekka Arbelius, Ilkka Sinisalo, Jouni Loponen, Reijo Ruotsalainen, Hannes Hyvönen ja Petri Pakaslahti.[26][32] Raksilan jäähalli oli ääriään myöten täynnä, kun numerolla 10 pelannut Reijo Ruotsalainen palasi Oulun Kärppiin. Ruotsalainen pelasi kuitenkin vain neljä ottelua, joissa hän teki yhden maalin ja viisi maaliin johtanutta syöttöä.[32] Kärppien alkukausi oli loistava, ja menestys jätti varjoonsa sen, että talous oli entistä pahemmassa tilassa. Pelaajapalkkiot jäivät osittain maksamatta, ja tähtipelaajat lähtivät seurasta ennen siirtorajan umpeutumista. Jalonen lähti Lukkoon ja sai kauden päätteeksi SM-liigassa pronssia, ja Sinisalo siirtyi Ilvekseen. Tunnetuin Kärppiin jäänyt pelaaja oli Pekka Arbelius.[26]

Kärpät ei lopulta selvinnyt edes liigakarsintaan, vaan jäi runkosarjassa viidenneksi. I-divisioonan Fair Play -pelaajaksi valittiin Marko Lapinkoski[30]. Kärppien talous oli jo niin huonossa kunnossa, että seura jätti oikeudelle hakemuksen velkasaneerauksesta. Velkojat eivät kuitenkaan enää hyväksyneet sitä, joten Kärpät Hockey Team (Kärpät HT) haki itsensä konkurssiin,[26] josta käytettiin nimeä "kuuden miljoonan markan konkurssi".[33] Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan joukkue saattoi saada pelioikeuden takaisin vasta siirryttyään ensin alemmalle sarjatasolle, joten Kärpät pelasi kaudella 1994–1995 II-divisioonassa.[34]

II-divisioona 1994–1995

Kärpät alkoi pyrkiä suunnitelmallisesti takaisin SM-liigaan Finnveran liiketoimintajohtajan Seppo Arposen johdolla vuonna 1995, jolloin Oulun talousalueella alkoi myös voimakas talouskasvu.[35] Kärppien johtokunta uudistettiin, ja kausi 1994–1995 vietiin läpi vain 800 000 markan budjetilla. Lisäksi pelaajasopimukset aiheuttivat ongelmia, koska oli epäselvää olivatko ne Arsenal-pankin panttina vai kuuluivatko ne konkurssipesälle. Lopulta päädyttiin siihen, että Kärpät ostivat pelaajat konkurssipesältä. Johtokunnan jäsenet joutuivat aluksi ottamaan lainaa omin vakuuksin, sillä laman jälkeen pankki ei myöntänyt lainoja pelaajaoikeuksia vastaan. Eräs suuri ongelma oli pienet pääsylipputulot: Hallissa saattoi olla 2 000 katsojaa, joista vain tuhat oli maksanut. Kärpät päättivät luopua vapaakorteista.[36] Kaudella 1994–1995 Kärpissä pelasi melkein pelkästään omia nuoria. Kärppien aluekehitysjärjestelmä keräsi lupaavat juniorit Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta ja jopa Lapista.[35] Pelaajasopimuksista huolehtinut johtokunnan jäsen Heikki Airio kuvasi tilannetta näin[34]:

»Kaikki pelaajat, jotka pääsivät lähtemään, käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Joukkueeseen jäivät lähinnä sellaiset juniorit, jotka eivät vielä kelvanneet muualle pelaamaan tai vanhemmat eivät heitä päästäneet. Lisäksi keräsimme vanhempia pelimiehiä naapuriseuroista. Palkkaa ei ollut juuri varaa maksaa, eivätkä pelaajat sitä vaatineetkaan.»
(Heikki Airio[34])

Kärpät voitti II-divisioonan pohjoislohkon ylivoimaisesti ja oli noususarjan neljäs. Vielä edellisellä kaudella se ei olisi riittänyt sarjanousuun, mutta Fazer-liigaa (I-divisioona) laajennettiin neljällä joukkueella jolloin myös Kärpät nostettiin. Kärppien parhaat pistemiehet olivat Markku Holappa ja Miikka Rousu. Valmentajana toimi Reino Ruotsalainen.[34]

I-divisioona 1995–2000

Kärpät oli Fazer-liigan kahdeksas 1995–1996, ja runkosarjan paras pistemies oli Juha Joenväärä, ja myöhemmin tunnetuiksi tulivat esimerkiksi Esa Pirnes ja Ilkka Mikkola.[34] Vuoden tulokkaaksi valittiin Kärppien Janne Salpa.[30] Kärppien talous alkoi kohentua, ja seuraavalla kaudella Kärpät jo voitti runkosarjan ja sijoittui ylemmässä jatkosarjassa toiseksi. Ennen pudotuspelejä Kärppien päävalmentajaksi tuli Hannu Jalosen tilalle Kari Heikkilä. Kärpät aloitti pudotuspelit voittamalla Forssan Palloseuran 3–0 ja eteneni kaksivaiheiseen liigakarsintaan. Ensimmäisessä vaiheessa Kärpät voitti Kiekko-Karhut 3–0, mutta toisessa Kalevan Pallo voitti Kärpät 3–0.[37]

Kärppien päävalmentajaksi tuli kaudella 1997–1998 nuori Risto Dufva, kun Heikkilä lähti SM-liigaan HPK:n riveihin. Kärpät voitti runkosarjan seitsemän pisteen erolla ennen Kokkolan Hermestä. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Kärpät kohtasi jyväskyläläisen Diskoksen. Erikoista oli, että kumpikin joukkue vaihtoi valmentajaansa pudotuspelien aikana: ensinnäkin Diskoksen Tuomas Räty siirtyi Kärppien junioreiden valmennuspäälliköksi, ja Diskoksen päävalmentajaksi tuli Pertti Rastela. Toiseksi Risto Dufva joutui jättämään valmentajan tehtävät kolmen pelin jälkeen, kun Diskos johti sarjaa 2–1, ja Kari Heikkilä tuli jälleen päävalmentajaksi. Kärpät voitti kaksi seuraavaa ottelua ja eteni liigakarsintaan, jonka ensimmäisestä kierroksesta joukkue selvisi niukasti voittamalla Hermeksen otteluin 3–2.[38] Kärpät ei kuitenkaan vieläkään päässyt liigaan, vaan hävisi tälläkin kaudella KalPalle, nyt otteluin 3–1.[39] I-divisiionan tehopelaaja oli Reijo Ruotsalainen.[30]

Kärppien valmentajaksi tuli "Aurinkokuningas" Juhani Tamminen kaudella 1998–1999.[39] Oulussa alettiin todella rakentaa liigajoukkuetta, ja Tamminen sai pyydettyä Ouluun puolustajat Karri Kiven ja Kristian Taubertin. Joukkueeseen palasivat Miikka Rousu, Harri Aho ja Juha Joenväärä. Maalivahdiksi hankittiin ruotsalainen Peter Åslin, ja toinen merkittävä ulkomaalaishankinta oli kanadalainen Martin Bergeron. Kärpät voitti divisioonan runkosarjan ylivoimaisesti.[40] Tammisen mukaan ainoastaan maalivahtipeli oli alittanut riman, ja Åslin erosi joukkueesta. Kärpille kuitenkin pudotuspeleistä muodostui painajainen, sillä jo ensimmäisellä kierroksella Turun Toverit pudotti Kärpät otteluvoitoin 2–3. Kärpät ei siis selvinnyt edes liigakarsintaan.[41] I-divisioonan paras pistemies ja maalintekijä oli Kärppien Martin Bergeron, ja Karri Kivi valittiin kauden tehopelaajaksi.[30]

” Sellaista on elämä, sellaista on jääkiekko ”

– Juhani Tamminen lehdistötilaisuudessa ratkeisevan viidennen ottelun jälkeen.[41]

Maalivahtikysymys saatiin ratkaistuksi kaudeksi 1999–2000, kun Ilveksestä saatiin joukkueeseen Markus Korhonen. Avainpelaajista vain Esa Pirnes lähti, Espoo Bluesiin.[42][43] Samalla Kärpät hankki Ari Hillin maalivahtivalmentajakseen. Vahvin joukkueeseen palannut pelaaja oli puolustaja Mikko Haapakoski, ja uusia hyökkääjiä olivat Niklas Hagman, Kimmo Salminen ja latvialainen Vjačeslavs Fanduļs.[43]

Juhani Tamminen, kuva vuodelta 2006.

