Tämä on suositeltu artikkeli.

Ero sivun ”Oulun Kärpät” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jusb (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
12 177 muokkausta
fix (kapasiteetti-kenttä poistunut, aiheutti vikaa viitteissä)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
|tekstin_väri = yellow
|tekstin_väri = yellow
|logo=Oulun_Kärppien_logo.svg
|logo=Oulun_Kärppien_logo.svg
|meneillään = Oulun Kärppien SM-liigakausi 2010–2011
|meneillään = Oulun Kärppien SM-liigakausi 2011–2012
|perustettu = 15.5.1946<ref name="viite1" /><br />'''jääkiekkojaos''': 1974
|perustettu = 15.5.1946<ref name="viite1" /><br />'''jääkiekkojaos''': 1974
|aikaisemmat_nimet=Oulun Kärpät 46<br />Kärpät HT
|aikaisemmat_nimet=Oulun Kärpät 46<br />Kärpät HT

Versio 23. huhtikuuta 2011 kello 09.30

Tämä artikkeli kertoo urheiluseurasta. Seuran edustusjoukkueen toimintaa hoitavasta samannimisestä yrityksestä on oma artikkeli.

Oulun Kärpät
Oulun Kärppien SM-liigakausi 2011–2012
Tiedosto:Oulun Kärppien logo.svg
Perustettu 15.5.1946[1]
jääkiekkojaos: 1974
Entiset nimet Oulun Kärpät 46
Kärpät HT
Kaupunki Suomi Oulu, Suomi
Kotiareena Oulun Energia -areena
– kapasiteetti 6 768[2]
Sarja SM-liiga
Värit               
Toimitusjohtaja Suomi Juha Junno
Puheenjohtaja Suomi Tommi Virkkunen
Päävalmentaja Suomi Hannu Aravirta
Kapteeni Suomi Ilkka Mikkola
Yhteistyöseurat Hokki (Mestis)[3]
RoKi (Suomi-sarja)[4]
Kiekko-Laser (Mestis)[3]
Laser-HT (junioritasolla)[5]
Media Kaleva
Radio Mega
SM-mitalit
Kultaa 5 (1981, 2004, 2005, 2007 ja 2008)
Hopeaa 3 (1987, 2003 ja 2009)
Pronssia 5 (1980, 1984, 1985, 1986 ja 2006)

Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu suomalainen jääkiekon erikoisseura. Kärpät on voittanut jääkiekon SM-liigan viisi kertaa: kerran 1980-luvulla ja neljästi 2000-luvulla.[2] 2000-luvulla Kärpät voitti mitalin seitsemällä peräkkäisellä kaudella (2003–2009), mikä on Suomen ennätys[6]. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 valmistuneessa Oulun jäähallissa, josta käytetään sponsorin mukaan nimeä Oulun Energia -areena.[2] Seuran nimeksi ehdotettiin myös esimerkiksi Pallo-Kärppiä, mutta nykyiseen nimeen päädyttiin pääasiassa siksi, että Kärpät sai Palloliitolta esimerkkisäännöiksi Porin Kärppien säännöt.[7]

Kärppien lajivalikoimaan kuului vuonna 1946 vain jalkapallo ja jääpallo.[7] Jääkiekko tuli mukaan 1947, ja ensimmäinen peli jääkiekossa pelattiin 1949. Jääkiekon erikoisseuraksi Kärpät muuttui vuonna 1974, kun jalkapallosta luovuttiin. Jääpallotoiminta oli lopetettu jo vuonna 1955.[8] Seuran neljänneksi lajiksi ehdotettiin myös naisten pesäpalloa, mutta ehdotus ei saanut kannatusta.[9] Lisäksi seuran lakkauttamisesta keskusteltiin vuonna 1957 johtokunnan kokouksessa surkean taloustilanteen takia. Toimintaa päätettiin tappioista huolimatta kuitenkin jatkaa.[10]

Kärpät on pelannut yhtäjaksoisesti SM-liigassa kaudesta 2000–2001, ja kausi 2009–2010 on Kärppien 25. pääsarjatasolla.[2]

Historia

Seuran perustaminen

” Se oli keskiviikko 15.5.1946, kun Oulun Kärpät 46 niminen palloiluseura perustettiin. Perustamiskokous oli Raatin nuorisotalossa. Siitä päivästä lukien käynnistyi Oulun Kärppien virallinen toiminta... ”

– Eero Tauriaisen muistelmia vuodelta 1946.[11]

Oulun Kärpät perustettiin vuonna 1946, kun opiskelijakaverukset Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat ajatuksen perustaa Ouluun urheiluseuran. Perustamispäätöksen jälkeen he kirjoittivat Suomen Palloliittoon, josta yritettiin tilata ohjeita ja mallisäännöt. Kun vastausta ei tullut, kolmikko otti yhteyttä Palloliiton Pohjois-Suomen piirin puheenjohtajaan, Bo Segerstråhleen. Hänen mielestään Oulun kokoisessa kaupungissa oli jo tarpeeksi palloiluseuroja. Segerstråhle kuitenkin kommentoi vain ”en kiellä, enkä käske”. Lopulta tarvittava kirje tuli Palloliitolta.[12]

Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotalossa Raatissa.[12] Lajeiksi valittiin silloin suosituimmat pelit jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä.[7]

Seura sai nimekseen Oulun Kärpät 46, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt eikä niistä tarvinnut muuttaa kuin kaupungin nimi. Lisäksi kärppä herätti monenlaisia mielikuvia, kuten että se on pieni ja vikkelä pohjoisen petoeläin.[7] Sääntöjen mukaan "seuran tarkoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."[12]

Toiminnan alku

Kärpät pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan seurakuntatalon kentällä Toppilan Kisaa vastaan. Ottelu päättyi tasan 4–4. Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa saman vuoden marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta.[12]

Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa ja samalla perustettiin Oulun ensimmäinen jääkiekkojaosto. Sen puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti.[9][13] Suomen Jääkiekkoliitto lupasi ensimmäiselle oululaiselle seuralle, joka ottaa jääkiekon ohjelmaansa, varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa.[13] Tuolloin jääkiekko oli Oulussa vielä harrastelijoiden marginaalilaji, ja jääpallopiireissä sille jopa naurettiin.[13] Vuonna 1948 kaupunkiin perustettiin kuitenkin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat, ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa.[12] Kärpistä tuli jääkiekon erikoisseura, kun jääpalloilu vuonna 1955 ja jalkapalloilu vuonna 1974 päätettiin lopettaa.[8]

Ensimmäinen jääkiekko-ottelu

Alarivi vasemmalta: Ensio Koret, Kalervo Koret ja Pentti Maijala. Ylärivi vasemmalta: Erkki Koret, Jouko Lahti, Tauno Ollikainen, Pentti Ollikainen, Eero Tauriainen, Yrjö Kukkonen ja Jorma Nykänen. Kuvasta puuttuu Jouko Visuri.[14]

»Oululainen jääurheiluyhteisö on tämän talven aikana jo saanut tutustua jääkiekkoiluun Oulun Jääkiekkoilijain järjestämien näytösotteluiden avulla. Oulun Kärpät saa ensi sunnuntaina vieraakseen Raahen Vesan jääkiekkojoukkueen. Ottelusta voimme odottaa näkemisen arvoista, koska Raahessa on valmentauduttu toden teolla. On mm. saatu kuulla, että siellä osataan pelata kovaakin peliä, onpa miehiä taklattu vallinkin yli. Ensi sunnuntaina siis menemme joukolla seuraamaan tätä ensimmäistä täysillä joukkueilla ja täydellä ajalla (3×20 min.) pelattavaa jääkiekko-ottelua Oulussa.»
(Sanomalehti Kaleva 28. tammikuuta 1949.[15])

Kärpät pelasi siis ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa sunnuntaina 30. tammikuuta 1949 ja voitti Raahen Vesan maalein 5–3 (2–0,1–1,2–2). Kärppien paras pelaaja oli Tauno Ollikainen, joka teki kaksi maalia. Sankassa lumipyryssä pelattua ottelua seurasi Oulun Keskuskentällä 200 katsojaa. Kärppien voitto oli yllätys, sillä Raahessa oli jääkiekkoa pelattu jo muutama vuosi. Raahelaiset voittivatkin muutamaa päivää myöhemmin kotiottelussaan Kärpät maalein 14–0. Valmentaja Jorma Nykänen sanoi suurinumeroisen häviön johtuneen ”ylikunnosta”. Kärppien silloisen hyökkääjän Eero Tauriaisen mukaan pelaajien piti erätauoilla puhdistaa jäätä itse, koska kentänhoitaja toimi saamiensa ohjeiden mukaan.[15]

Seuraavana talvena Kärpät oli ainoa oululainen joukkue, joka osallistui virallisiin sarjapeleihin. Kärpät oli Maakuntasarjan pohjoislohkon toinen ja nousi seuraavaksi kaudeksi Suomensarjaan.[12]

Vuoroin Suomen sarjassa ja SM-sarjassa

Suomensarjaan noussut Kärppien jalkapallojoukkue vuonna 1961.

Kun Kärppien jääkiekkojoukkue alkoi menestyä, jääkiekosta tuli seuran ykköslaji. Jääpallosta luovuttiin vuonna 1955. Kärpät karsi pääsystä SM-sarjaan vuonna 1956 mutta epäonnistui.[8]

Taloudellisesti 1950-luku oli sotakorvausten ja sodasta toipumisen vuoksi niukkaa aikaa koko maassa, eikä Kärpilläkään ollut yhtään taloudellista tukijaa. Ensimmäiset pelipaidat ostettiin armeijan ylijäämävarastoista ja mailat lakattiin moneen kertaan, jotta eritysnauha ei olisi kulunut niin nopeasti.[8] Vaikean taloustilanteen vuoksi keskusteltiin jopa seuran lakkauttamisesta, mutta toimintaa päätettiin jatkaa tappioista huolimatta. Jalkapallon pelaaminen maakuntasarjassa vuonna 1957 maksoi seuralle 40 000 markkaa.[10]

Kärppien jalkapallojoukkue pelasi parhaimmillaan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomensarjassa kaudella 1962. Se kokosi 22 ottelussaan 12 pistettä voittaen viisi ottelua, mutta jäi tuolloin kolmeen lohkoon jaetun sarjan pohjoislohkon viimeiseksi ja putosi takaisin alemmille tasoille.[16][17]

Kärpät nousi jääkiekon SM-sarjaan vuonna 1960, ja siitä tuli pohjoisin Suomen korkeimmalla sarjatasolla pelannut joukkue. Sitä ennen pohjoisin oli ollut Kokkolan Hermes, joka kuitenkin putosi samana vuonna SM-sarjasta Suomen sarjaan.[18] Samana vuonna Suomen Jääkiekkoliitto antoi Ruotsin mallin mukaan luvan käyttää mainoksia pelipaidoissa. Kärppien ensimmäinen sponsori oli Oulun Säästöpankki.[10][19] Ensimmäinen SM-sarjan peli pelattiin Helsingin Jalkapalloklubia vastaan 4. joulukuuta 1960. Ottelu keskeytettiin, koska kentällä oli liikaa vettä.[10] Tosin oululaisten mielestä HJK:n pelaajat olivat painostaneet tuomaria lopettamaan ottelun, sillä Kärpät hallitsi peliä. Uusintaottelua, jonka HJK voitti 3–5, seurasi Oulussa kaikkiaan 6 500 katsojaa, joista 6 000 oli maksanutta.[20] Kärpät putosi sarjasta kauden päätteeksi, mutta joukkue nousi takaisin kaudeksi 1965–1966.[19] Joukkue jäi kuitenkin sarjan yhdeksänneksi ja putosi jälleen SM-sarjasta.[21] Kärpät palasi SM-sarjaan kaudeksi 1967–1968, mutta tulos oli edelliskausiakin heikompi: Kärpät jäi kokonaan ilman pisteitä koko sarjassa, otteluita pelattiin 20. Kärpät teki 21 maalia ja päästi 166 maalia. Edellisen kerran Suomen korkeimmalla sarjatasolla kokonaan ilman pisteitä oli jäänyt Turun Palloseura kaudella 1947–1948. Otteluita pelattiin tosin silloin vain kahdeksan. Kauden 1967–1968 jälkeen yksikään seura ei ole jäänyt ilman pisteitä korkeimmalla sarjatasolla.[22]

Kärppien Paavo Pikkarainen vuonna 1960.

