Muuttohaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee päiväpetolintua. Suomalaisesta musiikkikappaleesta on oma artikkeli.
Muuttohaukka
PeregrineFalcon.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Vaarantunut [2]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Jalohaukat Falco
Laji: peregrinus
Kaksiosainen nimi

Falco peregrinus
Tunstall, 1771

PeregrineRangeMap.png
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Muuttohaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Muuttohaukka Commonsissa

Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h.[3] Laji kärsi vakavasti DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä, mutta Suomen kanta on nyt elpymään päin. Muuttohaukka kuuluu laajimmalle levinneisiin petolintuihin. Lajin kuvaili ja nimesi Marmaduke Tunstall vuonna 1771.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan muuttohaukan väritys on yläpuolelta tumman siniharmaa, vatsapuoli on valkea ja siinä on tiheää poikittaisjuovitusta; koiraan vatsan poikkijuovitus on naaraan juovitusta tiheämpää. Päässä on musta huppu, posket ovat valkeat ja nokantyvi on keltainen. Jalat ovat keltaiset.

Nuorella linnulla yläpuoli on tummanruskea, alapuoli vaalea, hieman beigensävyinen. Nuorella linnulla vatsassa on pitkittäisjuovitusta, toisin kuin vanhalla.

Muuttohaukat voivat olla 51 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita jopa 30 % kookkaampia. Siipien kärkiväli on 80–119 cm. Paino on koiraalla 550–700 grammaa ja naaraalla 900–1 200 grammaa.

Pitkäikäisin suomalainen rengastettu muuttohaukka on ollut 21 vuotta 6 kuukautta 18 päivää vanha.[4] Ruotsissa ikäennätys on 17 vuotta ja 4 kuukautta.[5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttohaukkoja on kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta.[6] Suomessa laji pesii Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, muutamia reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kanta on hiljalleen elpynyt 275–320 pariin.[7] Laji on kuitenkin luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi.[6] Euroopassa pesii 5 600–6 100 paria, joista Britteinsaarilla noin 1 500. Nimensä mukaisesti haukat muuttavat, etenkin pohjoisesta etelään, mutta muutenkin ravintorikkaammille alueille pois karuilta pesimäalueilta talvehtimaan. Suomalaiset muuttohaukat talvehtivat Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuussa, syksyllä lähtevät syys-lokakuussa. Lajia on palautettu paikoitellen Pohjois-Amerikkaan[8].

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttohaukat asuvat lähinnä vuoristoisilla alueilla ja isoilla märillä suoalueilla; Suomen kanta pesii pääosin aapasoilla. Muuttohaukkoja kasvatetaan myös vankeudessa metsästyshaukoiksi.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttohaukka pesii mieluiten jyrkillä kallioseinämillä, jonka läheisyydessä on avaria ja hyviä metsästysmaita. Nykyään se on levinnyt etelämmäs, paikkoihin joissa ei ole kalliopahtoja. Soilla pesivät muuttohaukat pesivät mättäällä, tasaisessa maassa. Vaalean punertavia tai ruskehtavia munia on kahdesta neljään kappaletta. Naaras hautoo 29–30 päivää, ja koiras hankkii sille ja poikasille ruoan. Poikaset oppivat lentämään 5–6 viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuttohaukka syö lintuja ja piennisäkkäitä.Tärkeää ravintoa ovat erityisesti kahlaajat ja vesilinnut, jotka muuttohaukka pyydystää suoraan syöksystä. Myös mustarastaat ja kyyhkyt ovat sen ruokalistalla. Se syö harvoin hyönteisiä ja haaskoja[8].

Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Muuttohaukan ohjeellinen arvo on 4037 €.

Uskomuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisessa Egyptissä muuttohaukka oli palvonnan kohde. Sitä pidettiin auringonjumala Horuksen lapsen ruumiillistumana. Muumioidun vainajan sisäelimiä sisältävän ruukun päälle asetettiin usein muuttohaukan kuva. Toisinaan vainajien kesy haukka jopa muumioitiin yhdessä omistajansa kanssa.

Muuttohaukka populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popmuusikko Riki Sorsa on levyttänyt ruotsalaisen Pugh Rogefeldtin Aftonfalken-kappaleeseen perustuvan Muuttohaukka-nimisen kappaleen vuonna 1983.[9] Alkuperäiskappaleen nimi aftonfalken merkitsee kuitenkin punajalkahaukkaa.

Muuttohaukan japaninkielinen nimi, hayabusa, on antanut nimen sekä japanilaiselle hävittäjälentokoneelle, Nakajima Ki-43 Hayabusalle, että eräälle maailman nopeimmista sarjavalmisteisista moottoripyöristä, Suzuki Hayabusalle.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Falco peregrinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  2. Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Kemppainen, Eija & Uddström, Annika & Liukko, Ulla-Maija: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 567. YM, SYKE, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. PDF.
  3. Peregrine: Falco peregrinus (vain arkistossa) 25.5.2012. BBC. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 13.11.2022.
  4. Lintujen ikäennätykset 7.12.2020. Luonnontieteellinen keskusmuseo.
  5. Staav, Roland & Fransson, Thord: Hur gamla kan vilda fåglar bli? (PDF, s. 20) 2003. Fauna och flora årgång 98:4. (ruotsiksi)
  6. a b Valkama, Jari & Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi: 2011: Suomen III Lintuatlas – Muuttohaukka (arkistosta suoraan sivu 128) Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Arkistoitu . Viitattu 15.11.2022.
  7. Ollila, Tuomo: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2021 (PDF, s. 7) 20.12.2021. Metsähallitus. Arkistoitu .
  8. a b Peregrine Falcon Audubon. 13.11.2014. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  9. On meillä beat Fono.fi. Arkistoitu .

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat ja lehdet
Kuvat ja videot
Perustietoa
  • Falco peregrinus (Lajin luokittaminen eli taksonomia) Integrated Taxonomic Information System. (englanniksi)
  • Muuttohaukka (Lajikuvaus, ääninäyte ja eläinmaailman nopeusennätyksiä) 2021. LuontoPortti.
  • Peregrine Falcon © 2022. BirdLife International.