Pohjansirkku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjansirkku
Emberiza rustica latifascia.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Suomessa: Silmälläpidettävä [2]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sirkut Emberizidae
Suku: Pajusirkut Schoeniclus
Laji: rusticus
Kaksiosainen nimi

Schoeniclus rusticus
(Pallas, 1776)

Synonyymit

Emberiza rustica

EmberizaRusticaIUCN.svg
Alalajit
  • S. r. latifascia
  • S. r. rusticus
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pohjansirkku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pohjansirkku Commonsissa

Pohjansirkku (Schoeniclus rusticus) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan ja muodoltaan tyypillinen sirkku. Kupeilla punaruskeaa viirutusta. Koiraalla pää voimakkaan mustavalkokuvioitu ja selkä punaruskea. Naaras ja nuori huomattavasti himmeämpiä, pajusirkkumaisia, mutta kupeiden viirutus punaruskeaa ja päänkuviot korostuneemmat.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjansirkku pesii taigavyöhykkeellä Siperiassa ja siitä itään aina Tyynellemerelle saakka. Suomessa pohjansirkku on yleisimmillään Oulun läänin ja Metsä-Lapin alueilla, etelässä sitä on suurten suoalueiden reunoilla. Suomessa pesiväksi kannaksi on arvioitu noin 200 000 paria.[3] Laji talvehtii Etelä- ja Keski-Aasiassa.[1] Lajia on esiintynyt myös Länsi-Alaskassa ja Kaliforniasta etelään.[4]

Vuonna 2015 julkistetun tutkimuksen perusteella pohjansirkun yksilömäärä on selvässä laskussa. Koko maailmassa arvioitiin olevan 6 800 000 - 8 300 000 sukukypsää pohjansirkkua. Lajin yksilömäärien arvioitiin kuitenkin vähentyneen ainakin 30–49 prosenttilla vuodesta 2005.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjansirkku pesii rämeiköissä ja soiden reunojen vaikeakulkuisissa tiheissä kitukasvuisissa metsissä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjansirkun munia.

Pohjansirkku tekee pesänsä maahan. Hyvinä kesinä se voi kasvattaa kaksikin poikuetta.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjansirkut ovat lähinnä siemensyöjiä, mutta emot ruokkivat poikasiaan myös hyönteisravinnolla.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen suvun nimi Schoeniclus on latinankielinen muoto kreikan sanasta skhoiniklos. Sanaa on käyttänyt Aristoteles tarkoittamaan pientä veden lähellä viihtyvää lintua, mutta sen tarkka kohde on tuntematon. Skhoinos tarkoittaa ruokoa tai kaislaa. Lajinimi rusticus on latinaa ja tarkoittaa maalaisuutta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Schoeniclus rusticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2016. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
  3. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pohjansirkku
  4. Rustic Bunting Audubon. 13.11.2014. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
  5. Jobling, 2010, s. 350, 344

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.