1960-luvulla Kärpät voitti Suomen sarjan kahdesti, vuosina 1965 ja 1967[23]. Vaikka kauden 1965–1966 jälkeen Kärpät putosikin jälleen SM-sarjasta Suomen sarjaan, joukkueessa pelasi ensimmäinen oululainen tähtipelaaja, Esa Peltonen. Peltonen siirtyi Kärpistä kaudeksi 1966–1967 Upon Palloon ja nousi ensimmäisenä oululaispelaajana maajoukkueeseen.[24] Peltosta pidetään oululaisen jääkiekkoilun symbolina.[25]

Vuonna 1960 aloitettiin Erkki Koretin esityksestä Kärppien juniorityö, joka on tuottanut useita huippupelaajia jopa NHL:ään asti.[26]Raksilaan valmistui vuonna 1965 tekojäärata, ja peliolosuhteet kohenivat edelleen, kun Oulun jäähalli rakennettiin 1974. Vuoden 1976 tammikuussa perustettiin naisten jaosto.[26] Kärppien jääkiekkotoiminta ammattimaistui 1970-luvulla, ja seura keskittyikin vuodesta 1974 vain jääkiekkoon. Kärppien ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi palkattiin samana vuonna Paavo Pikkarainen, joka toimi tehtävässä vuoteen 1986.[24]

I-divisioona 1974–1977

Kaudella 1974–1975 Suomen sarja oli korvattu I-divisioonalla. Kärpät sijoittui ensimmäisellä kaudella viidenneksi.[27] Kaudella 1975–1976 se sijoittui I-divisioonassa toiseksi[28] mutta pääsi liigakarsintaan vasta voitettuaan sen kanssa tasapisteissä olleen Saimaan Pallon uusintaottelussa maalein 6–4.[29] Ottelupaikaksi oli arvottu Oulu,[30] ja kotijoukkue nousi voittoon oltuaan ensimmäisen erän jälkeen kolme maalia tappiolla.[29] Liigakarsinnassa Kärpät sijoittui kolmanneksi mutta pääsi uusintaotteluun samoilla pisteillä toiseksi sijoittuneen Kiekko-Reippaan kanssa.[30] Uusintaottelu arvottiin jälleen pelattavaksi Oulussa,[30][31] mutta ottelun voitti Kiekko-Reipas äkkikuolemamaalilla toisen kymmenminuuttiseksi aiotun jatkoajan toisella minuutilla.[31]

Kaudella 1976–1977 Kärpät voitti I-divisioonan.[32] Liigakarsinnassa se sijoittui toiseksi ja pääsi saman pistemäärän keränneen Forssan Palloseuran kanssa uusintaotteluun SM-liigapaikasta.[32] Kärpät voitti Oulussa pelatun ottelun maalein 9–3 ja nousi SM-liigaan.[26][33] Jouko Kämäräinen ja Kai Suikkanen tekivät kumpikin ottelussa kaksi maalia, ja kerran maalinteossa onnistuivat myöhemmin maineeseen nousseet Reijo Ruotsalainen ja Hannu Aravirta.[33]

SM-liiga 1977–1989

Kaudella 1977–1978 Kärpät oli SM-liigan runkosarjassa seitsemäs ja Henry Saleva voitti pistepörssin 60:llä tehopisteellään. Kärppien Markku Kiimalainen oli SM-liigan paras maalintekijä 31 maalillaan. Hänet valittiin myös kauden parhaaksi tulokkaaksi, ja päävalmentaja Kari Mäkinen valittiin kauden parhaaksi valmentajaksi. Joukkueen kotipelejä oli katsomassa yhteensä 105 236 katsojaa, mikä oli eniten koko liigasta.[34] Huonommin sen sijaan sujui kausi 1978–1979, jolloin Kärpät oli runkosarjan viimeinen, kymmenes, ja sarjapaikka säilyi vasta karsintojen jälkeen. Kärppien Kari Jalonen valittiin kuitenkin kauden tulokkaaksi.[34][35]

Tampereen Tapparan entinen pelaaja, Ruotsissa MODO Hockeyssa kultaa voittanut Mikko Leinonen tuli Kärppiin kaudelle 1979–1980.[36] Kärpät oli runkosarjan kolmas ja kohtasi välierissä runkosarjan toisen, HIFK Hockeyn. HIFK voitti avausottelun jatkoajalla maalein 4–3, mutta Kärpät tasoitti sarjan kotiottelussaan maalein 3–1. Tämän jälkeen kuitenkin HIFK voitti kahdesti, maalein 6–3 ja 2–4, ja pääsi loppuotteluun. Kärpät sen sijaan joutui pronssiotteluun, jossa vastassa oli Turun Palloseura. Kärpät voitti avausottelun maalein 2–12 ja varmisti pronssimitalin voittamalla toisen ottelun maalein 8–7. Voittomaalin teki Reijo Ruotsalainen vain kolme sekuntia ennen ottelun loppua. Se oli ensimmäinen kerta, kun Kärppien edustusjoukkue voitti mitalin pääsarjatasolla. Pekka Arbelius valittiin kauden tulokkaaksi[34].[35]

Kärpät oli runkosarjan kolmas kaudella 1980–1981, ja tehokkain pelaaja Kärpistä oli Mikko Leinonen tehoin 16 + 36 = 32. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Kärpät kohtasi Tampereen Ilveksen, jonka Kärpät voitti otteluin 2–0 (5–1 ja 2–5). Seuraavaksi Kärpät pelasi TPS:aa vastaan. Ottelusarja ratkesi Kärppien voittoon vasta viidennen ottelun jatkoajalla, kun Juha Tuohimaa teki voittomaalin. Loppuottelussa vastassa oli Tappara. Tapparalla oli loppuottelusarjassa kotietu, ja Tappara voittikin ensimmäisen ottelun maalein 5–2. Toinen ottelu, joka pelattiin Oulussa, oli Kärppien maalein 6–1. Tappara voitti toistamiseen kotiottelunsa, nyt maalein 13–2. SM-liigan mestaruus olisi saattanut ratketa neljännessä ottelussa, joka pelattiin Oulussa. Muun muassa sanomalehti Helsingin Sanomat kirjoitti, ettei Kärpillä ole mahdollisuutta ja Tapparan mestaruus olisi selvä. Kärppien päävalmentaja Kari Mäkinen vei lehtijutun pukuhuoneeseen ja laittoi sen seinälle. Kärpät voitti ottelun 6–1, ja ratkaisu siirtyi viidenteen otteluun Tampereelle. Kärpät voitti viimeisen ottelun maalein 2–5 ja samalla historiansa ensimmäisen SM-liigan mestaruuden. Ottelun voittomaalin teki Kari Suoraniemi. Pudotuspelien pistepörssin voitti Kari Jalonen 21:llä tehopisteellään. Kauden päätteeksi Kärpistä lähtivät muun muassa Reijo Ruotsalainen, Mikko Leinonen, Kai Suikkanen ja Jalonen sekä Suoraniemi. Tapparan päävalmentaja Rauno Korpi syytti vuonna 2004 julkaistussa kirjassaan ”Yhteispeli työelämässä” omia peluutusvirheitään siitä, että Kärpät voitti mestaruuden.[35][37]

Kärpät oli sijalla viisi, kun kauden 1981–1982 runkosarja päättyi. Kärpät oli mukana 19. marraskuuta 1981 tekemässä SM-liigan historiaa, kun ottelussa Kiekkoreipasta vastaan Kärppien pelaaja sai viiden minuutin rangaistuksen. Kyseisen jäähyn aikana Kiekkoreipas teki neljä maalia, mikä on vieläkin ennätys SM-liigassa. Ennätystä on tosin sivuttu kahdesti. Kiekkoreipas voitti ottelun lopulta maalein 14–4.[38] Puolivälierissä Kärpät kohtasi Porin Ässät, joka oli kuitenkin parempi voitoin 2–1.[35]

Hannu Aravirta valmentaa nykyään Kärppiä, Aravirta valmnesi kärppiä myös silloin, kun Pentti Matikainen oli toimitsijakiellossa. Kuva vuodelta 2008, jolloin Aravirta valmensi Pelicansia.

Kärpät joutui taas liigakarsintaan kaudella 1982–1983, kun Kiekko-Reipas voitti uusintaottelun sijasta kahdeksan. Kärpät voitti kuitenkin seuraavaksi Joensuun Kiekko-Pojat otteluin 3–2 ja välttyi niukasti putoamiselta. Kauden päätteeksi päävalmentaja Mäkinen lähti, ja hänen tilalleen tuli Pentti Matikainen.[35][39]

Matikaisen ensimmäisen kauden, 1983–1984, runkosarja päättyi kolmanteen tilaan. Kärpät otti 25 pistettä enemmän kuin viime kaudella, tosin otteluita pelattiin nyt yksi enemmän. Kärpissä pelasi viisi maajoukkuepelaajaa sekä NHL:stä palanneet Suikkanen, Suoraniemi ja Jalonen. Joukkueessa oli myös Robert ”Bob” Miller, jota pidetään yhtenä parhaista ulkomaalaisista SM-liigan pelaajista.[35][39]

Puolivälierissä Kärpät voitti runkosarjan kuudennen voitoin 2–0, mutta Ässät oli parempi välierissä, nyt voitoin 3–2. Tosin viides ottelu ratkesi vasta jatkoajalla. Kärpät voitti lopulta pronssia, kun TPS hävisi Kärpille voitoin 2–1. Mitalipelien jälkeen Miller karkotettiin maasta, sillä hänelle oli lähetetty Yhdysvalloista kirjeessä kaksi kannabissavuketta, jotka olivat päätyneet poliiseille.[35][39]

Kärpät oli runkosarjan toinen kaudella 1984–1985, ja välierissä vastaan asettui Ilves, joka oli lopulta parempi voitoin 1–3. Pronssiottelussa vastaan asettui Ässät, jonka Kärpät kukisti lopulta voitoin 2–1. Kaudella 1985–1986 Kärpät oli runkosarjan neljäs,[35] mutta yksi erikoinen tapahtuma nähtiin Oulussa alkukaudesta: päävalmentaja Matikainen kyllästyi tuomaritoimintaan, ja käski pelaajat pukukoppiin kahdeksan minuuttia ennen ottelun loppua. Kärpät sai lopulta 25 000 markan sakot ja Matikaiselle annettiin toimitsijakielto, joten loppukauden Kärppiä valmensi Hannu Aravirta.[39]

Kärppien Kari Jalonen oli runkosarjan toiseksi tehokkain (19+35), ja välierissä Kärppiä vastaan tuli Tappara. Tappara voitti sarjan puhtaasti 3–0, mutta Kärpät voitti pronssia ennen TPS:ää voitoin 2–0.[35]

Kärpät yllätti jääkiekkoasiantuntijat kaudella 1986–1987 voittamalla SM-liigan runkosarjan. Jalonen voitti pistepörssin tekemällä "ikuisesti lyömättömän" ennätyksen: hän teki 46 ottelussa 29 maalia ja antoi 64 maaliin johtanutta syöttöä. 93 tehopistettä on edelleen SM-liigan yhden kauden piste-ennätys. Välierissä Kärpät voitti HIFK:n voitoin 3–1, mutta loppuottelussa Tappara oli parempi voitoin 1–4. Samaan aikaan Kärppien yleisömäärät alkoivat pudota, ja kevään jälkeen Pentti Matikainen jätti Kärpät ja siirtyi maajoukkueen valmentajaksi.[39]

Kaudella 1987–1988 Kärppiä valmensi tuttu Kari Mäkinen. Kärpät oli runkosarjan kuudes ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Samaan aikaan seuran talous alkoi heikentyä: matkustaminen maksoi paljon, ja kun menestystä ei tullut, jäivät katsojamäärät pieniksi. Huono talous vaikeutti pelaajien hankintaa, joten kaudella 1988–1989 Kärpät jäi SM-liigassa 11:nneksi, tosin vain pisteen päähän sijoituksesta, jolla karsinnat olisi vältetty. Alkukaudella Kärppiä valmensi Esko Nokelainen, mutta koska kausi sujui heikosti, hänen tilalleen tulivat Jaakko Palsola ja Ari Hellgren. Karsinnoissa I-divisioonan toinen, Helsingin Jokerit pudotti Kärpät I-divisioonaan. Jokereiden Teemu Selänne teki viidessä ottelussa seitsemän maalia.[35][39]

