Luettelo Suomen linnuista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo Suomessa tavatuista lintulajeista. Kokonaisuudessaan lajeja on 486, joista kuusi on istutettu ja kuutta ei ole tavattu Suomessa vuoden 1950 jälkeen.

Suomen lajilistaa ylläpitää BirdLife Suomi, ja sen harvinaisuushavainnot käsittelee Rariteettikomitea. Lajien tieteelliset nimet sekä systemaattinen järjestys perustuvat BirdLife Suomen käyttämään kaksiosaiseen kirjaan The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World (4. painos, 2013–2014) sekä kirjan toisessa osassa julkaistuun korjausluetteloon ja -levyyn sekä Association of European Records and Rarities Committees -järjestön taksonomisen komitean elokuussa 2010 julkaistuun raporttiin AERC TAC’s Taxonomic Recommendations.

  • (B) Historiallinen – lajit, joita ei ole tavattu vuoden 1950 jälkeen
  • (C) Istutettu – ihmisen istuttamat

Sorsalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorsat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja pesii nykyään lähes koko Suomessa.[1] Kuva Oulusta huhtikuulta 2017.
Valkoposkihanhi on Suomen uusimpia pesimälajeja, ja sen kanta on viime vuosikymmeninä lisääntynyt siellä runsaasti.[2]
Sinisorsakoiras Oulussa toukokuussa 2011.

Kanalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aitokanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso on Suomen suurin kanalintu, jonka kanta on kuitenkin taantunut viime vuosikymmeninä.[6]
  • Pyy (Tetrastes bonasia) Pesii vakituisesti[3]
  • Riekko (Lagopus lagopus) Pesii vakituisesti[3]
  • Kiiruna (Lagopus muta) Pesii vakituisesti[3]
  • Teeri (Lyrurus tetrix) Pesii vakituisesti[3]
  • Metso (Tetrao urogallus) Pesii vakituisesti[3]
  • Peltopyy (Perdix perdix) Pesii vakituisesti[3]
  • Viiriäinen (Coturnix coturnix) Pesii satunnaisesti[3]
  • Fasaani (Phasianus colchicus) C Pesii vakituisesti[3]

Kuikkalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu.

Uikkulinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uikut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulappalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulappaliitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulappakeijut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelikaanilinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merimetso pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja on sen jälkeen runsastunut voimakkaasti.[7]
  • Suula (Morus bassanus) Tavataan lähes vuosittain[5]

Merimetsot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelikaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haikaralinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haikarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen onnistunut kattohaikaran pesintä oli Koski TL:ssä vuonna 2015.[8] Kuva heinäkuulta 2015.

Kattohaikarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iibikset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiväpetolinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merikotka miltei hävisi Suomesta 1970-luvulla, mutta talviruokinnan ansiosta laji on uudelleen elpynyt.[9]

Jalohaukat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkilinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantakanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurjet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurki.

Trapit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriharakat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avosetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paksujalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääskykahlaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurmitsat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töyhtöhyyppä.

Kurpat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.

Kihut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalalokki.

Ruokit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietakanalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietakyyhkyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyhkylinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyyhkyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkilinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöllölinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornipöllöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöllöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillinen taigan pesimälintu viirupöllö on runsastunut Suomessa viime vuosikymmeninä.[14] Kuvan poikanen kesäkuussa 2006 länsisuomalaisessa metsässä.

Kehrääjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirskulinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säihkylinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskalastajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värikäs kuningaskalastaja on Suomen harvinaisimpia pesimälintuja.

Mehiläissyöjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sininärhet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikkalinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käpytikkapari Inkoossa, vasemmalla naaras ja oikealla koiras.

Varpuslinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiurut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääskyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västäräkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

Tilhet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peukaloiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rastaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punakylkirastas.

Kertut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälaji, jota tavataan koko maassa.[16]

Hippiäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain muutaman gramman painoinen hippiäinen on Suomen pienin lintulaji.[17]

Siepot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarinta.
Itäinen taigan laji sinipyrstö on Suomessa harvalukuinen pesimälaji. Suomi on ainoa lajin säännöllinen pesimämaa Euroopan unionissa.[18]

Timalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrstötiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinitiainen Oulussa toukokuussa 2017.

Pähkinänakkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukiipijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pussitiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhankeittäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepinkäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varikset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriympäristöissä viihtyvä naakka on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.[19] Kuva Naantalista marraskuussa 2011.

Kottaraiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varpuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peipot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peippo on Suomen toiseksi runsain lintu.[20] Kuva on Oulusta huhtikuulta 2011.

Kerttulit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vepsäläinen, Ville: Laulujoutsen Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  2. Valkoposkihanhilaskenta 8.–9.9.2018 birdlife.fi. Birdlife Suomi ry. Viitattu 29.8.2019.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk fl fm fn fo fp fq fr fs ft fu fv fw fx fy fz ga gb gc gd ge gf gg gh gi gj gk gl gm gn go gp gq gr gs gt gu gv gw gx gy gz ha hb hc hd he hf hg hh hi hj hk hl hm hn ho hp hq hr hs ht hu hv hw hx hy hz ia ib ic id ie if ig ih ii ij ik il im in io ip iq ir is it iu iv iw ix iy iz ja jb jc jd je jf jg jh ji jj jk Lasse J. Laine: Suomalainen lintuopas. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 27.12.2012.
  6. Metso, Tetrao urogallus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  7. Merimetso, Phalacrocorax carbo LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  8. Blomqvist, Sarita: Suomen ensimmäisistä kattohaikarasisaruksista tuli Kinttu ja Kontti yle.fi. 28.7.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 8.8.2015.
  9. Merikotka, Haliaeetus albicilla LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  10. a b c d e f g Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 27.8.2009. Viitattu 27.12.2012.
  11. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  12. a b c Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.
  13. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  14. Vepsäläinen, Ville: Viirupöllö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  15. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 27.12.2012.
  16. Vepsäläinen, Ville: Pajulintu Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  17. Hippiäinen, Regulus regulus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  18. Vepsäläinen, Ville: Sinipyrstö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  19. Naakka, Corvus monedula LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  20. Peippo, Fringilla coelebs LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]