Tilhi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tilhi
Bohemian Waxwing 2007.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tilhet Bombycillidae
Suku: Tilhet (suku) Bombycilla
Laji: garrulus
Kaksiosainen nimi
Bombycilla garrulus
(Linnaeus, 1758)
Alalajit
  • B. g. garrulus
  • B. g. pallidiceps
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tilhi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tilhi Commonsissa

Tilhi (Bombycilla garrulus) on parvissa liikkuva vaelluslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhen päässä on huomiota herättävä töyhtö. Yleisväri on ruskea, siivissä on valkeat juovat. Pyrstön kärki on keltainen. Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi. Pituus on 18–21 cm, siipien kärkiväli 35 cm ja paino 54 (40–64) grammaa. Äänet: Vaimea, helisevä ”sirrr”, mikä kuuluu lennossa ja puussa parven levätessä.

Vanhin suomalainen rengastettu tilhi on ollut vähintään 6 vuotta 6 kuukautta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin tilhi.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon taigametsien laji. Pesimäalue ulottuu Fennoskandiasta Kamtšatkan niemimaalle ja edelleen Alaskan kautta Pohjois-Amerikan pohjoisosiin aina Kalliovuorille asti. Suomessa tilhi pesii pohjoisessa, pesimäkantamme on keskimäärin 20 000 paria. Talvisin tilheä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa Välimeren alueelle saakka.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havu- ja sekametsät sekä puistot ym. asutetut alueet. Viihtyy pesimäaikana erityisen hyvin vanhoissa havumetsissä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta. Se on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu karvoilla ja höyhenillä. Muninta alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5 munaa, joita sitten hautoo 14–15 vrk. Koiras voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin variksenmarjaan. Pihlajanmarjat ovat tärkeä osa tilhen ravintoa. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä. Kelpaa myös tammen lehtisilmut ja oksien päällä kasvava jäkälä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Bombycilla garrulus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  2. EURING

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pulliainen, Erkki & Erkinaro, E. 1978: The digestibility of rowan-berry seeds, Sorbus aucuparia L., for the waxwing, Bombycilla garrulus L., as studied by scanning electron microscope. – Aquilo Ser. Zool. 18:15–16.
  • Pulliainen, Erkki, Helle, Pekka & Tunkkari, Paavo 1981: Räkättirastaan, tilhen, kottaraisen, punatulkun, taviokuurnan ja isokäpylinnun ruoansulatuskanavassa, sydämessä ja siivissä ilmenevistä sopeutumista. – Ornis Fennica 58:21–26.
  • Saurola, Pertti 1977: Tiu tau tilhi? – Lintumies 3.1977 s. 79–87. LYL.
  • Siivonen, L. 1941: Uber die Kausalzusammenhänge der Wanderungen beim Seidenschwanz, Bombycilla g. garrulus (L.). – Ann. Zool. Soc. 'Vanamo' 8:1–40.