Kärpät, etenkin Juha Junno ja Tamminen, yrittivät saada SM-liigan kolmentoista joukkueen suuruiseksi. Neuvottelut eivät tuoneet tulosta, vaan paikka piti hankkia urheilullisin näytöin. Kärpät sai neuvottelupöydässä kuitenkin yhden suuren voiton: aikaisemmin divisioonan voittajan oli pelattava pudotuspelit ennen pääsyä liigakarsintoihin, mutta nyt voittajalle taattiin suora pääsy neljän liigakarsijan joukkoon.[44] Kärpät voitti jälleen runkosarjan.[45] Liigakarsinnan ensimmäinen vaihe käynnistyi Vaasan Sportia vastaan, jonka Kärpät kaatoi voitoin 4–2, 1–4 ja 5–2. Ratkaisevaan liigakarsintaotteluun vastaan saapui odotetusti liigan jumboksi jäänyt lahtelainen Pelicans. Ensimmäisen ottelun Kärpät voitti puolustaja Jaako Niskavaaran maalilla 4–5, mutta toisen ottelun Pelicans taas voitti ansaitusti 1–5.[46] Kärpät voitti Lahdessa pelatun kolmannen osaottelun jatkoajalla 0–1. Seuraavassa ottelussa Kärpät voitti Pelicansin kotonaan 4–1 ja pääsi lopulta SM-liigaan.[47] Kärpät oli ollut poissa korkeimmalta sarjatasolta 11 vuotta.[48]Kauden paras pistemies ja maalintekijä oli jälleen Martin Bergeron. Kauden tehopelaaja oli Karri Kiven sijasta Harri Aho, ja Juhani Tamminen valittiin vuoden valmentajaksi. I-divisioona kausien aika Kärpät sai yksitoista palkintoa.[30]

2000-luku

Kärppien vaihtoaitio ottelussa Espoo Bluesia vastaan 2. helmikuuta 2008.

2000-luvun alku oli menestyksellistä aikaa Kärpille sekä urheilun että talouden kannalta. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan Kärpät päätyi runkosarjassa kahdeksanneksi, ja sai pudotuspeleissä vastaansa runkosarjan voittajan Jokerit. Kärppät voitti Jokerit otteluvoitoin 2–3, mutta välierissä tuleva mestari Turun Palloseura oli parempi voitoin 3–0. Kärpät hävisi pronssiottelun Tampereen Ilvekselle maalein 2–0.[25] Runkosarjassa Kärppien paras pistemies oli yhdysvaltalainen Brett Lievers,[49] kuten myös pudotuspeleissä[50]. Runkosarjassa maalivahteina olivat Markus Korhonen sekä tulokaskauttaan pelannut Antti Kangas. Pääasiassa maalissa oli Korhonen.[51] Pudotuspeleissä Korhonen aloitti maalilla kaikki ottelut.[52]

Kärpät oli runkosarjassa kuudes kaudella 2001–2002, ja pudotuspeleissä tuleva mestari Helsingin Jokerit pudotti Kärpät ensimmäisellä kierroksella otteluvoitoin 3–1.[53] Runkosarjan paras pistemies oli keskushyökkääjä Lasse Pirjetä, ja maalivahteina toimivat yhdysvaltalainen Tim Thomas (32 ottelua) sekä Markus Korhonen (24 ottelua). Myös Antti Kangas pelasi, tosin vain kahdessa ottelussa.[54] Neljässä pelatussa pudotuspeliottelussa Lasse Pirjetä oli tehokkain, ja maalivahtina toimi pääasiassa Tim Thomas.[55]

Kärpät oli kaudella 2002–2003 runkosarjassa kolmas, edellään vain Jokerit ja HPK.[56] Brett Lievers voitti joukkueen sisäisen pistepörssin, ja kun tšekkiläiset Petr Tenkrát ja Petr Ton olivat pistepörssissä seuraavina, oli Kärppien kaikki kolme tehokkainta pelaajaa ulkomaalaisia. Niklas Bäckström pelasi maalivahtina 36 ottelua, Markus Korhonen 21 ja Pekka Rinne yhden ottelun.[57] Pudotuspeleissä Kärpät voitti ensin JYPin voitoin 4–3, ja sitten Jokerit voitoin 2–3. Loppuottelusarjassa Tapparaa oli parempi voitoin 0–3. Oulussa pelattuja loppuotteluita oli katsomassa yhteensä 14 000 katsojaa, 7 000 katsojaa ottelua kohden.[58] Pudotuspeleissä tehokkain oli Jari Viuhkola, ja kaikki ottelut maalissa pelasi Niklas Bäckström.[59]

Kärpät oli runkosarjassa toinen TPS:n jälkeen kaudella 2003–2004. Liigassa Kärpät oli paras vierasjoukkue.[60] Kärppien paras ja koko liigan viidenneksi paras pistemies runkosarjassa oli Jari Viuhkola. Maalivahtina oli pääasiassa Niklas Bäckström.[61] Pudotuspeleissä Kärpät voitti ensin Jokerit voitoin 4–2 ja sitten HIFK:n voitoin 3–2. Loppuottelussa Kärpät kohtasi runkosarjan voittaneen TPS:n.[62] Kärpät voitti 2000-luvun ensimmäisen mestaruutensa otteluvoitoin 1–3.[63] Pudotuspeleissä tehokkain oli Petr Tenkrát, maalivahteina oli runkosarjan tapaan Niklas Bäckström sekä Pekka Rinne, joistan Bäckström oli pääasiassa maalissa.[64]

Kärpät juhlii ratkaisevaa 2–0-voittoa Jokereista vuoden 2005 loppuottelussa.

