Ruokki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokki
Alke.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [2]

Suomessa: Elinvoimainen[1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Ruokit Alcidae
Suku: Alca
Laji: torda
Kaksiosainen nimi

Alca torda
Linnaeus, 1758

Ruokin levinneisyyskartta, jossa pesimäalueet on merkitty oranssilla.
Ruokin levinneisyyskartta, jossa pesimäalueet on merkitty oranssilla.
Alalajit
  • A. t. britannica
  • A. t. islandica
  • A. t. torda
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ruokki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruokki Commonsissa

Ruokki (Alca torda) on pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu merilintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokilla on valkea vatsa ja rinta, musta selkä ja pää, korkea pingviinimäinen musta nokka, jossa valkeita raitoja. Vartalon asento on maissa ollessa pysty.

Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituus on 38–43 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 700 grammaa.

Ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokki ääntelee harvoin ja ”lausahtaa” silloin ”korrrr”.

Vanhin suomalainen rengastettu ruokki on ollut 33 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää vanha.[3] Euroopan vanhin ruokki on ollut brittiläinen 42 vuoden ikäinen lintu.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokkia tavataan Pohjois-Atlantin rannikoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Amerikassa Mainen osavaltioon asti, Euroopassa sen levinneisyys ulottuu Islannista ja Kuolan niemimaalta Pohjois-Ranskaan. Pohjois-Amerikassa levinneisyysalue rajoittuu etelässä Mainen osavaltioon. Ruokkia tavataan myös Grönlannissa. Lajin kanta on taantunut Euroopassa, mikä takia se on luokiteltu vuodesta 2015 lähtien silmälläpidettäväksi. Euroopan kannaksi arvioidaan noin miljoona lintua.[2]

Suomessa ruokki pesii ulkoluodoilla. Talveksi ruokit muuttavat sinne, missä meri ei jäädy, Euroopassa joskus jopa läntiselle Välimerelle asti. Kevätmuutto on huhti-toukokuussa, syysmuutto vaivihkaa elo-marraskuussa. Talvellakin voi nähdä ruokkeja eteläisillä merialueilla. Suomen pesimäkanta on noin 8 000 paria.

Ruokki on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi[1] ja se on rauhoitettu. Ruokin ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 420 euroa.[5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokki pesii yhdyskunnissa jyrkillä kallioisilla rannikkoalueilla ja puuttomilla ulkoluodoilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alca torda

Ruokki munii paljaalle kalliolle kivilohkareen suojaan tai kallionhalkeamaan vuoren juurelle. Harmahtavia ja tummakuvioisia munia on vain yksi.[6] Molemmat emot hautovat yhteensä noin viisi viikkoa. Untuvikko on muuten tumma, mutta on vatsapuolelta valkoinen. Se pysyttelee pesäkolossa 2–3 viikkoa, jonka aikana emot syöttävät sille kalaa. Emot houkuttelevat sen mereen, ja uivat sitten yhdessä ulapalle. Poikasen hoito jatkuu siellä useita viikkoja. Munii v-vll,selvennä pesii vasta 4–5-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokin pääravintoa on kala, jota se pyydystää sukeltamalla pitkiäkin matkoja veden alla. Ruokki voi sukeltaa sadan metrin syvyyteen. Myös äyriäiset ja muut meren selkärangattomat ovat sen ravintoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ruokki – Alca torda laji.fi. Viitattu 25.6.2021.
  2. a b BirdLife International: Alca torda IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.6.2021. (englanniksi)
  3. Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 25.6.2021.
  4. Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 25.6.2021. (englanniksi)
  5. Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Viitattu 25.6.2021.
  6. Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hokkanen, Tatu & Hokkanen, Marja 1993: Ruokin ja selkälokin vuoden 1993 pesintä ja pitkäaikainen kannankehitys Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. - Metsähallitus. Vantaa. ISBN 951-47-8655-6
  • Soikkeli, Martti 1982: Ruokki ei haudo kahta munaa. - Ornis Fennica 59:155-156.
  • Suomen lintu-opas 2005, WSOY Pertti Koskimies
  • Ruokki Lintukuva-verkkopalvelussa
  • LuontoPortti: Ruokki (Alca torda)
  • ITIS: Alca torda (englanniksi)