Juha Joenväärä
| Juha Joenväärä | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. elokuuta 1974 Oulu |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 178 cm |
| Paino | 82 kg |
| Pelinumero | 20 (Kärpät) |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1993–2004 |
| Seurat |
Kärpät (I-div, II-div, SML) Kiekko-Espoo (SML) Djurgårdens (SWE) SG Corsina (ITA) |
Juha Joenväärä (s. 22. elokuuta 1974 Oulu) on entinen suomalainen jääkiekkoilija, taloustieteilijä ja professori. Hänen kasvattajaseuransa oli Oulun Kärpät.[1] Joenväärä on pelannut SM-liigassa neljä kautta, kaksi sekä Kiekko-Espoossa että Oulun Kärpissä.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
I-divisioona ja nuorten pääsarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joenväärä pelasi ensimmäisen ottelunsa aikuisten tasolla kaudella 1993–1994, kun hän edusti Kärppiä I-divisioonassa. Joenväärä pelasi kauden kuitenkin pääasiassa A-nuorten joukkueessa. Ensimmäisen täyden kautensa Joenväärä pelasi aikuisten tasolla kaudella 1995–1996, jolloin I-divisioonassa Joenväärä teki 54 pistettä.[2]Joenväärä oli runkosarjassa Kärppien paras pistemies.[3]
SM-liigassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvän divisioonakauden jälkeen Joenväärä nousi SM-liigaan, uutena seurana oli kaudella 1996–1997 Kiekko-Espoo. Joenväärä pelasi Kiekko-Espoossa myös kaudella 1997–1998, ja kahden kauden aikana pisteitä kertyi SM-liigassa 52.[2] Kaudella 1996–97 Joenväärä oli tulokkaiden pistepörssin kolmas, edellään vain HIFK:n Olli Jokinen sekä SaiPan Joel Salonen.[4] Kaudella 1997–98 Joenväärä oli Kiekko-Espoon viidenneksi tehokkain pistemies.[5]Joukkueena Kiekko-Espoo ei kuitenkaan menestynyt: 1996–97 Kiekko-Espoo oli runkosarjan kuudes, mutta pudotuspeleissä HPK oli parempi jo neljännesfinaaleissa. Joenväärä teki tehot 1+0. Kaudella 97–98 Kiekko-Espoo oli vasta kahdeksas, mutta voitti Turun Palloseuran voitoin 1–3 neljännesfinaaleissa. Välierissä HIFK oli parempi voitoin 3–0, ja pronssiottelussa Jokerit voitti Kiekko-Espoon 8–0.[6] Joenväärä jäi tehoitta pudotuspeleissä.[2]
Paluu Kärppiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahden SM-liigakauden jälkeen Joenväärä palasi Kärppiin, joka edelleen pelasi I-divisioonassa. Kaudella 1998–1999 päävalmentajana toimi Juhani Tamminen, ja Kärpät teki uuden piste-ennätyksen divisioonan runkosarjassa. Kärpät oli hallinnut runkosarjaa suvereenisti, eikä ollut hävinnyt kertaakaa kotiottelussa. Pudotuspeleissä turkulainen TuTo voitti kuitenkin Kärpät voitoin 2–3. Kyseisellä kaudella Joenväärä teki 52 pistettä[2].[3]
Kauden 1999–2000 päätteeksi Kärpät nousi liigaa, ja Joenväärä teki runkosarjassa 55 pistettä. Molemmilla divisioona kausilla Kärpissä Joenväärä oli varsin tehoton pudotuspeleissä: 98–99 tehopisteitä tuli kaksi, 1999–2000 pisteitä kertyi kolme.[2]
SM-liigan jälkeen ja uran lopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi 2000–2001 oli Joenväärän kolmas SM-liigassa[2], ja hän oli Kärppien sisäisen pistepörssin seitsemäs, ja tehopörssissä neljäs tuloksella +3.[7] Seuraava kausi, 2001–2002, oli Joenväärän viimeinen SM-liigassa. Joenväärä kärsi loukkaantumisista, ja pelasi vain 33 ottelua. Vaikka Joenväärällä ja Kärpillä oli sopimus vielä kaudesta 2002–2003, siirtyi Joenväärä kyseiseksi kaudeksi Ruotsin Elitserieniin Djurgårdensin joukkueeseen.[1] Djurgårdensissa pisteitä ei kuitenkaan tullut kuin 17, ja Joenväärä siirtyi seuraavaksi kaudeksi Italian Serie A:han, Sportivi Ghiaccio Cortinan joukkueeseen. Joenväärä lopetti uransa kyseisellä kaudella.[2]
Jatko-opiskelijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppatieteiden maisteri Juha Joenväärä väitteli 25. syyskuuta 2010 Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa tohtoriksi aiheesta Essays on hedge fund performance and risk (Esseitä hedgerahastojen tuotoista ja riskeistä).[8] Vuonna 2012 Joenväärälle myönnettiin OP:n tutkimussäätiön väitöskirjapalkinto, 10 000 euroa.[9] Vuonna 2017 hän toimi Suomen Akatemiassa tutkijatohtorina[10] ja vuonna 2023 Aalto-yliopiston professorina.[11]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulussa asuva Joenväärä on naimisissa, ja hänellä on yksi tytär. Helmikuussa 2023 hänellä todettiin non-Hodgkin-lymfooma.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Juha Joenväärä Djurgårdeniin jatkoaika.com. 19.9.2002. Jatkoaika ry. Viitattu 19.12.2009.
- ↑ a b c d e f g h Juha Joenväärä – player profile and career stats eurohockey.net. European Hockey.Net. Viitattu 19.12.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Kulju, Mika: ”Aurinkokuningas ja TuTo-katastrofi”, Kärpät – Pohjoisen kiekkoihme, s. 100. Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.
- ↑ Tulokkaiden pistepörssi 1996–97 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 19.12.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Pistepörssi: Blues 1997–98 sm-liiga.fi. SM-liiga Oy. Viitattu 19.12.2009.
- ↑ Heimo, Jussi et. al.: ”Suomen mestaruuskilpailut 1976–2009”, Jääkiekkokirja 2009–2010, s. 170. Tampere: Egmont Kustannus Oy Ab, 2009. ISBN 978-952-233-182-3.
- ↑ Kulju, Mika: ”Sakari Palsolan makein maali”, Kärpät – Pohjoisen kiekkoihme, s. 134. Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.
- ↑ http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos10/joenvaara.html[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2012A/Joenvaara.html[vanhentunut linkki]
- ↑ Salomaa, Tomi: Tiesitkö? Entisestä SM-liigatähdestä tuli talousalan guru ja tutkijatohtori Iltalehti. 4.1.2017. Viitattu 4.1.2017.
- ↑ a b Wilenius, Teemu: Juha Joenväärän tilanne näytti huonolta ennen kuin hän pääsi OYSin kokeellisiin syöpähoitoihin – Kärppien liiganousun avainpelaaja toivoo pääsevänsä kotiin jouluna Kaleva. 14.12.2023. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 15.12.2023.
| ||||||||||