I-divisioona 1989–1994

Kun Kärpät putosi I-divisioonaan, tavoite oli nousta nopeasti takaisin liigaan. Tätä varten luotiin muun muassa iskulause ”paha palaa takaisin”, joka tosin muuttui myöhemmin asuun ”paha palata takaisin”. Liigaan nousu vaikeutui, kun divisioonaan putosi toinen perinteikäs liigaseura, Porin Ässät. Ässät voitti divisioonan, ja Kärppien edelle sarjataulukossa nousi myös Lahden Kiekko-Reipas. Kärpät teki kaudella 500 000 markkaa tappiota.[40]

Kärpät tuli toiseksi kaudella 1990–1991 JoKP:n jälkeen, mutta Rauman Lukko piti Kärpät yhä divisioonassa voitoin 3–1.[41] Seuraavalla kaudella 1991–1992 Kärpät oli jälleen toinen, tällä kertaa Kiekko-Espoon jälkeen, ja karsinnassa vastaan tuli Tampereen Tappara. Kärppien suurin tähti oli tšekkiläinen Vladimír Kameš, jonka kanssa Tapparan puolustajilla oli hankaluuksia. Kärpät voitti kotiottelunsa 8–4, mutta Tapparan puolustaja Jari Grönstrand keihästi Kamešin kolmannessa erässä, minkä jälkeen Kameš ei enää pystynyt pelaamaan karsinnoissa[42]. Tappara säilytti lopulta liigapaikkansa voitoin 3–1.[43] Kauden päätteeksi Kärppien Iiro Itämies valittiin vuoden tulokkaaksi.[44]

Kausina 1992–1993 sekä 1993–1994 pelattiin I-divisioonaa nimellä Finlandia-liiga. Kärpät ei selvinnyt edes karsintoihin kaudella 1992–1993, vaan oli runkosarjan neljäs. Lisäksi Matti Veivo loukkaantui pahasti ottelussa Kalajoen Junkkareita vastaan. Veivo taklattiin pää edellä laitaan, ja hän sai pysyvän selkäydinvamman.[45]

Kärpät alkoi ottaa riskejä kaudella 1993–1994 ja tarjota suuria pelaajapalkkioita. Joukkueeseen saapuikin sekä entisiä että tulevia tähtiä, kuten Kari Jalonen, Harri Aho, Pekka Arbelius, Ilkka Sinisalo ja Reijo Ruotsalainen. Lisäksi omista junioreista nostettiin mukaan Jouni Loponen, Hannes Hyvönen ja Petri Pakaslahti.[40][46] Raksilan jäähalli oli ääriään myöten täynnä, kun numerolla 10 pelannut Reijo Ruotsalainen palasi Oulun Kärppiin. Ruotsalainen pelasi kuitenkin vain neljä ottelua, joissa hän teki yhden maalin ja viisi maaliin johtanutta syöttöä.[46] Kärppien alkukausi oli loistava, ja menestys jätti varjoonsa sen, että talous oli entistä heikommassa tilassa. Pelaajapalkkiot jäivät osittain maksamatta, ja tähtipelaajat lähtivät seurasta ennen siirtorajan umpeutumista. Jalonen lähti Lukkoon ja voitti kauden päätteeksi SM-liigassa pronssia, ja Sinisalo siirtyi Ilvekseen. Tunnetuin Kärppiin jäänyt pelaaja oli Pekka Arbelius.[40]

Kärpät ei lopulta selvinnyt edes liigakarsintaan vaan jäi runkosarjassa viidenneksi. I-divisioonan ”Fair Play” -pelaajaksi valittiin Marko Lapinkoski[44]. Kärppien talous oli jo niin huonossa kunnossa, että seura jätti oikeudelle hakemuksen velkasaneerauksesta. Velkojat eivät kuitenkaan enää hyväksyneet sitä, joten Kärpät Hockey Team haki itsensä konkurssiin,[40] josta käytettiin nimeä ”kuuden miljoonan markan konkurssi”.[47] Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan joukkue saattoi saada pelioikeuden takaisin vasta siirryttyään ensin alemmalle sarjatasolle, joten Kärpät pelasi kaudella 1994–1995 II-divisioonassa.[48]

II-divisioona 1994–1995

Kärpät alkoi pyrkiä suunnitelmallisesti takaisin SM-liigaan Finnveran liiketoimintajohtajan Seppo Arposen johdolla vuonna 1995, jolloin Oulun talousalueella alkoi myös voimakas talouskasvu.[49] Kärppien johtokunta uudistettiin ja kausi 1994–1995 vietiin läpi 800 000 markan budjetilla. Pelaajasopimukset aiheuttivat ongelmia, koska oli epäselvää, olivatko ne Arsenal-pankin panttina vai kuuluivatko ne konkurssipesälle. Lopulta päädyttiin siihen, että Kärpät osti pelaajat konkurssipesältä. Johtokunnan jäsenet joutuivat aluksi ottamaan lainaa omin vakuuksin, sillä laman jälkeen pankki ei myöntänyt lainoja pelaajaoikeuksia vastaan. Eräs merkittävä ongelma oli pienet pääsylipputulot: hallissa saattoi olla 2 000 katsojaa, joista vain tuhat oli maksanut. Kärpät päätti luopua vapaakorteista.[50] Kaudella 1994–1995 Kärpissä pelasi melkein pelkästään omia nuoria. Kärppien aluekehitysjärjestelmä keräsi lupaavia junioreita Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta ja jopa Lapista.[49] Pelaajasopimuksista huolehtinut johtokunnan jäsen Heikki Airio kuvasi tilannetta näin[48]:

»Kaikki pelaajat, jotka pääsivät lähtemään, käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Joukkueeseen jäivät lähinnä sellaiset juniorit, jotka eivät vielä kelvanneet muualle pelaamaan tai vanhemmat eivät heitä päästäneet. Lisäksi keräsimme vanhempia pelimiehiä naapuriseuroista. Palkkaa ei ollut juuri varaa maksaa, eivätkä pelaajat sitä vaatineetkaan.»
(Heikki Airio[48])

Kärpät voitti II-divisioonan pohjoislohkon ylivoimaisesti ja oli noususarjan neljäs. Vielä edellisellä kaudella se ei olisi riittänyt sarjanousuun, mutta Fazer-liigaa (I-divisioonaa) laajennettiin neljällä joukkueella, jolloin myös Kärpät pääsi siihen. Kärppien parhaat pistemiehet olivat Markku Holappa ja Miikka Rousu. Valmentajana toimi Reino Ruotsalainen.[48]

I-divisioona 1995–2000

Kärpät oli Fazer-liigan kahdeksas kaudella 1995–1996. Runkosarjan paras pistemies oli Juha Joenväärä, ja myöhemmin tunnetuiksi tulivat esimerkiksi Esa Pirnes ja Ilkka Mikkola.[48] Vuoden tulokkaaksi valittiin Kärppien Janne Salpa.[44] Kärppien talous alkoi kohentua, ja seuraavalla kaudella Kärpät jo voitti runkosarjan ja sijoittui ylemmässä jatkosarjassa toiseksi. Ennen pudotuspelejä Kärppien päävalmentajaksi tuli Hannu Jalosen tilalle Kari Heikkilä. Kärpät aloitti pudotuspelit voittamalla Forssan Palloseuran 3–0 ja eteni kaksivaiheiseen liigakarsintaan. Ensimmäisessä vaiheessa Kärpät voitti Kiekko-Karhut 3–0, mutta toisessa Kalevan Pallo voitti Kärpät 3–0.[51]

Kärppien päävalmentajaksi tuli kaudella 1997–1998 nuori Risto Dufva, kun Heikkilä lähti SM-liigaan valmentamaan Hämeenlinnan Pallokerhoa. Kärpät voitti runkosarjan seitsemän pisteen erolla ennen Kokkolan Hermestä. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Kärpät kohtasi jyväskyläläisen Diskoksen. Erikoista oli, että kumpikin joukkue vaihtoi valmentajaansa pudotuspelien aikana: ensinnäkin Diskoksen Tuomas Räty siirtyi Kärppien junioreiden valmennuspäälliköksi, ja Diskoksen päävalmentajaksi tuli Pertti Rastela. Kärppien Risto Dufva taas joutui jättämään valmentajan tehtävät kolmen pelin jälkeen, kun Diskos johti sarjaa 2–1, ja Kari Heikkilä tuli jälleen päävalmentajaksi. Kärpät voitti kaksi seuraavaa ottelua ja eteni liigakarsintaan, jonka ensimmäisestä kierroksesta joukkue selvisi niukasti voittamalla Hermeksen otteluin 3–2.[52] Kärpät ei kuitenkaan vieläkään päässyt liigaan, vaan hävisi jälleen KalPalle, nyt otteluin 3–1.[53] I-divisioonan tehopelaaja oli Reijo Ruotsalainen.[44]

Juhani Tamminen, kuva vuodelta 2006.

Kaudella 1998–1999 Kärppien valmentajaksi tuli Juhani Tamminen.[53] Oulussa alettiin todella rakentaa liigajoukkuetta, ja Tamminen onnistui saamaan Ouluun puolustajat Karri Kiven ja Kristian Taubertin. Joukkueeseen palasivat Miikka Rousu, Harri Aho ja Juha Joenväärä. Maalivahdiksi hankittiin ruotsalainen Peter Åslin, ja toinen merkittävä ulkomaalaishankinta oli kanadalainen Martin Bergeron. Kärpät voitti divisioonan runkosarjan ylivoimaisesti.[54] Tammisen mukaan ainoastaan maalivahtipeli oli alittanut riman, ja Åslin erosi joukkueesta. Pudotuspelit kuitenkin epäonnistuivat pahasti, sillä Turun Toverit pudotti Kärpät otteluvoitoin 2–3 jo ensimmäisellä kierroksella eikä joukkue siis selvinnyt edes liigakarsintaan.[55] I-divisioonan paras pistemies ja maalintekijä oli Kärppien Martin Bergeron, ja Karri Kivi valittiin kauden tehopelaajaksi.[44]

Maalivahtikysymys saatiin ratkaistuksi kaudeksi 1999–2000, kun Ilveksestä saatiin joukkueeseen Markus Korhonen. Avainpelaajista lähti vain Esa Pirnes, joka siirtyi Espoo Bluesiin.[56][57] Samalla Kärpät hankki Ari Hillin maalivahtivalmentajakseen. Vahvin joukkueeseen palannut pelaaja oli puolustaja Mikko Haapakoski, ja uusia hyökkääjiä olivat Niklas Hagman, Kimmo Salminen ja latvialainen Vjačeslavs Fanduļs.[57]

” Taistelun ratkettua huhtikuun 11. päivänä tuona keväänä Pohjois-Suomi kohahti. 600 000 pohjoissuomalaista oli saanut takaisin rakastamansa huippujoukkueen, 11 vuoden korpivaellus oli vihdoin ohi. ”

– Juhani Tamminen kirjassaan "Kausi elämästäni".[58]

Kärpät, etenkin Juha Junno ja Tamminen, yrittivät saada SM-liigan kolmentoista joukkueen suuruiseksi, mutta neuvottelut eivät tuoneet tulosta, vaan paikka piti hankkia urheilullisin näytöin. Kärpät sai neuvottelupöydässä kuitenkin yhden suuren voiton: aikaisemmin divisioonan voittajan oli pelattava pudotuspelit ennen pääsyä liigakarsintoihin, mutta nyt voittajalle taattiin suora pääsy neljän liigakarsijan joukkoon.[59] Kärpät voitti jälleen runkosarjan.[60] Liigakarsinnan ensimmäinen vaihe käynnistyi Vaasan Sportia vastaan, jonka Kärpät kaatoi voitoin 4–2, 1–4 ja 5–2. Ratkaisevaan liigakarsintaotteluun vastaan saapui odotetusti liigan jumboksi jäänyt lahtelainen Pelicans. Ensimmäisen ottelun Kärpät voitti puolustaja Jaako Niskavaaran maalilla 4–5, mutta toisen ottelun Pelicans taas voitti 1–5.[61] Kärpät voitti Lahdessa pelatun kolmannen osaottelun jatkoajalla 0–1. Seuraavassa ottelussa Kärpät voitti Pelicansin kotonaan 4–1 ja pääsi lopulta SM-liigaan.[62] Kärpät oli ollut poissa korkeimmalta sarjatasolta 11 vuotta.[63] Kauden paras pistemies ja maalintekijä oli jälleen Martin Bergeron. Kauden tehopelaaja oli Harri Aho, ja Juhani Tamminen valittiin vuoden valmentajaksi. I-divisioonassa pelattujen kausien aikana Kärpät sai yhteensä yksitoista palkintoa.[44]

2000-luku, paluu mestariksi

Kärppien vaihtoaitio ottelussa Espoo Bluesia vastaan helmikuussa 2008.