Kärpät pelasi kaudella 2004–2005 loppuottelusarjan Helsingin Jokereita vastaan ja uusi mestaruutensa neljännessä ottelussa. Kaudella 2005–2006 Kärpät hävisi välierissä Porin Ässille mutta voitti HIFK:n pronssiottelussa maalein 6–2.[65]

Kärpät sai runkosarjassa 115 pisteellä kaudella 2006–2007 ja voitti myös neljännen Suomen mestaruutensa.[66] Samalla joukkue teki liigahistoriaa, kun se voitti kaikki kymmenen playoff-otteluaan. Kaudella 2007–2008 Kärpät voitti neljännen kerran peräkkäin runkosarjan, tällä kertaa 121 pisteellä, ja voitti myös Suomen mestaruuden.[67]

Kärppien runkosarjan sijoitus kaudella 2008–2009 oli huonoin 2000-luvulla sitten kauden 2001–2002. Kärpät oli runkosarjassa vasta viides, ja pisteitä kertyi vähiten neljään vuoteen.[68] Kärpät pelasi kuitenkin loppuottelussa, jossa Kärpät hävisi ensimmäisen mestaruudensa voittaneelle Jyväskylän JYPille.[69]

Talous

Pääartikkeli: Oulun Kärpät (yritys)

Kärppien päämarkkina-alue on Pohjois-Suomi. Tilikausi 2007–2008 oli liikevaihdoltaan yhtiön historian suurin. Liikevaihto oli 7,8 miljoonaa euroa, ja yhtiö teki voittoa 1 800 000 euroa (edellisenä vuonna 800 000 euroa).[70]

Kaudella 2008–2009 Kärppien tulo- ja pelaajabudjetit olivat liigan suurimmat: tulobudjetti 8,3 miljoonaa euroa ja pelaajabudjetti 3 miljoonaa euroa.[71][72]

Kärppien taloudessa pääsylipputulot ja yhteistyösopimukset ovat aina olleet merkittäviä (nykyään n. 80 % tuloista). Yhtiö on viimeisen neljän vuoden aikana tuottanut voittoa noin 1,4 miljoonaa euroa.

Kärppien budjetit viimeisen viiden kauden ajalta
Kausi Tulobudjetti Pääsylipputulot Yhteistyösopimukset Muut tulot Kulubudjetti Pelaajien palkat Tulostavoite Yleisötavoite/ott.
2005–2006[73]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5,6
2006–2007[74]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5,6
2007–2008[75]
6 800
2 500
3 000
1 300
6 500
2 500
300
5,6
2008–2009[76]
8 348
2 800
4 000
1 548
8 148
3 000
200
5,8
2009–2010[77]
7 650
2 500
3 800
1 350
7 596
3 000
54
5,8
Taulukon luvut tuhansina euroina

Alkuvuodesta 2008 Pohjois-Suomen markkinoille ilmestyi Kärppä-olut. Kärppä-oluen markkinoille toi Hartwall, ja sitä valmistettiin Tornion panimolla lähes puoli miljoonaa pulloa. Olut oli myynnissä Pohjois-Suomen alueella sekä vähittäiskaupassa että ravintoloissa kaikissa hyvin varustetuissa myyntipisteissä. Kärppä-oluen alkoholipitoisuus oli 4,5 prosenttia.[78]

Liikevaihto 2003–2008

Kärppien SM-liigassa saavuttamat mestaruudet ovat vaikuttaneet seuran talouteen myönteisesti, ja liikevaihto on vuodesta 2003 kasvanut noin 50 prosenttia. Taloudellisesti menestyksekkäin vuosi on ollut 2006, jolloin liikevaihto oli 6,8 milj. euroa ja liikevoitto noin miljoona euroa. Liikevaihdon kannalta paras vuosi oli 2008 (7,8 milj.) Tilikaudella 2008 ei syntynyt voittoa, vaikka liikevaihto oli ennätyksellisen suuri ja parannusta edelliseen tilikauteen oli 172 000 euroa. Sen sijaan tappiota tuli 91 000 euroa, mikä johtuu lähinnä uuden harjoitushallin rakentamisesta Oulun kaupungin kanssa.[70] Investointien vuoksi tulos pysynee poistojen määrän vuoksi vuoden 2008 tasolla.

Kärppien tuloslaskelmat
Vuosi Liikevaihto Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja % liikevaihdosta Tilikauden voitto
2003[79]
5 184
565
10,9
601
0
601
11,59
422
2004[79]
5 774
794
13,8
817
0
817
14,2
579
2005[80]
6 313
605
9,6
604
0
616
9,8
446
2006[81]
6 822
1 016
14,9
1 044
0
1 044
15,3
750
2007[82]
7 593
763
10,0
836
0
836
11,0
623
2008[70]
7 765
-91
-
1,8
0
1,8
-
0,6
2009 Kärpät ei julkaissut tuloslaskelmiaan.
Taulukon luvut tuhansina euroina

Raksilan jäähalli

Pääartikkeli: Oulun Energia -areena
Oulun Energia -areena

Kärpät pelaa kotiottelunsa Raksilan urheilukeskuksessa sijaitsevassa vuonna 1975 rakennetussa Oulun jäähallissa, jota on korjattu ja laajennettu vuosina 1988, 1994 ja 2004.[83] Katsomopaikkoja on 6 614, joista istumapaikkoja 4 760 ja seisomapaikkoja 1 854. Aitioita hallissa on kymmenen.[84] Vuonna 2006 hallin päävuokralainen, Oulun Kärpät, nimesi areenan Oulun Energia Areenaksi. Nimeämisen mahdollisti kaupungin vuonna 2003 tekemä päätös, että halutessaan tilojen päävuokralaiset saavat myydä toimitilojensa nimen.[85]

Kannatustoiminta

EtäKärppäläisiä vierasottelussa Turussa kaudella 2008-2009.
Tiedosto:Poromafia.png
Poromafian logo


Kärppien nykyinen maalilaulu on oulaisen metalliyhtye Sentencedin kappale "Routasydän", joka oli alun alkaen muutaman vuoden sivussa kohutun natsi-viittauksen vuoksi. Ensimmäinen kannatuslaulu oli vuonna 1976 julkaistu Jamppa Tuomisen Kärpät on rautaa.[86]

Kärppien cheerleader-toiminta alkoi kaudella 1999–2000, ja kaudella 2001–2002 cheerleaderit perustivat oman yhdistyksensä, Baby Beast ry:n.[87]

Kärppien virallinen kannattajayhdistys on vuonna 1997 nykymuodossaan perustettu Kärpät Fan Club.[88] Sen hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2008–2009 Juha Sipola.[89] Faniklubille perustettiin vuonna 2007 alajaos, ”Poromafia”, joka vastaa toiminnasta Raksilan fanikatsomossa. Poromafian tarkoituksena on piristää Raksilan katsomokulttuuria.[90] Etelä-Suomen Kärppäfanit ry (”EtäKärpät”) on vuonna 2004 perustettu Kärppien kannattajayhdistys, jossa on jo yli 200 jäsentä.[91] Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, ja kaudella 2009–2010 hallituksen puheenjohtajana toimii Jouni Pöyliö.[92]

Nykyinen joukkue

Oulun Kärpät kaudella 2023–2024 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 3. helmikuuta 2024

Valmentajat

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Kärppien sijoitukset I-divisioonassa (punainen) ja SM-liigassa (sininen). II-divisioona kausi on merkitty keltaisella kolmiolla.

