Pähkinänakkeli

Pähkinänakkeli
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen
Suomessa:
	Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Nakkelit Sittidae
Suku:	Nakkelit Sitta
Laji:	europaea
Kaksiosainen nimi
	Sitta europaea ; Linnaeus, 1758
Katso myös
	Pähkinänakkeli Wikispeciesissä; Pähkinänakkeli Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Pähkinänakkeli (Sitta europaea) on nakkeleihin kuuluva lintulaji. Sen ruoaksi kelpaavat sen nimen mukaisesti pähkinät. Myös hyönteiset ja kaura maistuvat tälle ”naamiopäiselle kiipeilytaiturille”^lähde?.

Tuntomerkit ja elintavat

Pähkinänakkelin pituus on 14 cm, siipiväli 22,5–27 cm ja paino 21–26 g. Pyrstö on lyhyt, pää suuri ja pitkä, nokka on suora. Selkä on vaaleanharmaa, Suomessa tavattavien lintujen vatsa on useimmiten valkea. Silmien päällä on musta naamari ja alaperässä punaista.

Pähkinänakkeli kiipeilee puissa ja voi liikkua runkoa pitkin pää alaspäin. Laji on äänekäs ja kutsuäänet ovat tiaismaisia korkeita vihellyksiä.

Pähkinänakkeli tulee sukukypsäksi 1-vuotiaana. Naaras munii 6–11 munaa, joita se hautoo 13–18 vuorokautta. Ravintona ovat hyönteiset, siemenet, pähkinät ja tali.

Suomen vanhin rengastettu pähkinänakkeli on ollut 2 vuotta 10 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 12 vuotta 11 kuukautta vanha brittiläinen nakkeli.

Levinneisyys

Pähkinänakkeli pesii suuressa osassa Eurooppaa, silloin tällöin Suomessakin. Se kuuluu myös Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja laajalti Aasian pesimälinnustoon aina Tyynellemerelle ja Intian valtamerelle asti. Koko läntisen Euroopan parimääräksi arvioidaan 6–8 miljoonaa paria. Elinympäristöinä ovat havumetsät, puistot, puutarhat ja trooppiset metsät.

Vuosina 2019–2024 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin keskimäärin 380 paria.^[3]

Pähkinänakkelin pesimäkannat Suomessa kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024^[4]^[5]^[3]
Raportointikausi	Minimi	Keskimäärin	Maksimi
2008–2012	0		20
2013–2018	50	150	200
2019–2024	200	380	500

Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Pähkinänakkelin arvo on 1 356 euroa.^[6]

Lähteet

↑ BirdLife International: Sitta europaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
↑ ^a ^b Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 18.11.2025.
↑ Species trends at the Member State level, Finland (Sitta europaea) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. European Environment Agency. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
↑ Species trends at the Member State level, Finland (Sitta europaea) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 18.11.2025.

Aiheesta muualla

Radio Suomen viikon luontoäänenä
Virta, Heikki 1986: Pähkinänakkeli Sitta europaea pesi Kärsämäellä. - Lintumies 1.1986 s. 30–31. LYL.
LuontoPortti: Pähkinänakkeli (Sitta europaea)
ITIS: Sitta europaea (englanniksi)

[IUCN-1] BirdLife International: Sitta europaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)

[punainen_kirja_2019-2] Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.

[Linnut-vuosikirja_2024-3] Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 18.11.2025.

[4] Species trends at the Member State level, Finland (Sitta europaea) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. European Environment Agency. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)

[5] Species trends at the Member State level, Finland (Sitta europaea) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)

[6] Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 18.11.2025.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]