Ruokosirkkalintu
| Ruokosirkkalintu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Sirkkalinnut Locustellidae |
| Suku: | Sirkkalinnut Locustella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Locustella luscinioides |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides) on sirkkalintujen heimoon kuuluva varpuslintu. Lajin kuvaili ja nimesi Paolo Savi 1824.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 13,5–15 cm ja paino 14–18 g. Hieman suurempi kuin pensassirkkalintu, rytikerttusen kokoinen ja värinen. Pyrstö on kuitenkin pyöreäkärkinen, ja sen alapeitinhöyhenet ovat pitkät. Alapuoli on kuvioton. Laulu on korkeaa surinaa, muistuttaen pensassirkkalinnun laulua. Laulaa enimmäkseen öisin. Laulava koiras oleskelee enimmäkseen korkeassa ruoikossa tai osmankäämikössä.
Ainakin kolme alalajia tunnetaan: läntinen luscinioides, itäinen fusca ja välimuoto sarmatica.
Lajin sulkasato on monimutkainen. Osa vanhoista linnuista sulkii jo kesällä, osa vasta syksyllä tai talvella. Nuoret linnut sulkivat osan käsisulistaan talvella, jotkut jopa kaikki.
Vanhin suomalainen rengastettu ruokosirkkalintu on ollut 3 vuotta 26 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut espanjalainen 7 vuoden 6 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokosirkkalinnun levinneisyysalue kattaa osan Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja Keski-Aasiaa.[3] Euroopassa arvioidaan pesivän 374 000 – 652 000 paria.[4] Ruokosirkkalinnun levinneisyysalue laajeni 1960- ja 1970-luvuilla huomattavasti Itämeren eteläpuolisissa maissa ja samalla levittäytyi kohti Tanskaa ja Ruotsia.[3] Suomessa laji havaittiin ensimmäisen kerran Kuusankosken Saksanaholla toukokuussa 1984.[5] Vuonna 2018 ruokosirkkalinnun Suomen pesimäkannaksi arvioitiin 15–30 paria, Viron 5 000 – 10 000 paria ja Ruotsin 50–90 paria.[4]
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 2 | 10 | |
| 2013–2018 | 15 | 20 | 30 |
| 2019–2024 | 20 | 50 | 100 |
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Ruokosirkkalinnun arvo on 3 051 euroa.[9]
Muuttolintu, yleensä kotipaikkauskollinen.[10] Talvehtii suppeilla alueilla Länsi-Afrikassa Guineanlahden pohjoispuolella kosteikoilla, riisi- ja sokeriruokopelloilla, puutarhoissa ja tiheiköissä.[10]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokosirkkalintu viihtyy pensaikkoisissa ja ruoikkoisissa kosteikoissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pesä on ruovikon tai osmankäämikön tyvessä. Munia on 3–6, joita molemmat emot hautovat 12–14 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasia 22–23 vuorokautta (pesässä 11–15 vuorokautta). Joskus toinen pesye kesä-heinäkuussa.[10]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokosirkkalintu on hyönteissyöjä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Locustella luscinioides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 567. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
- ↑ a b Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Viitattu 15.4.2024.
- ↑ a b Locustella luscinioides (Savi's Warbler) (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
- ↑ RK:n hyväksymät havainnot vuoteen 2022 asti (pdf) tiedostot.birdlife.fi.
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Locustella luscinioides) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Locustella luscinioides) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 23.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 23.11.2025.
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 23.11.2025.
- ↑ a b c Pertti Koskimies: Suomen linnut, 3. päivitetty painos, s. 526. (Suuri lintukirja) Readme.fi, 2024. ISBN 978-952-373-723-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruokosirkkalintu Lintukuva-verkkopalvelu.