Kärpissä on pelannut monia maineikkaita pelaajia, mutta Reijo Ruotsalainen on ainoa, jonka pelinumero (10) on jäädytetty. Ruotsalainen oli Kärppien oma kasvatti ja edusti Kärppiä kaudet 1977–1981 ja 1996–1998. Hänet valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kahdesti.[93] Ruotsalainen on myös aateloitu Jääkiekkoleijonaksi vuonna 2000.[94]

Vuonna 2006 yhdysvaltalaisen sanomalehden The New York Timesin urheilukolumnistit Jeff Klein ja Karl-Eric Reif mainitsivat Kärppien olevan mahdollisesti sen hetken maailman paras jääkiekkojoukkue kehittämänsä pisteytyssysteemin perusteella.[95]

Suomen pääsarjassa

Kausi 2009–2010 on Kärppien 25. kausi pääsarjassa. Joukkue on pelannut 24 kauden aikana yhteensä 1 021 ottelua Suomen korkeimalla sarjatasolla. Otteluista 530 on päättynyt voittoon, 72 tasapeliin ja 419 tappioon. Pisteitä Kärpät on saanut yhteensä 1 326, eli keskimäärin 1,30 ottelua kohti. Maalierotus on 3806–3543 (+263).[2]

Kärpät on kuudenneksi eniten suomenmestaruuksia voittanut seura, ja 2000-luvun mestaruuksista se on saanut peräti neljä. Muita mitaleita joukkue on saanut 2000-luvulla kausilta 2003 (hopeaa) ja 2006 (pronssia). Kärppien toinen menestysjakso oli 1980-luvulla, jolloin Kärpät voitti ensimmäisen mestaruutensa (1981), yhden hopean (1987) ja peräti neljä pronssia (1980,1984,1985 ja 1986). Runkosarjan Kärpät on voittanut viisi kertaa: ensin 1987 ja sitten neljä kertaa peräkkäin vuosina 2005–2008.

Kansainvälisissä otteluissa

Kärppien pelaajia jääkiekon mestareiden liigassa ennen Eisbären Berlin -ottelua.

Vuosina 2005–2008 pelatussa European Champions Cupissa Kärpät oli menestynein suomalainen joukkue. Se on saanut kaksi hopeaa, vuosina 2005 ja 2006.

Myös Nordic Trophyssa Kärpät on menestynyt hyvin. Vuonna 2006 Nordic Trophy järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja Kärpät sai hopeaa hävittyään loppuottelun ruotsalaiselle Färjestadille. Vuonna 2007 Kärpät hävisi runkosarjassa vain Tapparalle ja Frölundalle, ja loppuottelussa se voitti Frölundan. Kärpät on tähän mennessä ainoa suomalainen joukkue, joka on voittanut Nordic Trophyn. [96]

Jääkiekon mestarien liiga
Pääartikkeli: Oulun Kärpät kaudella 2008–2009

Kaudella 2008–2009 Kärpät pelasi uudessa jääkiekon mestareiden liigassa. Samassa alkulohkossa olivat saksalainen Eisbären Berlin ja venäläinen Metallurg Magnitogorsk, joka eteni aina loppuotteluun. Kärpät pelasi heikosti ja hävisi kaikki ottelunsa. Joukkueesta eniten pisteitä teki puolustaja Oskari Korpikari, joka teki yhden maalin ja syötti kaksi.[97]


Päävalmentajat miesten SM-liigassa

[98]

Jaakko Palsola 28.10.1988 alk.
Kari Heikkilä 24.1.2001 alk.

Kapteenit miesten SM-liigassa

[98]

Maratontaulukot

Maratontaulukossa tilanne on kauden 2008–2009 jälkeen. I-divisioonan taulukossa on mukana myös Mestiksessä pelaavat joukkueet.

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-liiga 10. 24 1021 530 72 419 3806 3543 1326
I-divisioona 7. 13 550 366 42 142 2855 1708 774

Kärppien tilastot pääsarjakausilta kaudesta 1977–1978

[68]

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H LP TM PM P R Y Sija O V H TM PM R Y Sija
1977–1978 SML 36 13 4 19 0 176 209 30 376 5847 7. 7.
1978–1979 SML 36 12 2 22 0 137 166 26 503 4734 10. 10.
1979–1980 SML 36 18 6 12 0 193 154 42 443 4702 3. 6 3 3 31 24 55 5881 3.
1980–1981 SML 36 23 3 10 0 196 129 49 438 5169 3. 12 8 4 51 44 176 6246 1.
1981–1982 SML 36 16 6 4 0 177 185 38 488 4255 5. 3 1 2 14 15 22 3470 5.
1982–1983 SML 36 10 3 23 0 150 181 23 487 3823 8. 8.
1983–1984 SML 37 21 6 10 0 175 134 48 495 5085 3. 10 6 4 45 30 128 4164 3.
1984–1985 SML 36 22 2 12 0 153 105 46 511 4686 2. 7 3 4 25 22 68 3386 3.
1985–1986 SML 36 19 3 14 0 138 139 41 402 4694 4. 5 2 3 16 23 99 3432 3.
1986–1987 SML 44 25 4 15 0 209 161 54 507 4871 1. 9 4 5 33 37 132 4728 2.
1987–1988 SML 44 22 2 20 0 187 172 46 569 4362 6. 6.
1988–1989 SML 44 14 2 28 0 152 212 30 374 3806 11.               10
2000–2001 SML 56 23 8 25 0 165 178 54 736 6310 8. 9 3 6 15 23 107 7041 5.
2001–2002 SML 56 25 9 22 1 156 148 60 640 6097 6. 4 1 3 8 17 62 6527 6.
2002–2003 SML 56 27 14 15 5 187 141 73 752 6036 3. 15 7 8 36 34 261 6500 2.
2003–2004 SML 56 29 14 13 6 194 129 78 692 6081 2. 15 10 5 31 37 247 6623 1.
2004–2005 SML 56 35 11 10 5 190 122 121 710 5892 1. 12 10 2 34 15 106 6306 1.
2005–2006 SML 56 36 10 10 4 180 105 122 816 5791 1. 11 6 5 34 26 174 5629 3.
2006–2007 SML 56 33 10 13 6 197 125 115 1071 5697 1. 10 10 0 31 13 185 5980 1.
2007–2008 SML 56 32 15 9 10 205 129 121 838 6055 1. 15 12 3 58 32 162 6145 1.
2008–2009 SML 58 28 8 22 5 185 149 97 882 5409 5. 15 8 7 42 39 6111 2.

Selitteet

O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli (varsinainen peliaika)
H Häviöt
LP Lisäpisteet
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
R Rangaistusminuutit
Y Yleisökeskiarvo
SML SM-liiga
I-div I-divisioona
II-div II-divisioona

Juniorit

Sarja Kultaa Hopeaa Pronssia
A-nuoret[99] 2 2 4
A-tytöt –
B-pojat[99] 2 3 4
B2-pojat –
C-pojat[99] 5 7 3
D-pojat[100] 2 –
E-pojat[100] 2 –

A-poikien Suomen-mestaruudesta on pelattu vuodesta 1945, A-tyttöjen mestaruudesta vuodesta 2001, B- sekä C-poikien vuodesta 1972 ja B2-poikien mestaruudesta vuodesta 2008. D-nuorten mestaruudesta pelattiin 1971–78 ja E-nuorten 1967–78.

