Kuhankeittäjä
| Kuhankeittäjä | |
|---|---|
 Kuhankeittäjäkoiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kuhankeittäjät Oriolidae |
| Suku: | Kuhankeittäjät Oriolus |
| Laji: | oriolus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Oriolus oriolus |
|
 Kuhankeittäjän levinneisyys |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) on kellertävä varpuslintulaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuhankeittäjä on 22–25 senttimetriä pitkä kellertävä lintu. Uroksen pääväri on kirkkaankeltainen, kun taas naaras ja nuori lintu ovat yläpuolelta vihertäviä ja alapuolelta kellertäviä. Naaras on vatsapuolelta harmaanvalkoinen ja tummaviiruinen.[3] Kuhankeittäjäkoiraan pyrstö ja siivet ovat mustat. Kuhankeittäjän nokka on punainen ja jalat siniharmaat. Nuoren linnun nokka on ruskea.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuhankeittäjän pesimäalueet ovat Euroopassa ja Aasiassa. Sen talvehtimisalue on trooppisessa Itä-Afrikassa.
Kuhankeittäjän kanta on romahtanut Suomessa. 1800-luvulla sillä oli vahva kanta, mutta 1900-luvun alkupuolella kanta väheni.[3] 1980-luvun lopulla kuhankeittäjien määräksi arvioitiin 5 000 paria. Vuosina 2019–2024 kannaksi arvioitiin enää 970 paria, eli pudotusta on 12 vuodessa 70 prosenttia ja vuodesta 1980 peräti 96 prosenttia.[5]
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 2 000 | 3 000 | |
| 2013–2018 | 1 500 | 2 682 | 4 757 |
| 2019–2024 | 520 | 970 | 1 600 |
Kannan romahtamisen syistä ei ole tietoa, mutta sen arvellaan johtuvan talvehtimisalueen olosuhteista.[8] Ainakin Välimeren alueella kuhankeittäjiä on pyydystetty.[9]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut kuhankeittäjän elinvoimaiseksi.[1] Suomessa laji on erittäin uhanalainen ja se on rauhoitettu.[4][3] Vuonna 2000 kuhankeittäjä luokiteltiin Suomen uhanalaisuusarvioinnissa elinvoimaiseksi ja vuoden 2010 arvioinnissa silmälläpidettäväksi[8]. Vuoden 2015 arvioinnista lähtien se on ollut erittäin uhanalainen.
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Kuhankeittäjän arvo on 1 865 euroa.[10]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuhankeittäjän elinympäristöä ovat vanhat lehtimetsät, Baltiassa ja Keski-Euroopassa myös rehevät puistot. Suomessa lajia tavataan tyypillisesti vesistöjen läheisissä lehtimetsissä. Kuhankeittäjä viihtyy puiden lehvästön suojassa, minkä takia sitä näkee todella harvoin,[3] ellei sitä osaa sen huilumaisen laulun perusteella etsiä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuhankeittäjä tekee korimaisen pesän oksanhaaraan. Naaras munii touko–kesäkuussa 3–5 munaa, jotka ovat kooltaan noin 2×3 cm. Munat ovat valkoisia ja pilkullisia. Haudonta-aika on kahdesta kolmeen viikkoa ja pesäpoikasaika noin kaksi viikkoa.[4][3]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuhankeittäjä syö hyönteisiä, selkärangattomia[4], marjoja ja siemeniä.[4]
Erityistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuhankeittäjä on valittu Etelä-Savon maakuntalinnuksi.[4] Se oli myös Liberaalit-puolueen tunnuslintu.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 BirdLife International: Oriolus oriolus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 568. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
- 1 2 3 4 5 Kuhankeittäjä - Etelä-Savon maakuntalintu Yle Elävä arkisto. 28.12.2006. Viitattu 26.12.2020.
- 1 2 3 4 5 6 LuontoPortti LuontoPortti / NatureGate. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ Suomen ympäristökeskus (Syke): Yhteenveto 2025 lintudirektiivin raportoinnista ja vertailu edelliseen 2019 raportointiin (pdf) ymparisto.fi. Viitattu 21.9.2025.
- ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 16.11.2025.
- ↑ Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 16.11.2025.
- 1 2 Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) Suomen lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 8.5.2015. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ Vanhala, Ville: Katoaako kuhankeittäjä? Erittäin uhanalaista ja rauhoitettua lintua pyydetään laittomasti Välimeren maissa Seura. 25.11.2019. Viitattu 27.12.2020.
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 16.11.2025.
- ↑ Liberaalit ry Liberaalit ry. Arkistoitu 4.1.2014. Viitattu 4.1.2014.