Nummikirvinen
| Nummikirvinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Västäräkit Motacillidae |
| Suku: | Kirviset Anthus |
| Laji: | campestris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anthus campestris |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Nummikirvinen (Anthus campestris) on keskikokoinen muuttolintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pituus 16–18 cm, siipien kärkiväli 27 cm, paino 23 g.
Suurikokoinen, vaalea kirvinen. Västäräkkimäinen. Selkäpuoli hiekanvärinen, alapuoli valkea. Rinnan sivuilla vähäistä viirutusta. Koivet vaalean punertavat. Nuoren linnun selkäpuoli tummaviiruinen.
Ääni hieman varpusmainen ”tsirp”. Laulu on västäräkkimäinen lyhyt säe, jota esittää rytmikkäästi aaltoilevassa laululennossa.
Juoksee maassa kyyryssä ja piiloutuu usein heinikkoon. Lento västäräkkimäistä.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummikirvinen pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla sekä Pohjois-Afrikassa ja talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa.
Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 1,1–2,0 miljoonaa paria.[2] Nummikirvinen pesii laajalla alueella Keski- ja Etelä-Euroopassa mutta on lähes kaikkialla harvalukuinen. Laji on harvinaistunut voimakkaasti etenkin levinneisyytensä pohjoisreunalla. Nummikirvisestä ennustettiin vielä 1970- ja 1980-luvulla säännöllistä pesimälajia Suomeen. Se pesi 1970-luvulla viidesti Suomessa. Tämän jälkeen määrät alkoivat kuitenkin vähentyä.[3] Pohjoismaista Ruotsissa lajia pesii 25–50 paria ja Baltian maista Virossa 1–10 paria, Latviassa 70–130 paria ja Liettuassa 400–600 paria.[2]
Maailman kannan arvioidaan olevan 2,5-kertainen Euroopan kantaan verrattuna.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummikirvisen elinympäristöä on avoin maasto: arot, nummet, hiekkaharjut, ratapenkat ja täytemaa-alueet.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on maassa mättään kupeessa. Munia on 4–5, vaaleita ja täplikkäitä. Naaras hautoo n. 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä vajaan 2 viikon ikäisinä, emot huolehtivat niistä vielä parisen viikkoa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummikirvinen on hyönteissyöjä, joka syö myös matoja ja nilviäisiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Anthus campestris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Anthus campestris (Tawny Pipit) (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 3.8.2025. (englanniksi)
- ↑ Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Viitattu 3.8.2025.
- ↑ Anthus campestris (Tawny Pipit) (Population. Population in detail.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”In Europe, the breeding population is estimated to number 909,000-1,720,000 pairs, which equates to 1,820,000-3,440,000 mature individuals (BirdLife International 2015). Europe forms c.40% of the global range, so a very preliminary estimate of the global population size is 4,550,000-8,600,000 mature individuals, although further validation of this estimate is needed.” Viitattu 3.8.2025. (englanniksi)