Kärppien kuuluisa "juniorimyllyksi" kutsuttu junioritoiminta alkoi vuonna 1960, jolloin seuralla oli jo A-, B- ja C-juniorijoukkueet.[19] Silloin perustettiin eläinten mukaan nimetyt kaupunginosajoukkueet, joihin liittyi kaupungin nuorimpia jääkiekonharrastajia. Paavo Pikkaraisen luomasta korttelisarjasta tuli heti suosittu, ja se on yhä toiminnassa.[101] Myöhemmin perustettiin D-junioreille oma Kanada-sarja, jonka joukkueet oli nimetty NHL:n kuuden alkuperäisen joukkueen mukaan. C-junioreilla oli taas oma Eurooppa-sarja, jonka joukkueet käyttivät Euroopan vanhojen huippuseurojen nimiä.[102]

Vuonna 1971 Oulun Kärppien E-nuorten joukkue voitti seuran historian ensimmäisen Suomen mestaruuden. Reino Ruotsalaisen valmennuksessa pelasivat mm. Reijo Ruotsalainen, Kari Jalonen, Arto Ruotanen, Pekka Arbelius ja Juha Huikari.[18] Kärppien A-nuoret ovat voittaneet ikäluokkansa mestaruuden vuosina 1979 ja 1985. Hopeaa "Pikkukärpät" ovat saaneet 1978 ja 2006, pronssia 1977, 1981, 1987 ja 1988.[103]

Oulun Kärppien junioritoiminnasta vastaava Oulun Kärpät -46 on valittu Nuoren Suomen sinettiseuraksi.[104]

Ensimmäisissä nuorten maailmanmestaruuskisoissa vuonna 1977 Tšekkoslovakiassa Kärpistä mukana olivat Reijo Ruotsalainen ja Jouko Kämäräinen. Kun Suomen nuortenmaajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruusmitalinsa vuonna 1980 Suomen kisoista, mukana oli Kärpistä Reijo Ruotsalaisen lisäksi Kari Jalonen, Pekka Arbelius, Jouni Koutuaniemi, Juha Huikari, Pekka Tuomisto, Kari Suoraniemi ja Ari Timosaari. Vuonna 2002, kun kisat järjestettiin Tšekissä, Kärppien Jussi Jokinen oli Suomen tehokkain pelaaja. Kisoissa Suomi voitti pronssia.[105] Viimeisissä kisoissa, jotka olivat vuonna 2009 Kanadassa, Kärpistä oli mukana vain hyökkääjä Mikael Granlund.[105]

Kärppien A-nuoret voittivat ensimmäisen mitalinsa vuonna 1977, kun Kärpät oli Ilveksen ja Turun Palloseuran jälkeen kolmas. Seuraavalla kaudella Kärpät oli Ilveksen jälkeen toinen, ja seuraavana vuonna 1979 Kärpät voitti ensimmäisen A-nuorten mestaruutensa. A-nuoret voittivat mestaruuden vielä vuonna 1985, jonka jälkeen A-nuoret ovat jääneet ilman mestaruutta.[99] Viime kaudella, eli kaudella 2008–2009, Kärpät joutui karsintasarjaan. Kärpät ei voi kuitenkaan pudota A-nuorten SM-liigasta, koska miesten edustusjoukkue pelaa SM-liigassa. Runkosarjassa Kärppien paras pistemies oli Mikael Granlund, ja karsintasarjassa Tomi Pekkala. A-nuorten maratontaulukossa Kärpät on viidensinä.[106]

B-nuorissa Kärpät voitti ensimmäisen mitalin vuonna 1984, kun Kärpät oli Forssan Palloseuran jälkeen toinen. Vielä 1985 Kärpät oli toinen, nyt Tapparan jälkeen. Kärppien B-nuorten ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1986, kun Kärpät jätti muille mitaleille Kiekko-Espoon ja Jokerit. B-nuoret saivat odottaa seuraavaa Suomen mestaruuttaan vuoteen 2000, kun Kärpät voitti TPS:n. Pronssia HIFK.[99] Kaudella 2008–2009 B-nuoret olivat SM-sarjan kolmas, kun Kärpät voitti pronssiottelussa Jokerit maalein 1–10.[107] Kärpät on B-nuorten maratontaulukon neljäs, edellään vain Jokerit, HIFK ja Ilves.[99]

Kärppien menestynein juniorijoukkue on C-nuorten joukkue, joka on voittanut 15 mitalia. Ensimmäinen mitaleista tuli vuonna 1972, jolloin myös sarja perustettiin. Mestaruuden Kärpät voitti neljännellä kaudella, ennen FoPS:ää sekä KooVee:ta. Seuraavat mestaruudet tulivat vuosina 1985, 1991, 1992 sekä 2008.[99] Kaudella 2008–2009 Kärpät oli C-nuorten SM-sarjassa neljäs, kun HIFK voitti pronssiottelun maalein 3–2.[108] Kärpät johtaa C-nuorten maratontaulukkoa, seuraavana oleva Jokerit on Kärppiä 49 pistettä perässä.[99]

Naisten jääkiekko

Kultaa: 0  
Hopeaa: 7 1996, 1998, 2000, 2001, 2003, 2006, 2007
Pronssia: 3 2002, 2004, 2005

Naisten jääkiekko aloitettiin Kärpissä 1990-luvun alussa, ja kaudella 1994–1995 Kärpät pelasi ensimmäisen kautensa SM-sarjassa. 14 vuoden aikana Kärppien naiset ovat voittaneet 10 mitalia: 7 hopeaa (1996,1998,2000, 2001, 2003, 2006 ja 2007) ja 3 pronssimitalia (2002, 2004 ja 2005).[109]

Kaudella 2005–2006 Kärpät oli runkosarjan kolmas, edellään Espoo Blues sekä Tampereen Ilves.[110] Puolivälierissä Kärpät voitti Tapparan voitoin 2–0 (10–0 ja 0–5), ja runkosarjan voittaja Blues hävisi Kärpille välierissä voitoin 2–3. Loppuottelussa Kärpät kohtasi Ilveksen, joka oli kuitenkin voitoin 3–0 parempi.[111] Kärppien Terhi Mertanen voitti pudotuspelien pistepörssin.[112] Runkosarjassa Kärppien tahokkain oli puolustaja Marja-Helena Pälvilä, tehopisteitä kertyi 26.[113] Kärppien A-tyttöjen joukkue oli kolmas SM-turnauksessa. Sijat 1–3 ratkaistiin lohkomuotoisena turnauksena. Kärpät hävisi ensin Tapparalle 0–4 ja sen jälkeen Jyväskylän Hockey Catsille 2–0. Koska JyHC oli voittanut Tapparan 0–4, sai JyHC kultaa ja Tappara hopeaa.[114] Alkulohkonsa Kärpät oli voittanut, samassa lohkossa pelasivat Alavuden Peli-Veikot (Kärpät voitti APV:n 1–0) sekä Noux (Kärpät voitti Nouxin 1–4).[115]

Arvokisamitalin Kärppiä edustessaan voittaneet pelaajat[116]
Turnaus Vuosi Mitali Lukumäärä Pelaajat
EM 1995 kulta 1 Nina Siren
EM 1996 pronssi 6 Johanna Hirvinen (mv), Satu Huotari, Tuija Kuusisto,
Sanna Lankosaari, Marja-Helena Pälvilä, Katja Riipi
MM 1997 pronssi 4 Lankosaari, Pälvilä, Riipi, Päivi Salo
OK 1998 pronssi 5 Huotari, Lankosaari, Pälvilä, Riipi, Salo
MM 1999 pronssia 4 Huotari, Minna-Riikka Hurskainen (mv), Lankosaari, Riipi
MM 2000 pronssia 4 Hirvinen (mv), Lankosaari, Pälvilä, Henna Savikuja
MM 2004 pronssia 4 Satu Hoikkala, Terhi Mertanen, Savikuja, Sirviö
MM 2008 pronssia 3 Mira Jalosuo, Eini Lehtinen, Sirviö
MM 2009 pronssia 3 Anne Helin, Jalosuo, Sirviö,