2000-luvun alku oli Kärpille sekä urheilullisesti että taloudellisesti menestyksellistä aikaa. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan Kärpät päätyi runkosarjassa kahdeksanneksi ja sai pudotuspeleissä vastaansa runkosarjan voittajan Jokerit. Kärpät voitti Jokerit otteluvoitoin 2–3, mutta välierissä tuleva mestari Turun Palloseura oli parempi voitoin 3–0. Kärpät hävisi pronssiottelun Tampereen Ilvekselle maalein 2–0.[35] Runkosarjassa Kärppien paras pistemies oli yhdysvaltalainen Brett Lievers,[64] kuten myös pudotuspeleissä[65]. Runkosarjassa maalivahteina olivat Markus Korhonen, joka pelasi suurimman osan otteluista, sekä tulokaskauttaan pelannut Antti Kangas.[66] Korhonen myös aloitti jokaisen pudotuspelin maalissa.[67]

Kärpät oli runkosarjassa kuudes kaudella 2001–2002, mutta pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella tuleva mestari Helsingin Jokerit pudotti Kärpät otteluvoitoin 3–1.[68] Runkosarjan paras pistemies oli keskushyökkääjä Lasse Pirjetä, ja maalivahteina toimivat yhdysvaltalainen Tim Thomas (32 ottelua) sekä Markus Korhonen (24 ottelua). Myös Antti Kangas pelasi, tosin vain kahdessa ottelussa.[69] Neljässä pelatussa pudotuspeliottelussa Lasse Pirjetä oli tehokkain ja maalissa pelasi pääasiassa Tim Thomas.[70]

Kärpät oli kaudella 2002–2003 runkosarjassa kolmas, edellään vain Jokerit ja HPK.[71] Brett Lievers voitti joukkueen sisäisen pistepörssin ja tšekkiläiset Petr Tenkrát ja Petr Ton olivat seuraavina, joten Kärppien kolme tehokkainta pelaajaa olivat ulkomaalaisia. Niklas Bäckström pelasi maalivahtina 36 ottelua, Markus Korhonen 21 ja Pekka Rinne yhden.[72] Pudotuspeleissä Kärpät voitti ensin JYP:n voitoin 4–3 ja sitten Jokerit 2–3. Loppuottelusarjassa Tappara oli kuitenkin parempi voitoin 3–0. Oulussa loppuotteluita oli katsomassa yhteensä 14 000 katsojaa, 7 000 katsojaa ottelua kohden.[73] Pudotuspeleissä tehokkain oli Jari Viuhkola, ja kaikki ottelut maalissa pelasi Niklas Bäckström.[74]

” Mahtava fiilis! Me ollaan kovia poikia kaikki! ”

– Päävalmentaja Kari Heikkilä neljännen ottelun jälkeen.[75]

Kaudella 2003–2004 Kärpät oli runkosarjassa toinen TPS:n jälkeen ja liigan paras vierasjoukkue.[76] Kärppien paras ja koko liigan viidenneksi paras pistemies runkosarjassa oli Jari Viuhkola. Maalivahtina oli pääasiassa Niklas Bäckström.[77] Pudotuspeleissä Kärpät voitti ensin Jokerit voitoin 4–2 ja sitten HIFK:n voitoin 3–2. Loppuottelussa Kärpät kohtasi runkosarjan voittaneen TPS:n[78] ja voitti 2000-luvun ensimmäisen mestaruutensa otteluvoitoin 1–3.[79] Pudotuspeleissä tehokkain oli Petr Tenkrát, ja maalivahteina olivat runkosarjan tapaan Niklas Bäckström sekä Pekka Rinne, joista Bäckström pelasi pääasiassa maalissa.[80]

Kärpät juhlii ratkaisevaa 2–0-voittoa Jokereista vuoden 2005 loppuottelussa.

Kärpät voitti kaudella 2004–2005 runkosarjan ja oli paras vierasjoukkue sekä toiseksi paras kotijoukkue Jokereiden jälkeen.[81] Puolivälierissä Kärpät oli Tapparaa parempi voitoin 4–1, ja ratkaisevassa viidennessä ottelussa Petr Tenkrát teki kypärätempun eli kolme maalia[82]. Välierissä vastaan tuli Rauman Lukko, jonka Kärpät voitti suoraan kolmessa ottelussa. Molemmissa Kärppien kotiotteluissa halli oli täynnä. Loppuottelussa vastaan tuli Jokerit, ja Kärpät voitti SM-liigan mestaruuden voitoin 3–1. Pudotuspelien paras pistemies oli Jari Viuhkola tehoillaan 5 + 10.[35][83]

Janne Pesonen kaudella 2007–2008.

Kärpät voitti runkosarjan myös kaudella 2005–2006 ja oli nyt paras joukkue sekä vieras- että kotiotteluissa.[84] Joukkue aloitti pudotuspelit 4–2 voitolla Espoo Bluesista. Maalivahti Niklas Bäckström loukkaantui toisessa ottelussa, kun Bluesin Erkki Rajamäki törmäsi häneen, ja Kärppien päävalmentaja Kari Jalonen piti tekoa harkittuna. Bäckströmin tilalla pelasi koko pudotuspelien ajan Mika Pietilä.[85] Kärppiä pidettiin ennen pudotuspelien alkua suursuosikkina[86], mutta joukkue hävisi välierissä yllättäen Porin Ässille voitoin 1–3.[87] Pronssiottelussa Kärpät voitti kuitenkin HIFK:n maalein 6–2. Puolustaja Lasse Kukkonen oli pudotuspelien toiseksi tehokkain pelaaja 12:lla (5 + 7) tehopisteellään.[35][88]

Myös kaudella 2006–2007 Kärpät voitti runkosarjan ja oli toiseksi paras sekä vieras- että kotijoukkueena. Kärpät teki liigassa eniten maaleja ja päästi niitä vähiten.[89] Puolivälierissä vastaan tuli Lahden Pelicans, jonka Kärpät voitti otteluin 4–0, ja välierissä Kärpät voitti Espoo Bluesin niin ikään puhtaasti voitoin 3–0. Loppuottelussa Kärpät kohtasi runkosarjassa toiseksi tulleen Jokerit ja voitti SM-liigan mestaruuden voitoin 3–0. Joukkue ei siis hävinnyt otteluakaan pudotuspeleissä.[90] Tšekkiläinen Michal Broš voitti pudotuspelien pistepörssin tehoillaan 6 + 6, ja Jari Viuhkola oli kolmas kymmenellä tehopisteellään.[35]

Kärpät ja Jokerit vastakkain kauden 2008–2009 puolivälierissä.

Kärpät voitti kaudella 2007–2008 runkosarjan jo neljännen kerran peräkkäin, 121 pisteellä, ja oli liigan paras kotijoukkue.[91] Puolivälierissä vastaan asettui Ilves, jonka Kärpät voitti otteluin 4–2. Viidennessä ottelussa, jonka Kärpät voitti maalein 6–3, Janne Pesonen teki kypärätempun ja sai yhteensä viisi tehopistettä[92]. Välierissä vastaan tuli Tappara, jonka Kärpät voitti suoraan neljässä ottelussa voitoin 4–0. Loppuottelussa vastassa oli Espoo Blues, jonka Kärpät voitti otteluin 4–1 ja sai samalla historiansa viidennen ja viimeisimmän Suomen mestaruutensa.[93] Pesonen voitti SM-liigan runkosarjan pistepörssin yhden pisteen erolla ennen Jokereiden Ville Leinoa, ja Hannes Hyvönen oli pistepörssin kolmas. Hyvönen voitti puolestaan pudotuspelien pistepörssin kahden pisteen erolla, ja Leino oli jälleen toisena.[35]

Kaudella 2008–2009 Kärpät oli runkosarjassa vasta viides, mikä oli huonoin sijoitus sitten kauden 2001–2002, ja pisteitäkin kertyi vähiten neljään vuoteen.[94] Puolivälierissä Kärpät voitti Jokerit voitoin 4–1 ja välierissä Espoo Bluesin 4–2, mutta loppuottelussa joukkue hävisi Jyväskylän JYP:lle voitoin 4–0. Mestaruus oli JYP:n ensimmäinen.[35][95]

Kaudella 2009–2010 Kärpät menestyi runkosarjassa edellistäkin kautta heikommin ja sijoittui yhdeksänneksi. Kärppien runkosarjan sijoitus on ollut sitä huonompi viimeksi kaudella 1988–1989, jonka päätteeksi Kärpät putosi liigasta.[94] Kärpät kohtasi ensimmäisellä kierroksella Espoo Bluesin, jonka se pudotti otteluvoitoin 1–2[96]. Puolivälierissä Kärpät hävisi runkosarjan voittaneelle JYP:lle voitoin 3–4 ja jäi siis mitalitta. Sitä ennen Kärpät oli voittanut mitalin ennätyksellisesti seitsemänä kautena peräkkäin[97].

Talous

Pääartikkeli: Oulun Kärpät (yritys)

Kärppien miesten edustusjoukkueen ja A-juniorijoukkueen toimintaa hoitaa osakeyhtiö Oulun Kärpät Oy.[98] Osakeyhtiön (Y-tunnus 0983008-6) päämarkkina-alue on Pohjois-Suomi,[99] ja sen toimitusjohtajana toimii Juha Junno[98].

Kaudella 2008–2009 Kärppien tulo- ja pelaajabudjetit olivat liigan suurimmat: tulobudjetti oli 8,3 miljoonaa euroa ja pelaajabudjetti 3 miljoonaa euroa.[100][101] Kärppien taloudessa pääsylipputulot ja yhteistyösopimukset ovat aina olleet merkittäviä, ja nykyään niiden osuus budjetoiduista tuloista on noin 80 %.

Kärppien budjetit viimeisen viiden kauden ajalta
Kausi Tulobudjetti Pääsylipputulot Yhteistyösopimukset Muut tulot Kulubudjetti Pelaajien palkat Tulostavoite Yleisötavoite/ott.
2005–2006[102]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5 600
2006–2007[103]
5 605
2 300
2 300
1 005
5 144
2 200
332
5 600
2007–2008[104]
6 800
2 500
3 000
1 300
6 500
2 500
300
5 600
2008–2009[105]
8 348
2 800
4 000
1 548
8 148
3 000
200
5 800
2009–2010[106]
7 650
2 500
3 800
1 350
7 596
3 000
54
5 800
Taulukon luvut tuhansina euroina

Alkuvuodesta 2008 Pohjois-Suomen markkinoille ilmestyi Kärppä-olut. Kärppä-oluen markkinoille toi Hartwall ja sitä valmistettiin Tornion panimolla lähes puoli miljoonaa pulloa.[107]

Liikevaihto 2003–2010

Kärppien SM-liigassa saavuttamat mestaruudet ovat kohentaneet seuran taloutta, ja liikevaihto on vuodesta 2003 kasvanut noin 50 prosenttia. Taloudellisesti menestyksekkäimpänä vuonna 2006 liikevaihto oli 6,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin miljoona euroa. Vuonna 2008 liikevaihto oli ennätyksellisen suuri 7,8 miljoonaa euroa, mikä oli 172 000 euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Tilikaudella syntyi kuitenkin tappiota 91 000 euroa, mikä johtui lähinnä uuden harjoitushallin rakentamisesta yhdessä Oulun kaupungin kanssa.[99] Investointien ja poistojen määrän vuoksi tulos pysynee vuoden 2008 tasolla. Kärppien liikevaihto on noussut jatkuvasti vuodesta 2003 niin, että vuonna 2009 Kärppien liikevaihto oli yli 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2003. Yhtiö on viimeisen neljän vuoden aikana tuottanut voittoa noin 1,7 miljoonaa euroa.[108]

Kärppien tuloslaskelmat
Vuosi Liikevaihto Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja % liikevaihdosta Tilikauden voitto
2003[109]
5 184
565
10,9
601
0
601
11,59
422
2004[109]
5 774
794
13,8
817
0
817
14,2
579
2005[110]
6 313
605
9,6
604
0
616
9,8
446
2006[111]
6 822
1 016
14,9
1 044
0
1 044
15,3
750
2007[112]
7 593
763
10,0
836
0
836
11,0
623
2008[99]
7 765
-91
-
1,8
0
1,8
-
0,6
2009[113]
8 194
56
0,7
-
-
130[114]
-
89
2010[113]
7 607
66
-
-
-
-
-
85
Taulukon luvut tuhansina euroina

Raksilan jäähalli

Pääartikkeli: Oulun Energia -areena
Oulun Energia -areena.

