Sarasirkkalintu
| Sarasirkkalintu | |
|---|---|
_I_IMG_2750.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Sirkkalinnut Locustellidae |
| Suku: | Sirkkalinnut Locustella |
| Laji: | certhiola |
| Kaksiosainen nimi | |
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Sarasirkkalintu (Locustella certhiola) on sirkkalintujen heimoon lukeutuva pieni varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 13–14 cm, siipien kärkiväli 16–19 cm ja paino noin 15 g. Olemukseltaan ja kooltaan se muistuttaa pensassirkkalintua. Väritykseltään se puolestaan muistuttaa tuttua ruokokerttusta vaaleine silmäkulmajuovineen ja punaruskeine yläperineen. Pyrstön kärki on sirkkalinnuille tyypillisesti pyöreä ja pyrstösulkien kärjet ovat valkoiset. Nuoret linnut ovat kellertäviä ja vaikeammin tunnistettavissa. Laulu muistuttaa enemmän kerttusten kuin sirkkalintujen laulua.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato talvehtimisaluilla ennen kevätmuuton alkamista, ja ainakin osalla myös loppukesällä pesinnän päätyttyä. Myös nuorilla linnuilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueilla.
Lajista tunnetaan neljä alalajia: rubescens Länsi-Siperiassa, sparsimstriata Etelä-Siperiassa ja Mongoliassa, certhiola Kaakkois-Baikalilta Amurjoelle ja centralasiae Keski-Aasiassa.[2]
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siperia ja Keski-Aasia Mongoliaa ja Kiinaa myöten. Muuttolintu, joka talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Sarasirkkalintu on tavattu Suomessa kerran Siikajoella 6.9.2013[3].
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pensaikkoiset vetiset heinämaat ja jokivarsien tiheät kasvustot.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on maassa heinikon suojassa. Munia on 4–7.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji on hyönteissyöjä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Locustella certhiola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Cramp, Stanley (toim.) 1992: The Birds of the Western Palearctic. Vol. VI Warblers. - Oxford University Press. Hong Kong.
- ↑ Jussi Salokorpi: Suomesta löytyi maalle uusi lintulaji Yle. Viitattu 6.9.2013.
| ||||||||||