Kärpät oli jälleen kolmas runkosarjassa kaudella 2006–2007, nyt edellä Bluesin lisäksi Itä-Helsingin Kiekko.[117] Kärppien tehokkain runkosarjassa oli Eini Lehtinen tehoilla 15+15.[118] Puolivälierissä Kärpät voitti jälleen Tapparan 2–0, ja välierissä Kärpät voitti IHK:n 1–3. Tällä kaudella Ilveksen sijaan Espoo Blues oli loppuottelussa parempi, nyt voitot menivät 3–1.[119] Kärppien Jenni Pitkänen oli pudotuspelien pistepörssin toinen tehoilla 7+5.[120]

Kaudella 2007–2008 C-tyttöjen joukkue voitti Kuortaneella 16. maaliskuuta 2008 järjestetyn SM-turnauksen. Kärpät voitti oman alkulohkonsa päästämättä maaliakaan, ja Kärppien maalierotus oli 14–0.[121] Kärpät voitti välierissä voittomaalikisan jälkeen Riihimäen Kiekko-Nikkarit 1–0, loppuottelussa Kärpät voitti niin ikään voittomaalikilpailun jälkeen Vaasan Sportin 2–1.[122] Kärppien naisten joukkue oli runkosarjassa jälleen kolmas, edellään Ilves ja Blues.[123] SM-sarjan pistepörssin voitti Kärppien Eini Lehtinen tehoilla 29+50.[124] Välierissä Kärpät kohtasi Bluesin, joka oli parempi voitoin 4–1. Pronssiottelussa Kärpät voitti JyHC:in maalein 5–2.[125] Kärppien tehokkain oli myös pudotuspeleissä Lehtinen.[126]

Kärppänaisten mitaliputki katkesi kaudella 2008–2009. Kärpät oli nyt mukaan tullessa alkusarjassa kolmas. Kärppien Anne Helin oli pistepörssin neljäs tehoilla 18+17. Jatkosarjassa, jossa oli mukana myös alkusarjan pisteet, Kärpät oli myös kolmas. Jatkosrjan pistepörssissä Helin oli toinen, tehopisteitä kertyi 14+13. Kärpät pääsi välieriin, mutta putosi pronssiotteluun hävittyään sarjan Ilvekselle voitoin 3–1. Pronssiottelussa HPK kukisti Kärpät jatkoajalla maalein 4–5. SM-sarjan All Stars -kentälliseen valittiin Kärpistä puolustaja Mira Jalosuo sekä hyökkääjä Helin. Pudotuspeleissä Kärppien tehokkain oli Saija Sirviö tehoin 3+2.[127] Kärppien A-tyttöjen joukkue pelasi jälleen SM-turnauksessa. Kärpät oli kuitenkin alkulohkonsa viimeinen, mutta oli välierälohkonsa toinen. Näin Kärpät oli SM-turnauksessa kahdeksan.[128] C-tyttöjen joukkue sen sijaan hävisi loppuottelussa TuusKiekolle voittomaalikilpailun jälkeen 2–1.[129]

Kärpät on naisten SM-sarjan maratontaulukossa sijalla kolme.[109] SM-loppusarjan ja pudotuspelejen maratontaulukossa sijoitus on myös kolmas.[130] Kärppiäkin edustanut Katja Riipi on yhdeksäntenä SM-sarjan pistetaulukossa, tehoillaan 188+203. Kaudella 2008–2009 Kärppiä edustaneista pelaajista yli 300 tehopistettä ovat tehneet Satu Huotari (yhdestoista tehoin 131+186) sekä Anne Helin (neljästoista tehoin 183+123).[109]

Ensimmäinen arvomitali, jonka Kärppiä edustanut nainen voitti, oli vuoden 1995 Euroopan mestaruuskilpailussa kultamitalin voittanut Nina Siren. Sen jälkeen Kärppiä edustaessaan naiset ovat voittaneet 28 mitalia, viimeisinä Anne Helin, Mira Jalosuo ja Saija Sirviö maailmanmestaruuskisoissa 2009.[116]

Torinon olympialaisissa 2006 Kärpistä oli mukana Terhi Mertanen, Sirviö, Satu Hoikkala ja Marja-Helena Pälvilä.[131]

Kärpistä oli mukana voittamassa olympiapronssia vuonna 1998 viisi naista: Satu Huotari, Sanna Lankosaari, Pälvilä, Katja Riipi sekä Päivi Salo. 2000-luvulla arvokisamitaleita on Kärppänaiset voittaneet kaikista neljästä, joissa Suomi on ollut mitaleilla: vuosien 2000 ja 2004 maailmanmestaruuskisojen pronssijoukkueissa oli mukana kummassakin neljä Kärppien pelaajaa, ja vuosien 2008 sekä 2009 maailmanmestaruuskisojen pronssijoukkueiss oli mukana kummassakin kolme kolme Kärppien naispelaajaa.[116]

Lähteet

  • Kulju, Mika: Kärpät – pohjoisen kiekkoihme. Jyväskylä: Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy & Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.
  • Heimo, Jussi et al.: Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausikirja 2009–2010. Tampere: Egmont Kustannus Oy Ab, 2009. ISBN 978-952-233-182-3.