Kärpät pelaa kotiottelunsa Raksilan urheilukeskuksessa sijaitsevassa vuonna 1975 rakennetussa Oulun jäähallissa, jota on korjattu ja laajennettu vuosina 1988, 1994 ja 2004.[115] Katsomopaikkoja on 6 614, joista istumapaikkoja 4 760 ja seisomapaikkoja 1 854. Aitioita hallissa on kymmenen.[116] Vuonna 2006 hallin päävuokralainen, Oulun Kärpät, nimesi areenan Oulun Energia Areenaksi. Nimeämisen mahdollisti kaupungin vuonna 2003 tekemä päätös, että halutessaan tilojen päävuokralaiset saavat myydä toimitilojensa nimen.[117]

Tunnukset

Peliasu

Kärppien ensimmäinen peliasu 1940-luvun lopulta. Suomen Jääkiekkoliitto / Päivi Allinniemi.

Kotipeleissä Kärpät käyttää peliasua, jossa on mustakeltainen paita, mustat housut, mustavalkokeltaiset sukat ja musta kypärä. Vierasotteluissa käytössä on valkokeltainen paita ja valkokeltaiset sukat.

Logot

Kannatustoiminta

Tiedosto:Uusilogo.jpg
Poromafian logo.

Kärppien ensimmäinen kannatuslaulu oli vuonna 1976 julkaistu Jamppa Tuomisen ”Kärpät on rautaa”.[118] Nykyinen maalilaulu on Kärpät Hock N' Rollersin kappale ”Verkko heiluu”. Maalin jälkeen soi kuitenkin ensiksi sumutorvi. Kärpät Hock N' Rollers koostuu hard rock -yhtye Zero Ninen jäsenistä.[118] ”Verkko heiluu” kappaleen on sanoittanut Kepa Salmirinne, ja se on äänitetty 1997.[119]

Kärppien nykyinen sisääntulokappale on oululaisen metalliyhtye Sentencedin ”Routasydän”.[118] Kappale herätti kohua siksi, että siinä esiintyy natsien käyttämä sanapari ”veri ja kunnia” (saks. Blut und Ehre).[120] Kappaleen sanoittajan Sami Lopakan mukaan sanaa ”veri” on käytetty muun muassa riimityksen vuoksi ja koska se myös kuvaa Kärppien juniorityötä.[75][121]

Kärppien cheerleader-toiminta alkoi kaudella 1999–2000, ja kaudella 2001–2002 cheerleaderit perustivat oman yhdistyksensä, Baby Beast ry:n.[122]

EtäKärppäläisiä vierasottelussa Turussa kaudella 2008-2009.

Kärppien virallinen kannattajayhdistys on vuonna 1997 nykymuodossaan perustettu Kärpät Fan Club.[123] Sen hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2010–2011 Petri Mäenkoski.[124] Keväällä 2007 kourallinen Kärppäfaneja perusti Poromafian”, joka vastaa toiminnasta Raksilan fanikatsomossa ja jonka tarkoituksena on piristää Raksilan katsomokulttuuria. Alun perin Poromafia oli Kärpät Fan Clubista riippumaton järjestö, mutta se liitettiin osaksi fan clubia kaudelle 2007-2008. Toiminnan saavutuksia ovat olleet mm.peleissä käytettävien laulujen määrän lisääntyminen, sekä useat katsomoa koristaneet tifon. Näistä merkittävimpänä kauden 2009-2010 ensimmäisessä lauantaikotiottelussa toteutettu päätykatsomon kokoinen tifo.[125] Etelä-Suomen Kärppäfanit ry (”EtäKärpät”) on vuonna 2004 perustettu Kärppien kannattajayhdistys, jossa on jo yli 300 jäsentä.[126][127] Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, ja kaudella 2009–2010 hallituksen puheenjohtajana toimii Jouni Pöyliö.[128]

Nykyinen joukkue

Oulun Kärpät kaudella 2024–2025 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 3. toukokuuta 2024

Valmentajat

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Kärppien sijoitukset I-divisioonassa (punainen) ja SM-liigassa (sininen). Kausi II-divisioonassa on merkitty keltaisella kolmiolla.

Kärpissä on pelannut monia maineikkaita pelaajia, mutta Reijo Ruotsalainen on ainoa, jonka pelinumero (10) on jäädytetty. Ruotsalainen oli Kärppien oma kasvatti ja edusti Kärppiä kaudet 1977–1981 ja 1996–1998. Hänet valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kahdesti.[129] Ruotsalainen on myös aateloitu Jääkiekkoleijonaksi vuonna 2000.[130]

Vuonna 2006 yhdysvaltalaisen sanomalehden The New York Timesin urheilukolumnistit Jeff Klein ja Karl-Eric Reif mainitsivat Kärppien olevan mahdollisesti sen hetken maailman paras jääkiekkojoukkue kehittämänsä pisteytyssysteemin perusteella.[131]

Suomen pääsarjassa

Kausi 2009–2010 on Kärppien 25. kausi pääsarjassa. Joukkue on pelannut 24 kauden aikana yhteensä 1 021 ottelua Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Otteluista 530 on päättynyt voittoon, 72 tasapeliin ja 419 tappioon. Pisteitä Kärpät on saanut yhteensä 1 326, eli keskimäärin 1,30 ottelua kohti. Maalierotus on 3806–3543 (+263).[2]

Kärpät on kuudenneksi eniten suomenmestaruuksia voittanut seura, ja 2000-luvun mestaruuksista se on saanut peräti neljä. Muita mitaleita joukkue on saanut 2000-luvulla kausilta 2003 ja 2009 (hopeaa) ja 2006 (pronssia). Kärppien toinen menestysjakso oli 1980-luvulla, jolloin Kärpät voitti ensimmäisen mestaruutensa (1981), yhden hopean (1987) ja peräti neljä pronssia (1980, 1984, 1985 ja 1986). Runkosarjan Kärpät on voittanut viisi kertaa: ensin 1987 ja sitten neljä kertaa peräkkäin vuosina 2005–2008. Runkosarjan voittaja saa Harry Lindbladin muistopalkinnon.[94]

Kansainvälisissä otteluissa

Kärppien pelaajia jääkiekon mestareiden liigassa ennen Eisbären Berlin -ottelua.

Vuosina 2005–2008 pelatussa European Champions Cupissa Kärpät oli voittanut kaksi hopeaa, vuosina 2005 ja 2006.[132][133]

Myös Nordic Trophyssa Kärpät on menestynyt hyvin. Vuonna 2006 Nordic Trophy järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja Kärpät sai hopeaa hävittyään loppuottelun ruotsalaiselle Färjestadille. Vuonna 2007 Kärpät hävisi runkosarjassa vain Tapparalle ja Frölundalle, ja loppuottelussa se voitti Frölundan. Kärpät on tähän mennessä ainoa suomalainen joukkue, joka on voittanut Nordic Trophyn.[134]

Kaudella 2008–2009 Kärpät pelasi uudessa jääkiekon mestareiden liigassa. Samassa alkulohkossa olivat saksalainen Eisbären Berlin ja venäläinen Metallurg Magnitogorsk, joka eteni aina loppuotteluun. Kärpät pelasi heikosti ja hävisi kaikki ottelunsa. Joukkueesta eniten pisteitä teki puolustaja Oskari Korpikari, joka teki yhden maalin ja syötti kaksi.[135]


Päävalmentajat miesten SM-liigassa

[136]

Jaakko Palsola 28.10.1988 alkaen
Kari Heikkilä 24.1.2001 alkaen
Mikko Haapakoski 11.3.2010 alkaen.[137]

Kapteenit miesten SM-liigassa

[136]

Pelaajatilastoja

Eniten otteluita SM-liigassa
29. lokakuuta 2009[138]
# Nimi OT
1. Jari Viuhkola* 392
2. Markku Kiimalainen 390
3. Juha Huikari 363
4. Mikko Lehtonen 361
5. Topi Jaakola 351
6. Veikko Torkkeli 324

Eniten syöttäjä SM-liigan runkosarjassa
15. helmikuuta 2010[139]
# Nimi OT S
1. Jari Viuhkola* 405 213
2. Kari Jalonen 226 211
3. Markku Kiimalainen 390 166
4. Janne Pesonen 285 122
5. Juha Huikari 363 111
6. Kai Suikkanen 321 109

Eniten pisteitä SM-liigan runkosarjassa
15. helmikuuta 2010[139]
# Nimi OT M S PTS
1. Kari Jalonen 226 127 211 338
2. Markku Kiimalainen 390 159 166 325
3. Jari Viuhkola* 405 103 213 316
4. Kai Suikkanen 321 175 109 284
5. Janne Pesonen 285 94 122 216
6. Juha Huikari 363 105 111 216

Eniten maaleja SM-liigassa Kärppien paidassa on tehnyt Kai Suikkanen, jolla on siis 321 ottelussa tehtyjä maaleja 175 ja annettuja syöttöjä yhteensä 109.[139]

Maratontaulukot

Maratontaulukossa tilanne on kauden 2008–2009 jälkeen. I-divisioonan taulukossa ovat mukana myös Mestiksessä pelaavat joukkueet.

Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-liiga 10. 24 1021 530 72 419 3806 3543 1326
I-divisioona 7. 13 550 366 42 142 2855 1708 774

Kärppien tilastot vuodesta 1974

[94]

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H LP TM PM P R Y Sija O V H TM PM R Y Sija Lähde
1974–1975 I-div 28 12 1 15 130 158 25 5. [27]
1975–1976 I-div 36 25 0 11 216 126 50 2. [28]
Liigakarsinta 6 2 2 2 23 32 6 3. [28]
1976–1977 I-div 36 31 1 4 292 111 63 1. [32]
Liigakarsinta 6 3 0 3 30 26 6 2. [32]
1977–1978 SML 36 13 4 19 0 176 209 30 376 5847 7. 7.
1978–1979 SML 36 12 2 22 0 137 166 26 503 4734 10. 10.
1979–1980 SML 36 18 6 12 0 193 154 42 443 4702 3. 6 3 3 31 24 55 5881 3.
1980–1981 SML 36 23 3 10 0 196 129 49 438 5169 3. 12 8 4 51 44 176 6246 1.
1981–1982 SML 36 16 6 4 0 177 185 38 488 4255 5. 3 1 2 14 15 22 3470 5.
1982–1983 SML 36 10 3 23 0 150 181 23 487 3823 8. 8.
1983–1984 SML 37 21 6 10 0 175 134 48 495 5085 3. 10 6 4 45 30 128 4164 3.
1984–1985 SML 36 22 2 12 0 153 105 46 511 4686 2. 7 3 4 25 22 68 3386 3.
1985–1986 SML 36 19 3 14 0 138 139 41 402 4694 4. 5 2 3 16 23 99 3432 3.
1986–1987 SML 44 25 4 15 0 209 161 54 507 4871 1. 9 4 5 33 37 132 4728 2.
1987–1988 SML 44 22 2 20 0 187 172 46 569 4362 6. 6.
1988–1989 SML 44 14 2 28 0 152 212 30 374 3806 11.               10
1989–1990 I-div 44 30 3 11 0 255 141 63 434 3143 3. [32]
1990–1991 I-div 44 30 1 13 0 230 137 61 485 2. 4 1 3 14 19 4307 [140]
1991–1992 I-div 44 31 3 10 0 208 119 65 630 2. 4 1 3 14 28 7253 [141]
1992–1993 Finlandia-liiga 44 24 7 13 220 140 55 4. [142]
1993–1994 Finlandia-liiga 46 22 6 18 205 176 50 5. [143]
1994–1995 II-div 16 16 0 0 144 40 32 1. [144]
Noususarja 16 9 0 7 73 77 18 4. [145]
1995–1996 Fazer-liiga 44 21 4 19 180 165 46 8. [146]
1996–1997 I-div 44 26 4 14 196 154 56 2. 9 6 3 37 23 2. [147]
1997–1998 I-div 44 31 5 8 171 99 67 1. 14 7 7 45 37 2. [148]
1998–1999 I-div 48 41 4 3 265 91 86 1. 5 2 3 16 14 [149]
1999–2000 I-div 48 42 3 3 287 91 87 4646 1. 7 6 1 24 15 7286 1. [150]
2000–2001 SML 56 23 8 25 0 165 178 54 736 6310 8. 9 3 6 15 23 107 7041 5.
2001–2002 SML 56 25 9 22 1 156 148 60 640 6097 6. 4 1 3 8 17 62 6527 6.
2002–2003 SML 56 27 14 15 5 187 141 73 752 6036 3. 15 7 8 36 34 261 6500 2.
2003–2004 SML 56 29 14 13 6 194 129 78 692 6081 2. 15 10 5 31 37 247 6623 1.
2004–2005 SML 56 35 11 10 5 190 122 121 710 5892 1. 12 10 2 34 15 106 6306 1.
2005–2006 SML 56 36 10 10 4 180 105 122 816 5791 1. 11 6 5 34 26 174 5629 3.
2006–2007 SML 56 33 10 13 6 197 125 115 1071 5697 1. 10 10 0 31 13 185 5980 1.
2007–2008 SML 56 32 15 9 10 205 129 121 838 6055 1. 15 12 3 58 32 162 6145 1.
2008–2009 SML 58 28 8 22 5 185 149 97 882 5409 5. 15 8 7 42 39 6111 2.
2009–2010 SML 58 21 11 26 7 150 163 81 871 5691 9. 10 5 5 19 19 193 5274 8.