Viitteet

  1. ↑ Kulju, Mika; sivu 58
  2. ↑ a b c d Faktat: Kärpät - Oulu. Jääkiekkolehti, 4.9.2009, nro 7, s. 86.-87. Egmont Kustannus Oy. ISSN 1238-0903.
  3. ↑ Pasi Rakkolainen: Mestis: Joukkueet. Jääkiekkolehti, 4.9.2009, nro 7, s. 128. Egmont Kustannus Oy. ISSN 1238-0903.
  4. ↑ RoKin ja Kärppien kaavailtu yhteistyö jäihin yle.fi. 3.12.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 16.12.2009.
  5. ↑ Kiekko-Laser ja Oulun Kärpät yhteistyöhön oulunkarpat.fi. 3.7.2009. Oulun Kärpät. Viitattu 3.7.2009.
  6. ↑ Kärppien ja Laserin junioriyhteistyö syvenee oulunkarpat.fi. 27.8.2009. Oulun Kärpät. Viitattu 29.8.2009.
  7. ↑ Juha Junno: Paras voitti mtv3.fi. 14.4.2009. MTV3 Oy. Viitattu 16.4.2009.
  8. ↑ a b c d e f Kulju, Mika; sivu 60
  9. ↑ Kulju, Mika; sivu 61.
  10. ↑ Kulju, Mika; sivu 62.
  11. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 63
  12. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 67.
  13. ↑ Pian on aika muistella, mistä kaikki alkoi oulunkarpat.fi. 6.4.2006. Oulun Kärpät. Viitattu 5.6.2009.
  14. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 66
  15. ↑ a b c d e f Oulun Kärppien historia 1951–1976 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  16. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 68
  17. ↑ Mennander & Mennander, s. 193
  18. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 221
  19. ↑ a b c Kulju, Mika; sivu 69
  20. ↑ SM-liigan runkosarja kaudella 60–61 sm.liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 30.9.2008.
  21. ↑ Suikki, Reijo; s. 199.; viitattu 22.11.2009
  22. ↑ a b Mennander & Mennander, s. 194
  23. ↑ Leena Lepistö / MTV3: Kaikkien aikojen kiekkoleijona – #21 Esa Peltonen mtv3.fi. MTV3 Oy. Viitattu 13.12.2009.
  24. ↑ a b c d e f Oulun Kärppien historia 1977–1989 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  25. ↑ a b Heimo, Jussi et al.; s. 166.–173.; viitattu 13.12.2009
  26. ↑ a b c d Kulju, Mika; sivu 96
  27. ↑ Mikkola, Miikka: Hissi tuo ja hissi vie jatkoaika.com. 9.6.2004. Jatkoaika ry. Viitattu 22.11.2009.
  28. ↑ Laulava taituri haaveilee paluusta Raksilaan kaleva.fi. 20.11.2009. Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 22.11.2009.
  29. ↑ Mikkola, Miikka: SaiPan vuoro kiristää vyötä jatkoaika.com. 15.6.2004. Jatkoaika ry. Viitattu 22.11.2009.
  30. ↑ a b c d e f Mestis – Palkitut mestis.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 30.11.2009.
  31. ↑ Mikkola, Miikka: Klassikko jatkoaika.com. 1.7.2004. Jatkoaika ry. Viitattu 22.11.2009.
  32. ↑ a b Roster for Kärpät Oulu, I divisioona (93–94) Eurohockey.com. Viitattu 12.1.2009. (englanniksi)
  33. ↑ Oulun Kärppien historia 1990–2000 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  34. ↑ a b c d e Kulju, Mika; sivu 100
  35. ↑ a b Joose Palonen: Kärpät on 2000-luvun dynastia. IS Urheilu, 13.4.2007, s. 5.
  36. ↑ Kulju, Mika; sivu 184.
  37. ↑ Kulju, Mika; sivu 101
  38. ↑ Kulju, Mika; sivu 103.
  39. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 105
  40. ↑ Kulju, Mika; sivu 108.
  41. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 110.
  42. ↑ Kulju, Mika; sivu 113.
  43. ↑ a b Kulju, Mika; sivu 114
  44. ↑ Kulju, Mika; sivu 115.
  45. ↑ Kulju, Mika; sivu 117.
  46. ↑ Kulju, Mika; sivu 119.
  47. ↑ Kulju, Mika; sivu 120.
  48. ↑ Oulun Kärpät nousi pelaamalla SM-liigaan 12.4.2000. MTV3.fi. Viitattu 25.9.2008.
  49. ↑ Oulun Kärppien pistepörssi runkosarjassa 00–01 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 5.12.2009.
  50. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('00/'01) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  51. ↑ Oulun Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti runkosarjassa 00–01 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 5.12.2009.
  52. ↑ Oulun Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti playoffissa 00–01 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 5.12.2009.
  53. ↑ Stenkka: Oulun Kärpät Jääkausi / Huhtikuu 2002 Huhtikuu 2002. oulunkarpat.fi. Viitattu 28.1.2009.
  54. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga ('01/'02) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  55. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('01/'02) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  56. ↑ Sarjataulukko 02–03 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 7.12.2009.
  57. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga ('02/'03) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  58. ↑ SM-liiga pudotuspelit 2002–2003 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 7.12.2009.
  59. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('02/'03) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  60. ↑ Sarjataulukko 03–04 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 7.12.2009.
  61. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga ('03/'04) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  62. ↑ SM-liiga pudotuspelit 2003–2004 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 7.12.2009.
  63. ↑ Lindfors, Jukka: TPS - Kärpät 2004 yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 7.12.2009.
  64. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('03/'04) eurohockey.net. Euro Hockey.Net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  65. ↑ Sampo Anttila: SM-liigan playoff pelit 2006 11.7.2007. junnut.com. Viitattu 28.1.2009.
  66. ↑ Sampo Anttila: Kärpät SM-liigassa 2006-2007 30.7.2007. junnut.com. Viitattu 28.1.2009.
  67. ↑ Sampo Anttila: Kärpät SM-liigassa 19.5.2008. junnut.com. Viitattu 28.1.2009.
  68. ↑ a b Historia: Kärpät sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 15.3.2009.
  69. ↑ JYP on Suomen mestari mtv3.fi. 14.4.2009. MTV3 Oy. Viitattu 22.11.2009.
  70. ↑ a b c Oulun Kärpät oy:n tilinpäätöstiedote 1.5.2007–30.4.2008 oulunkarpat.fi. Viitattu 24.10.2008.
  71. ↑ Kärpillä kallein miehistö, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
  72. ↑ Kärpät liigakauteen suurimmalla tulobudjetilla, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
  73. ↑ Pelaajapalkkiot yli 22 miljoonaa. Jääkiekko, 89.9.2005, 13.. vsk, nro 7, s. 17. Egmont.
  74. ↑ Pelaajapalkkiot yli 23 miljoonaa euroa. Jääkiekko, 8.9.2006, nro 7, s. 15. Egmont.
  75. ↑ JYP nosti eniten pelaajabudjettia. Jääkiekko, 7.9.2007, nro 7, s. 14. Egmont.
  76. ↑ Tv-sopimus hilasi budjetit ennätyslukemiin. Jääkiekko, 5.9.2008, nro 7, s. 14. Egmont.
  77. ↑ Lama ei näy Kuopiossa. Jääkiekkolehti, 4.9.2009, nro 7, s. 8. Egmont Kustannus Oy. ISSN 1238-0903.
  78. ↑ Pohjois-Suomeen oma Kärppä-olut hartwall.fi. Hartwall. Viitattu 21.07.2009.
  79. ↑ a b Kärpät Oy:n liikevaihto kasvoi yli 11 prosenttia oulunkärpät.fi. 16.8.2004. Viitattu 26.10.2008.
  80. ↑ Oulun Kärpät Oy:n liikevaihto nousi yhdeksän prosenttia oulunkärpät.fi. 12.9.2005. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  81. ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös oulunkärpät.fi. 10.8.2005. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  82. ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös oulunkärpät.fi. 16.8.2004. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  83. ↑ junnut.com junnut.com. Viitattu 21.9.2008.
  84. ↑ Oulun jäähalli (Raksila) ouka.fi. Oulun kaupunki. Viitattu 21.9.2008.
  85. ↑ Kaleva, 13.9.2006, s. 5. Oulu: Kaleva Kustannus Oy.
  86. ↑ www.aanitearkisto.fi aanitearkisto.fi. Suomen äänitearkisto r. y.. Viitattu 20.12.2009.
  87. ↑ babybeast.net http://www.babybeast.net/. Baby Beast Ry. Viitattu 16.10.2008.
  88. ↑ Kärpät Fan Club – Yhdistys karpatfanclub.fi. Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  89. ↑ Kärpät Fan Club – Hallitus karpatfanclub.net. Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  90. ↑ Kärpät Fan Club – Poromafia karpatfanclub.net. Oulu: Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  91. ↑ Planting, Teemu: Jäsenmäärä yli 200! etakarpat.net. 14.12.2007. Etelä-Suomen Kärppäfanit ry. Viitattu 20.11.2008.
  92. ↑ Yhdistys – Hallitus 2009–2010 etakarpat.net. Etelä-Suomen Kärppäfanit ry. Viitattu 20.12.2009.
  93. ↑ Reijo Ruotsalainen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
  94. ↑ Reijo Ruotsalainen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  95. ↑ Klein, Jeff Z. & Reif, Karl-Eric: Quick-Draw Perreault Earns Some Recognition nytimes.com. 24.12.2006. New York: New York Times Company. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  96. ↑ oulunkarpat/2009/ottelut oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9..
  97. ↑ Player statics by team: KAR - Karpat Oulu 19.1.2009. IIHF. Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  98. ↑ a b Kärpät-Oulu, Faktat. Jääkiekko, 7.9.2008, nro 7, s. 71. Egmont.
  99. ↑ a b c d e f g h Heimo, Jussi et al.; s. 188.-189.; viitattu 13.12.2009
  100. ↑ a b Heimo, Jussi et al.; s. 182; viitattu 13.12.2009
  101. ↑ Kulju, Mika; sivu 69
  102. ↑ Kulju, Mika; sivu 70
  103. ↑ A-nuorten mitalistit finhockey.fi. Viitattu 1610.2008.
  104. ↑ Nuori Suomi – Sinettiseurat lajeittain nuorisuomi.fi. Nuori Suomi ry. Viitattu 13.12.2009.
  105. ↑ a b Heimo, Jussi et al.; s. 198.–200.; viitattu 13.12.2009
  106. ↑ Heimo, Jussi et al.; s. 66.-69.; viitattu 13.12.2009
  107. ↑ Heimo, Jussi et al.; s. 78.; viitattu 13.12.2009
  108. ↑ Heimo, Jussi et al.; s. 82.; viitattu 13.12.2009
  109. ↑ a b c Heimo, Jussi et al.; s. 189.; viitattu 20.12.2009
  110. ↑ Naisten SM-sarja, runkosarja 2005–2006 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  111. ↑ Naisten SM-sarja, playoffit 2005–2006 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  112. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, playoffit 2005–2006 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  113. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, runkosarja 2005–2006 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  114. ↑ A-tyttöjen SM-turnaus, välierälohko A (sijat 1–3) finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  115. ↑ A-tyttöjen SM-turnaus, alkulohko B finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  116. ↑ a b c Heimo, Jussi et al.; s. 202.; viitattu 20.12.2009
  117. ↑ Naisten SM-sarja, runkosarja 2006–2007 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  118. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, runkosarja 2006–2007 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  119. ↑ Naisten SM-sarja, playoffit 2006–2007 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  120. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, playoffit 2006–2007 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  121. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus, alkulohko A finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  122. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus, playoffit 2007–2008 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  123. ↑ Naisten SM-sarja, runkosarja 2007–2008 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  124. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, runkosarja 2007–2008 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  125. ↑ Naisten SM-sarja, playoffit 2007–2008 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  126. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, playoffit 2007–2008 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  127. ↑ Heimo, Jussi et al.; s. 84.–86.; viitattu 20.12.2009
  128. ↑ A-tyttöjen SM-turnaus, välierälohko C (sijat 7–9) finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  129. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus 2008–2009 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  130. ↑ Heimo, Jussi et al.; s. 190.; viitattu 20.12.2009
  131. ↑ Jääkiekko, naiset torinokisasivut.sporttisaitti.com. Viitattu 2.10.2008.

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärpät.
Kärpät
Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen · II Vaara · III Vanhatulli · IV Hollihaka · V Leveri · Myllytulli · Intiö · Raksila
2. Höyhtyä Höyhtyä · Karjasilta · Lintula · Mäntylä · Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas · Oulunsuu · Peltola · Värttö
4. Kaukovainio Hiironen · Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli · Nuottasaari · Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri · Kiviniemi · Metsokangas · Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas · Heikkilänkangas · Iinatti · Juurusoja · Knuutila · Maikkula · Madekoski · Pikkarala
8. Tuira Hietasaari · Koskikeskus · Pikisaari · Toppilansaari · Tuira · Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko · Puolivälinkangas · Pyykösjärvi · Takalaanila · Välivainio
10. Koskela Alppila · Koskela · Taskila · Toppila
11. Pateniemi Rajakylä · Pateniemi · Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju · Kuivasjärvi · Liikanen · Linnanmaa · Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto · Hintta · Kirkkokangas · Kynsilehto · Laanila · Myllyoja · Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas · Sanginjoki · Sanginsuu · Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju · Korvenkylä · Korvensuora · Rusko · Ruskonselkä · Saviharju · Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos · Nuoritta · Vepsä · Vesala · Vuotto · Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo · Hiukkavaara · Kivikkokangas · Niiles · Puolukkakangas · Saarela · Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas · Jokikylä · Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä · Kello
30. Kiiminki Alakylä · Hannus · Huttukylä · Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä · Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli · Oulunsalo · Salonpää
50. Yli-Ii Pahkala · Tannila · Yli-Ii
Luonto
Järvet Ahmasjärvi · Heikkilänjärvi · Huutilampi · Iso Seluskanjärvi · Iso Uumajärvi · Iso-Vuotunki · Jolosjärvi · Juopulinjärvi · Jäälinjärvi · Kalimeenlampi · Karahkanjärvi · Kivijärvi · Kuivasjärvi · Lavajärvi · Lylyjärvi · Lämsänjärvi · Mannisenjärvi · Mikanlampi · Niilesjärvi · Papinjärvi · Pyykösjärvi · Tervalampi · Vaaralampi · Karahkan Valkiainen · Jokikokon Valkiainen · Valkiaisjärvi · Vepsänjärvi · Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto · Hautausmaa · Heinätorin puisto · Isokankaan luonnonsuojelualue · Hirvisuon soidensuojelualue · Hollihaan puisto · Hupisaaret · Kasvitieteellinen puutarha · Kaupunginojan puistovyöhyke · Letonniemi · Mannerheimin puisto · Markkuun ryhmäpuutarha · Pilpasuo · Tuiranpuisto · Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba · Hermannit · Hietasaari · Kahvankari · Kellon Kraaseli · Kirkkosaari · Korkiakari · Kääriänsaari · Laitakari · Pulkkisenmatala · Riitankari · Runniletto · Saapaskari · Selkäkari eli Piispanletto · Varjakansaari · Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski · Iijoki · Jolosjoki · Juopulinkoski · Kalimeenoja · Kiiminkijoki · Koitelinkoski · Kuivasoja · Martimojoki · Nuorittajoki · Oulujoki · Siuruanjoki · Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama
Historia
Oulun palot v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström
Kuntaliitokset Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta
Katso myös Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus · Heinäpään palloiluhalli · Heinäpään urheilukeskus · Iinatin moottoriurheilukeskus · Kisakangas · Linnanmaan jäähalli · Linnanmaan liikuntahalli · Lintulan urheilukeskus · Ouluhalli · Oulun jäähalli · Oulun uimahalli · Oulun urheilutalo · Oulun ravirata · Raatin urheilukeskus · Raatin stadion · Raksilan pesäpallostadion · Sankivaaran golfkenttä · Virpiniemi
Urheiluseurat AC Oulu · Kiekko-Laser · Merikoski SBT · Northern Lights · Oulun Kärpät · Oulun Lippo · Oulun Luistinseura · Oulun Merenkävijät · Oulun NMKY · Oulun Työväen Palloilijat · Oulun Palloseura · Oulun Purjehdusseura · Oulun Pyrintö · Oulun Tarmo · Oulun Työväen Pursiseura · Oulun Uimaseura · RB-Oulu · SK Pohjantähti · Tervarit · Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race · Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikenne Oulun liikenne · Oulun joukkoliikenne · Potnapekka
Liikennekeskukset Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun asemakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata
Keskustan kadut Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu
Muut kaupungin sisäiset tiet Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie
Sillat Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Möljän silta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto kaupunginvaltuusto · vaakuna
Media Lehdet: 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ
Radiot: Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio · Radio Kaleva
Oppilaitokset AMK · Yliopisto · OSAO
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema · Rotuvaari
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_Kärpät&oldid=7756970”