Selitteet

     1. korkein sarjataso
     2. korkein sarjataso
     3. korkein sarjataso
     4. korkein sarjataso
O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli (varsinainen peliaika)
H Häviöt
LP Lisäpisteet
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
R Rangaistusminuutit
Y Yleisökeskiarvo
SML SM-liiga
I-div I-divisioona
II-div II-divisioona

Juniorit

Sarja Kultaa Hopeaa Pronssia
A-nuoret[151] 3 2 4
A-tytöt –
B-pojat[151] 2 3 4
B2-pojat –
C-pojat[151] 5 7 3
D-pojat[152] 2 –
E-pojat[152] 2 –

A-poikien Suomen-mestaruudesta on pelattu vuodesta 1945, A-tyttöjen mestaruudesta vuodesta 2001, B- sekä C-poikien vuodesta 1972 ja B2-poikien mestaruudesta vuodesta 2008. D-nuorten mestaruudesta pelattiin 1971–78 ja E-nuorten 1967–78.

Kärppien kuuluisa ”juniorimyllyksi” kutsuttu junioritoiminta alkoi vuonna 1960, jolloin seuralla oli jo A-, B- ja C-juniorijoukkueet.[20] Silloin perustettiin eläinten mukaan nimetyt kaupunginosajoukkueet, joihin liittyi kaupungin nuorimpia jääkiekonharrastajia. Paavo Pikkaraisen luomasta korttelisarjasta tuli heti suosittu, ja se on yhä toiminnassa.[20] Myöhemmin perustettiin D-junioreille oma Kanada-sarja, jonka joukkueet oli nimetty NHL:n kuuden alkuperäisen joukkueen mukaan. C-junioreilla oli taas oma Eurooppa-sarja, jonka joukkueet käyttivät Euroopan vanhojen huippuseurojen nimiä.[153] Oulun Kärppien junioritoiminnasta vastaava Oulun Kärpät -46 on valittu Nuoren Suomen sinettiseuraksi.[154] Kärpät tunnetaan kasvatustyöstään.[155]

Vuonna 1971 Oulun Kärppien E-nuorten joukkue voitti seuran historian ensimmäisen Suomen mestaruuden. Reino Ruotsalaisen valmennuksessa pelasivat muun muassa Reijo Ruotsalainen, Kari Jalonen, Arto Ruotanen, Pekka Arbelius ja Juha Huikari.[19] Kärppien A-nuoret ovat voittaneet ikäluokkansa mestaruuden vuosina 1979 ja 1985. Hopeaa "Pikkukärpät" ovat saaneet 1978 ja 2006 ja pronssia 1977, 1981, 1987 ja 1988.[156]

Kärppien A-nuoret voittivat ensimmäisen mitalinsa vuonna 1977, kun Kärpät oli kolmas. Seuraavalla kaudella Kärpät oli toinen, ja seuraavana vuonna 1979 Kärpät voitti ensimmäisen A-nuorten mestaruutensa. A-nuoret voittivat mestaruuden vielä vuonna 1985.[151] Kaudella 2008–2009 runkosarjassa Kärppien paras pistemies oli Mikael Granlund. Kaudella 2009–2010 Kärpät voitti A-nuorten mestaruuden, ja viimeisessä finaalissa, joka pelattiin Oulussa, oli yli 4 000 katsojaa. Kärppien Julius Junttila voitti runkosarjan pistepörssin ja hänet valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.[157] A-nuorten maratontaulukossa Kärpät oli kauden 2008–2009 jälkeen viides.[158] Kauden 2009–2010 Kärppien A-nuorten joukkue valittiin Suomen Jääkiekkoliiton toimesta vuoden seurajoukkueeksi.[155]

B-nuorissa Kärpät voitti ensimmäisen mitalin vuonna 1984, kun Kärpät oli toinen. Vielä 1985 Kärpät oli toinen. Kärppien B-nuorten ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1986. Seuraavan mestaruuden B-nuoret saivat vuonna 2000.[151] Vuonna 2009 B-nuoret tulivat kolmanneksi.[159] Kärpät jäi kaudella 2009–2010 puolivälieriin[160]. Kärpät on B-nuorten maratontaulukon neljäs, edellään vain Jokerit, HIFK ja Ilves.[151]

Kärppien menestynein juniorijoukkue on C-nuorten joukkue, joka on voittanut 15 mitalia. Ensimmäinen mitaleista tuli vuonna 1972, jolloin myös sarja perustettiin. Mestaruuden Kärpät voitti neljännellä kaudella. Seuraavat mestaruudet tulivat vuosina 1985, 1991, 1992 sekä 2008.[151] Kaudella 2008–2009 Kärpät oli C-nuorten SM-sarjassa neljäs.[161] Kärpät oli kaudella 2009–2010 runkosarjassa kuudes[162] ja putosi puolivälierissä[163]. Kärpät johtaa C-nuorten maratontaulukkoa, seuraavana oleva Jokerit on Kärppiä 49 pistettä perässä.[151]

Naisten jääkiekko

Kultaa: 0  
Hopeaa: 7 1996, 1998, 2000, 2001, 2003, 2006, 2007
Pronssia: 3 2002, 2004, 2005

Naisten jääkiekko aloitettiin Kärpissä 1990-luvun alussa, ja kaudella 1994–1995 Kärpät pelasi ensimmäisen kautensa SM-sarjassa. 14 vuoden aikana Kärppien naiset ovat voittaneet 10 mitalia: 7 hopeaa (vuosina 1996, 1998, 2000, 2001, 2003, 2006 ja 2007) ja 3 pronssia (vuosina 2002, 2004 ja 2005).[164]

Kaudella 2005–2006 Kärpät oli runkosarjan kolmas.[165] Loppuottelussa Kärpät kohtasi Ilveksen, joka oli voitoin 3–0 parempi.[166] Kärppien Terhi Mertanen voitti pudotuspelien pistepörssin.[167] Kärppien A-tyttöjen joukkue oli kolmas SM-turnauksessa, jonka kolme ensimmäistä sijaa ratkaistiin lohkomuotoisessa turnauksessa.[168]

Kaudella 2006–2007 Kärpät oli runkosarjan kolmas.[169] Kärppien tehokkain pelaaja runkosarjassa oli Eini Lehtinen.[170] Espoo Blues oli kuitenkin loppuottelussa parempi voitoin 3–1.[171]

Arvokisamitalin Kärppiä edustaessaan voittaneet pelaajat[172]
Turnaus Vuosi Mitali Lukumäärä Pelaajat
EM 1995 kulta 1 Niina Siren
EM 1996 pronssi 6 Johanna Hirvinen (mv), Satu Huotari, Tuija Kuusisto,
Sanna Lankosaari, Marja-Helena Pälvilä, Katja Riipi
MM 1997 pronssi 4 Lankosaari, Pälvilä, Riipi, Päivi Salo
OK 1998 pronssi 5 Huotari, Lankosaari, Pälvilä, Riipi, Salo
MM 1999 pronssi 4 Huotari, Minna-Riikka Hurskainen (mv), Lankosaari, Riipi
MM 2000 pronssi 4 Hirvinen (mv), Lankosaari, Pälvilä, Henna Savikuja
MM 2004 pronssi 4 Satu Hoikkala, Terhi Mertanen, Savikuja, Sirviö
MM 2008 pronssi 3 Mira Jalosuo, Eini Lehtinen, Sirviö
MM 2009 pronssi 3 Anne Helin, Jalosuo, Sirviö,
OK 2010 pronssi 3 Helin, Mira Kuisma, Sirviö

Kaudella 2007–2008 C-tyttöjen joukkue voitti Kuortaneella järjestetyn SM-turnauksen. Kärpät voitti oman alkulohkonsa maalierolla 14–0.[173] Kärpät voitti loppuottelussa Vaasan Sportin.[174] Kärppien naisten joukkue oli runkosarjassa kolmas.[175] SM-sarjan pistepörssin voitti Kärppien Eini Lehtinen.[176] Pronssiottelussa Kärpät voitti JyHC:n maalein 5–2.[177]

Kaudella 2008–2009 Kärppänaiset eivät saaneet mitalia. Pronssiottelussa HPK kukisti Kärpät. SM-sarjan All Stars -kentälliseen valittiin Kärpistä puolustaja Mira Jalosuo sekä hyökkääjä Helin.[178] Kärppien A-tyttöjen joukkue oli SM-turnauksessa kahdeksas.[179] C-tyttöjen joukkue sen sijaan hävisi loppuottelussa TuusKiekolle.[180]

Kärppien naisjoukkue jäi neljänneksi kaudella 2009–2010.[181] Kärpät kohtasi edellisen kauden tapaan HPK:n pronssiottelussa, jonka HPK voitti.[182] C-tyttöjen SM-sarjan runkosarjassa Kärpät oli kolmas.[183]

Kärpät on naisten SM-sarjan maratontaulukossa sijalla kolme,[164] samoin SM-loppusarjan ja pudotuspelien maratontaulukossa.[184] Kärppiäkin edustanut Katja Riipi on yhdeksäntenä SM-sarjan pistetaulukossa, tehopisteillä 188+203. Kaudella 2008–2009 Kärppiä edustaneista pelaajista yli 300 tehopistettä ovat tehneet Satu Huotari (yhdestoista, 131+186 tehopistettä) sekä Anne Helin (neljästoista, 183+123 tehopistettä).[164]

Ensimmäinen Kärppiä edustanut nainen, joka voitti arvokisamitalin, oli vuoden 1995 Euroopan mestaruuskilpailussa kultamitalin voittanut Niina Siren. Sen jälkeen Kärppiä edustaneet naiset ovat voittaneet 28 mitalia, viimeksi Mira Kuisma, Anne Helin ja Saija Sirviö Vancouverin olympialaisissa 2010.[185]

Kärpistä oli mukana voittamassa olympiapronssia vuonna 1998 viisi naista: Satu Huotari, Sanna Lankosaari, Pälvilä, Katja Riipi sekä Päivi Salo. Torinon olympialaisissa 2006 Kärpistä oli mukana Terhi Mertanen, Sirviö, Satu Hoikkala ja Marja-Helena Pälvilä.[186] 2000-luvulla Kärppänaiset ovat voittaneet mitaleita kaikista neljistä arvokisoista, joissa Suomi on ollut mitaleilla: vuosien 2000 ja 2004 maailmanmestaruuskisojen pronssijoukkueissa oli mukana kummassakin neljä Kärppien pelaajaa, ja vuosien 2008 ja 2009 maailmanmestaruuskisojen pronssijoukkueissa oli mukana kummassakin kolme Kärppien naispelaajaa.[172]

Katso myös

Lähteet

  • Kulju, Mika: Kärpät: Pohjoisen kiekkoihme. Helsinki: Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi (toim.): Leijonien tarina. Suomen jääkiekkoliiton historia 1929–2001. Helsingissä: Gummerus: Ajatus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
  • Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.
  • Heimo, Jussi ym.: Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausikirja 2009–2010. Tampere: Egmont, 2009. ISBN 978-952-233-182-3.

Viitteet

  1. ↑ Kulju 2003, s. 58.
  2. ↑ a b c d e Faktat: Kärpät – Oulu. Jääkiekkolehti, 4.9.2009, nro 7, s. 86–87. Egmont.
  3. ↑ a b Kärpille farmiseura kotikulmilta yle.fi. 14.6.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 14.6.2010.
  4. ↑ RoKin ja Kärppien kaavailtu yhteistyö jäihin 3.12.2009. Yleisradio. Viitattu 16.12.2009.
  5. ↑ Kärppien ja Laserin junioriyhteistyö syvenee 27.8.2009. Oulun Kärpät. Viitattu 29.8.2009.
  6. ↑ Juha Junno: Paras voitti 14.4.2009. MTV3. Viitattu 16.4.2009.
  7. ↑ a b c d Kulju 2003, s. 61.
  8. ↑ a b c d Kulju 2003, s. 67.
  9. ↑ a b Kulju 2003, s. 62.
  10. ↑ a b c d Kulju 2003, s. 68
  11. ↑ Kulju 2003, s. 220.
  12. ↑ a b c d e f Kulju 2003, s. 60.
  13. ↑ a b c Kulju 2003, s. 63.
  14. ↑ Pian on aika muistella, mistä kaikki alkoi 6.4.2006. Oulun Kärpät. Viitattu 5.6.2009.
  15. ↑ a b Kulju 2003, s. 66.
  16. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland – Divisional Movements 21.5.2009. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 11.4.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 15.1.2010. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 11.4.2010. (englanniksi)
  18. ↑ Mennander & Mennander, s. 193.
  19. ↑ a b c Kulju 2003, s. 221.
  20. ↑ a b c Kulju 2003, s. 69.
  21. ↑ SM-liigan runkosarja kaudella 60–61 SM-liiga Oy. Viitattu 30.9.2008.
  22. ↑ Suikki, Reijo; s. 178.–187.
  23. ↑ Suikki, Reijo; s. 199.
  24. ↑ a b Mennander & Mennander, s. 194.
  25. ↑ Lepistö, Leena: Kaikkien aikojen kiekkoleijona – #21 Esa Peltonen MTV3. MTV3 Oy. Viitattu 13.12.2009.
  26. ↑ a b c Kohti kansallista huippukiekkoilua – vuodet 1951–1976 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  27. ↑ a b Honkavaara, Aarne (toim.): Jääkiekkokirja 1975–1976, s. 46. , 1975. ISBN 951-99062-0-7.
  28. ↑ a b c I-divisioonan sarjataulukko. Turun Sanomat, 1.3.1976, s. 13. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”viite97” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  29. ↑ a b Tulospalsta. Turun Sanomat, 4.3.1976, s. 13.
  30. ↑ a b c Otteluselostus. Turun Sanomat, 22.3.1976, s. 12.
  31. ↑ a b Otteluselostus ja tulospalsta. Turun Sanomat, 24.3.1976, s. 13.
  32. ↑ a b c d e I-divisioonan sarjataulukko. Turun Sanomat, 7.3.1977, s. 12. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”viite98” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  33. ↑ a b Tulospalsta. Turun Sanomat, 23.3.1977, s. 15.
  34. ↑ a b c Kulju 2003, s. 73.
  35. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Torvinen, Jukka (vt. päätoimittaja): ”SM-liigan sarjataulukot 1976–2009”, Jääkiekkoilun virallinen vuosikirja 2009–2010, s. 166–173. Tampere: Egmont, 2009. ISBN 978-952-233-182-3.
  36. ↑ Oulun Kärppien historia 1977–1989 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  37. ↑ Kulju 2003, s. 76–79.
  38. ↑ KalPa sivusi SM-liigan ennätystä 13.1.2010. SM-liiga Oy. Viitattu 13.1.2010.
  39. ↑ a b c d e f Kulju 2003, s. 80.–83.
  40. ↑ a b c d Kulju 2003, s. 96.
  41. ↑ Mikkola, Miikka: hissi tuo ja hissi vie 9.6.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 22.11.2009.
  42. ↑ Laulava taituri haaveilee paluusta Raksilaan Kaleva. 20.11.2009. Viitattu 22.11.2009.
  43. ↑ Mikkola, Miikka: SaiPan vuoro kiristää vyötä 15.6.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 22.11.2009.
  44. ↑ a b c d e f Mestis – Palkitut mestis.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 30.11.2009.
  45. ↑ Mikkola, Miikka: Klassikko 1.7.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 22.11.2009.
  46. ↑ a b Roster for Kärpät Oulu, I divisioona (93–94) Eurohockey.com. Viitattu 12.1.2009. (englanniksi)
  47. ↑ Oulun Kärppien historia 1990–2000 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
  48. ↑ a b c d e Kulju 2003, s. 100.
  49. ↑ a b Palonen, Joose: Kärpät on 2000-luvun dynastia. IS Urheilu, 13.4.2007, s. 5.
  50. ↑ Kulju 2003, s. 184.
  51. ↑ Kulju 2003, s. 101.
  52. ↑ Kulju 2003, s. 103.
  53. ↑ a b Kulju 2003, s. 105.
  54. ↑ Kulju 2003, s. 108.
  55. ↑ Kulju 2003, s. 110.
  56. ↑ Kulju 2003, s. 113.
  57. ↑ a b Kulju 2003, s. 114.
  58. ↑ Tamminen, Juhani: ”Tamin saatesanat: 43. kausi – miksi?”, Kausi elämästäni, s. 9. Toimittanut Jani Mesikämmen. Jyväskylä: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7930-8.
  59. ↑ Kulju 2003, s. 115.
  60. ↑ Kulju 2003, s. 117.
  61. ↑ Kulju 2003, s. 119.
  62. ↑ Kulju 2003, s. 120.
  63. ↑ Oulun Kärpät nousi pelaamalla SM-liigaan 12.4.2000. MTV3. Viitattu 25.9.2008.
  64. ↑ Oulun Kärppien pistepörssi runkosarjassa 00–01 SM-liiga. Viitattu 5.12.2009.
  65. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('00/'01) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  66. ↑ Oulun Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti runkosarjassa 00–01 SM-liiga. Viitattu 5.12.2009.
  67. ↑ Oulun Kärppien maalivahtien torjuntaprosentti playoffissa 00–01 SM-liiga. Viitattu 5.12.2009.
  68. ↑ Stenkka: Oulun Kärpät Jääkausi / Huhtikuu 2002 Huhtikuu 2002. Oulun Kärpät. Viitattu 28.1.2009.
  69. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga ('01/'02) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  70. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('01/'02) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  71. ↑ Sarjataulukko 02–03 SM-liiga. Viitattu 7.12.2009.
  72. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga ('02/'03) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  73. ↑ SM-liiga pudotuspelit 2002–2003 SM-liiga. Viitattu 7.12.2009.
  74. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('02/'03) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  75. ↑ a b Hietala, Heidi: Routasydän raikui jälkipeleissä Kaleva. 13.4.2004. Viitattu 26.2.2010.
  76. ↑ Sarjataulukko 03–04 SM-liiga. Viitattu 7.12.2009.
  77. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga ('03/'04) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  78. ↑ SM-liiga pudotuspelit 2003–2004 SM-liiga. Viitattu 7.12.2009.
  79. ↑ Lindfors, Jukka: TPS–Kärpät 2004 Yleisradio. Viitattu 7.12.2009.
  80. ↑ Roster of Kärpät Oulu – SM-Liiga playoff ('03/'04) Eurohockey.net. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  81. ↑ Sarjataulukko 04–05 SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  82. ↑ Ottelun Kärpät – Tappara tilastot, 25.3.2005 25.3.2005. SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  83. ↑ Kauden 2004–2005 pudotuspelit 17.4.2005. SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  84. ↑ Sarjataulukko 05–06 SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  85. ↑ Kärpät toistamiseen Bluesia parempi 25.3.2006. MTV3. Viitattu 24.2.2010.
  86. ↑ Kärpät ennakkosuosikkina mestaruusjahtiin 22.3.2006. MTV3. Viitattu 24.2.2010.
  87. ↑ Ässät jääkiekon finaaleihin, HPK ja HIFK jatkavat semifinaalisarjaansa 11.4.2006. MTV3. Viitattu 24.2.2010.
  88. ↑ Kauden 2005–2006 pudotuspelit 22.4.2005. SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  89. ↑ Sarjataulukko 06–07 SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  90. ↑ Kauden 2006–2007 pudotuspelit 22.4.2005. SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  91. ↑ Sarjataulukko 07–08 SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  92. ↑ Ottelun Kärpät – Ilves tilastot,19 .3.2005 19.3.2008. SM-liiga. Viitattu 25.2.2010.
  93. ↑ Kauden 2007–2008 pudotuspelit sm-liiga.fi. 22.4.2005. SM-liiga. Viitattu 24.2.2010.
  94. ↑ a b c d Historia: Kärpät SM-liiga. Viitattu 15.3.2009.
  95. ↑ JYP on Suomen mestari 14.4.2009. MTV3. Viitattu 22.11.2009.
  96. ↑ Viljanen, Petri: Kärppien kokemus riitti kaatamaan Bluesin 26.3.2010. Yleisradio. Viitattu 10.4.2010.
  97. ↑ JYP vältti katastrofin ja rynni välieriin TPS:aa vastaan 8.4.2010. Yleisradio. Viitattu 10.4.2010.
  98. ↑ a b Oulun Kärpät - Hallinto oulunkarpat.fi. Viitattu 17.4.2010.
  99. ↑ a b c Oulun Kärpät oy:n tilinpäätöstiedote 1.5.2007–30.4.2008 Oulun Kärpät Oy. Viitattu 24.10.2008.
  100. ↑ Kärpillä kallein miehistö SM-liiga. Viitattu 21.9.2008.
  101. ↑ Kärpät liigakauteen suurimmalla tulobudjetilla SM-liiga. Viitattu 21.9.2008.
  102. ↑ Pelaajapalkkiot yli 22 miljoonaa. Jääkiekko, 89.9.2005, 13. vsk, nro 7, s. 17. Egmont.
  103. ↑ Pelaajapalkkiot yli 23 miljoonaa euroa. Jääkiekko, 8.9.2006, nro 7, s. 15.
  104. ↑ JYP nosti eniten pelaajabudjettia. Jääkiekko, 7.9.2007, nro 7, s. 14.
  105. ↑ Tv-sopimus hilasi budjetit ennätyslukemiin. Jääkiekko, 5.9.2008, nro 7, s. 14.
  106. ↑ Lama ei näy Kuopiossa. Jääkiekkolehti, 4.9.2009, nro 7, s. 8.
  107. ↑ Pohjois-Suomeen oma Kärppä-olut Hartwall. Viitattu 21.07.2009.
  108. ↑ Katso taulukkoa
  109. ↑ a b Kärpät Oy:n liikevaihto kasvoi yli 11 prosenttia 16.8.2004. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  110. ↑ Oulun Kärpät Oy:n liikevaihto nousi yhdeksän prosenttia 12.9.2005. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  111. ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös 10.8.2005. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  112. ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös 16.8.2004. Oulun Kärpät Oy. Viitattu 26.10.2008.
  113. ↑ a b Oulun Kärpät Oy:n taloustiedot (2009/04) Yritystele. Viitattu 11.4.2010.
  114. ↑ Selvitys: Joidenkin jääkiekon SM-liigaseurojen talous huolestuttava 6.9.2009. Yleisradio. Viitattu 11.4.2010.
  115. ↑ junnut.com junnut.com. Viitattu 21.9.2008.
  116. ↑ Oulun jäähalli (Raksila) Oulun kaupunki. Viitattu 21.9.2008.
  117. ↑ Kaleva 13.9.2006, s. 5. Viitattu=26.11.2009}}
  118. ↑ a b c Jäähallimusiikit: Kärpät Vesku. Viitattu 11.4.2010.
  119. ↑ Hakutulos kappaleelle Verkko heiluu Suomen Äänitearkisto ry.. Viitattu 11.4.2010.
  120. ↑ Parhi-Riikola, Päivi: Sentencedin haudalta löytyy viisi varsin valoisaa nihilistiä Kaltio. 6/2005. Viitattu 5.4.2010.
  121. ↑ Ahlholm, Aku: Uusi kärppälaulu herättää kohua Kaleva. 19.9.2003. Viitattu 26.2.2010.
  122. ↑ babybeast.net Baby Beast Ry. Viitattu 16.10.2008.
  123. ↑ Kärpät Fan Club – Yhdistys Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  124. ↑ Kärpät Fan Club – Hallitus Oulun Kärpät Fan Club. Viitattu 3.10.2010.
  125. ↑ Kärpät Fan Club – Poromafia Oulu: Kärpät Fan Club. Viitattu 20.11.2008.
  126. ↑ Planting, Teemu: Jäsenmäärä yli 200! etakarpat.net. 14.12.2007. Etelä-Suomen Kärppäfanit ry. Viitattu 20.11.2008.
  127. ↑ Keltamusta tunnelma kohosi kattoon 10.1.2010. Oulun Kärpät. Viitattu 26.2.2010.
  128. ↑ Yhdistys – Hallitus 2009–2010 etakarpat.net. Etelä-Suomen Kärppäfanit ry. Viitattu 20.12.2009.
  129. ↑ Reijo Ruotsalainen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
  130. ↑ Reijo Ruotsalainen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
  131. ↑ Klein, Jeff Z. & Reif, Karl-Eric: Quick-Draw Perreault Earns Some Recognition New York Times. 24.12.2006. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  132. ↑ ECC 2005; Final Rankings iihf.com. 16.1.2005. IIHF. Viitattu 8.5.2010. (englanniksi)
  133. ↑ ECC 2006; Final Rankings iihf.com. 8.1.2006. IIHF. Viitattu 8.5.2010. (englanniksi)
  134. ↑ oulunkarpat/2009/ottelut oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9.2009.
  135. ↑ Player statics by team: KAR – Karpat Oulu 19.1.2009. Kansainvälinen jääkiekkoliitto. Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
  136. ↑ a b Heimo ym. 2009; s. 21.; viitattu 12.3.2010
  137. ↑ Haapakoski: Oulussa valmentajalla aina paineita 11.3.2010. Yleisradio. Viitattu 11.3.2010.
  138. ↑ Jari Viuhkola rajojen kimpussa Kärppä-paidassa sm-liiga.fi. 29.10.2009. SM-liiga. Viitattu 20.2.2010.
  139. ↑ a b c Jari Viuhkola ohitti Kari Jalosen sm-liiga.fi. 29.10.2009. SM-liiga Oy. Viitattu 20.2.2010.
  140. ↑ Honkavaara, Aarne, ym.: Jääkiekkokirja 1991–1992, s. 42, 45, 61. US-Mediat Oy / Kiekkolehti, 1991. ISSN 0784-3321.
  141. ↑ Kauhala, Hannu (päätoim.): Jääkiekkokirja 1992–1993, s. 38, 39, 43. US-Mediat Oy / Kiekkolehti, 1992. ISSN 0784-3321.
  142. ↑ Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1993–1994, s. 73. Semic Sport, 1993. ISBN 951-876-313-5.
  143. ↑ Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1994–1995, s. 71. Semic Sport, 1994. ISBN 951-876-384-4.
  144. ↑ Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1995–1996, s. 79. Semic Sport, 1995. ISBN 951-876-448-4.
  145. ↑ Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1995–1996, s. 72. Semic Sport, 1995. ISBN 951-876-448-4.
  146. ↑ Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1996–1997, s. 72. Semic Sport, 1996. ISBN 951-876-524-3.
  147. ↑ Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1997–1998, s. 66, 69, 72. Semic Sport, 1997. ISBN 951-876-587-1.
  148. ↑ Suikki, Reijo (päätoim.): Jääkiekkokirja 1998–1999, s. 68, 70, 72. Egmont, 1998. ISBN 951-876-646-0.
  149. ↑ Suikki, Reijo (päätoim.): Jääkiekkokirja 1999–2000, s. 70, 72. Egmont, 1999. ISBN 951-876-715-7.
  150. ↑ Suikki, Reijo (päätoim.): Jääkiekkokirja 2000–2001, s. 63, 64. Egmont, 2000. ISBN 951-876-729-7.
  151. ↑ a b c d e f g h Heimo ym. 2009; s. 188–189.
  152. ↑ a b Heimo ym. 2009; s. 182.
  153. ↑ Kulju 2003, s. 70.
  154. ↑ Nuori Suomi – Sinettiseurat lajeittain nuorisuomi.fi. Nuori Suomi ry. Viitattu 13.12.2009.
  155. ↑ a b Jääkiekkoliitto palkitsee presidentti Tarja Halosen vuoden naiskiekkoteosta 29.4.2010. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 1.5.2010.
  156. ↑ Nuorten SM-liigan mitalistit 1945-2010 finhockey.fi. Viitattu 1.5.2010.
  157. ↑ Wilenius, Teemu: Kärpät tyylitteli Suomen mestariksi Kaleva. 28.3.2010. Viitattu 10.4.2010.
  158. ↑ Heimo ym. 2009, s. 66–69.
  159. ↑ Heimo ym. 2009, s. 78.
  160. ↑ B-nuorten pudotuspelit kaudella 2009–2010 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 18.4.2010.
  161. ↑ Heimo ym. 2009, s. 82.
  162. ↑ C-nuorten sarjataulukko 2009–2010 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 18.4.2010.
  163. ↑ C-nuorten pudotuspelit 2009–2010 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 18.4.2010.
  164. ↑ a b c Heimo ym. 2009, s. 189.
  165. ↑ Naisten SM-sarja, runkosarja 2005–2006 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  166. ↑ Naisten SM-sarja, playoffit 2005–2006 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  167. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, playoffit 2005–2006 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  168. ↑ A-tyttöjen SM-turnaus, välierälohko A (sijat 1–3) Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  169. ↑ Naisten SM-sarja, runkosarja 2006–2007 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  170. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, runkosarja 2006–2007 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  171. ↑ Naisten SM-sarja, playoffit 2006–2007 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  172. ↑ a b Heimo ym. 2009; s. 202.; viitattu 20.12.2009
  173. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus, alkulohko A Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  174. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus, playoffit 2007–2008 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  175. ↑ Naisten SM-sarja, runkosarja 2007–2008 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  176. ↑ Naisten SM-sarja, pistepörssi, runkosarja 2007–2008 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  177. ↑ Naisten SM-sarja, playoffit 2007–2008 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  178. ↑ Heimo ym. 2009; s. 84–86.
  179. ↑ A-tyttöjen SM-turnaus, välierälohko C (sijat 7–9) Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  180. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus 2008–2009 finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 20.12.2009.
  181. ↑ Naisten SM-sarjan runkosarja 2009–2010 30.1.2010. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 1.5.2010.
  182. ↑ Naisten SM-sarjan pudotuspelit 2009–2010 3.4.2010. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 1.5.2010.
  183. ↑ C-tyttöjen SM-turnaus 2009–2010 21.3.2010. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 1.5.2010.
  184. ↑ Heimo ym. 2009; s. 190.
  185. ↑ All 2010 Olympic hockey rosters ctvolympics.ca. 25.1.2010. Canada's Olympic Broadcast Media Consortium. Viitattu 20.2.2010. (englanniksi)
  186. ↑ Jääkiekko, naiset torinokisasivut.sporttisaitti.com. Viitattu 2.10.2008.

Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetyllä <ref>-elementillä nimellä ”viite97” ei ole sisältöä.
Viittausvirhe: <references>-elementissä määritetyllä <ref>-elementillä nimellä ”viite98” ei ole sisältöä.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärpät.
Kärpät
Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen · II Vaara · III Vanhatulli · IV Hollihaka · V Leveri · Myllytulli · Intiö · Raksila
2. Höyhtyä Höyhtyä · Karjasilta · Lintula · Mäntylä · Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas · Oulunsuu · Peltola · Värttö
4. Kaukovainio Hiironen · Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli · Nuottasaari · Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri · Kiviniemi · Metsokangas · Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas · Heikkilänkangas · Iinatti · Juurusoja · Knuutila · Maikkula · Madekoski · Pikkarala
8. Tuira Hietasaari · Koskikeskus · Pikisaari · Toppilansaari · Tuira · Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko · Puolivälinkangas · Pyykösjärvi · Takalaanila · Välivainio
10. Koskela Alppila · Koskela · Taskila · Toppila
11. Pateniemi Rajakylä · Pateniemi · Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju · Kuivasjärvi · Liikanen · Linnanmaa · Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto · Hintta · Kirkkokangas · Kynsilehto · Laanila · Myllyoja · Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas · Sanginjoki · Sanginsuu · Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju · Korvenkylä · Korvensuora · Rusko · Ruskonselkä · Saviharju · Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos · Nuoritta · Vepsä · Vesala · Vuotto · Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo · Hiukkavaara · Kivikkokangas · Niiles · Puolukkakangas · Saarela · Vanha Hiukkavaara
20. Haukipudas Haukipudas · Jokikylä · Martinniemi
21. Kello Kalimenkylä · Kello
30. Kiiminki Alakylä · Hannus · Huttukylä · Kiiminki
31. Jääli Jäälinkylä · Välikylä
40. Oulunsalo Kylänpuoli · Oulunsalo · Salonpää
50. Yli-Ii Pahkala · Tannila · Yli-Ii
Luonto
Järvet Ahmasjärvi · Heikkilänjärvi · Huutilampi · Iso Seluskanjärvi · Iso Uumajärvi · Iso-Vuotunki · Jolosjärvi · Juopulinjärvi · Jäälinjärvi · Kalimeenlampi · Karahkanjärvi · Kivijärvi · Kuivasjärvi · Lavajärvi · Lylyjärvi · Lämsänjärvi · Mannisenjärvi · Mikanlampi · Niilesjärvi · Papinjärvi · Pyykösjärvi · Tervalampi · Vaaralampi · Karahkan Valkiainen · Jokikokon Valkiainen · Valkiaisjärvi · Vepsänjärvi · Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto · Hautausmaa · Heinätorin puisto · Isokankaan luonnonsuojelualue · Hirvisuon soidensuojelualue · Hollihaan puisto · Hupisaaret · Kasvitieteellinen puutarha · Kaupunginojan puistovyöhyke · Letonniemi · Mannerheimin puisto · Markkuun ryhmäpuutarha · Pilpasuo · Tuiranpuisto · Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba · Hermannit · Hietasaari · Kahvankari · Kellon Kraaseli · Kirkkosaari · Korkiakari · Kääriänsaari · Laitakari · Pulkkisenmatala · Riitankari · Runniletto · Saapaskari · Selkäkari eli Piispanletto · Varjakansaari · Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski · Iijoki · Jolosjoki · Juopulinkoski · Kalimeenoja · Kiiminkijoki · Koitelinkoski · Kuivasoja · Martimojoki · Nuorittajoki · Oulujoki · Siuruanjoki · Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama
Historia
Oulun palot v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström
Kuntaliitokset Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta
Katso myös Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus · Heinäpään palloiluhalli · Heinäpään urheilukeskus · Iinatin moottoriurheilukeskus · Kisakangas · Linnanmaan jäähalli · Linnanmaan liikuntahalli · Lintulan urheilukeskus · Ouluhalli · Oulun jäähalli · Oulun uimahalli · Oulun urheilutalo · Oulun ravirata · Raatin urheilukeskus · Raatin stadion · Raksilan pesäpallostadion · Sankivaaran golfkenttä · Virpiniemi
Urheiluseurat AC Oulu · Kiekko-Laser · Merikoski SBT · Northern Lights · Oulun Kärpät · Oulun Lippo · Oulun Luistinseura · Oulun Merenkävijät · Oulun NMKY · Oulun Työväen Palloilijat · Oulun Palloseura · Oulun Purjehdusseura · Oulun Pyrintö · Oulun Tarmo · Oulun Työväen Pursiseura · Oulun Uimaseura · RB-Oulu · SK Pohjantähti · Tervarit · Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race · Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikenne Oulun liikenne · Oulun joukkoliikenne · Potnapekka
Liikennekeskukset Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun asemakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata
Keskustan kadut Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu
Muut kaupungin sisäiset tiet Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie
Sillat Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Möljän silta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto kaupunginvaltuusto · vaakuna
Media Lehdet: 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ
Radiot: Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio · Radio Kaleva
Oppilaitokset AMK · Yliopisto · OSAO
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema · Rotuvaari
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulun_Kärpät&oldid=10092741”