Merisirri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merisirri
Calidris maritima.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Sirrit Calidris
Laji: maritima
Kaksiosainen nimi

Calidris maritima
(Brünnich, 1764)

Merisirrrin levinneisyys. Kesäaikainen levinneisyys keltaisella, talviaikainen sinisellä ja ympärivuotinen vihreällä.
Merisirrrin levinneisyys. Kesäaikainen levinneisyys keltaisella, talviaikainen sinisellä ja ympärivuotinen vihreällä.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Merisirri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Merisirri Commonsissa

Merisirri (Calidris maritima) on Suomessa harvalukuinen ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltu kahlaaja. Lajin pesimäkannan kooksi Suomessa arvioidaan noin kymmenkunta paria. Lisäksi talviaikaan lajia tavataan meren rannikolla ja ulkoluodoilla lähes koko sen ajan kun meri on auki. Lajin nimesi Morten Thrane Brünnich 1764.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisirri pesii pohjoisen tundramaastossa ja talvehtii merenrannalla vähän etelämpänä. Maailman populaation kooksi arvioidaan 170 000–220 000 yksilöä. Norjassa pesii 15 000 paria ja Ruotsin Lapissa 1 000-3 000 paria. Koko maailmanpopulaation arvellaan olevan elinvoimainen.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 19–22 senttiä, siipien kärkiväli 42–46 senttiä ja paino 55-105 grammaa. Naaras on kookkaampi.

Päältä tummanharmaa, alta vaaleampi. Pesimäaikaan puvussa on hieno purppuranhehku. Koivet ja nokan tyvi kesäpuvussa kellertävät, talvella oranssit. Lennossa erottuu siivellä kapea valkoinen juova.

Soidinlaulu on kirskahtava trii-trii-trii huuto. Varoitusäänet hiljaisia: kriiih, pri-pri-pri. Ruokailevista parvista kuuluu polveilevaa pulputusta.

Elinympäristö ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa merisirrit pesivät Lapin käsivarren karuilla tunturiylängöillä. Lisääntymiskauden ulkopuolella merisirrit liikkuvat kivisillä merenrannoilla. Muuttoaikoina marras-joulukuussa sekä toukokuussa voi Saaristomeren ulkokareilla tavata kymmenpäisiä, toisinaan jopa satapäisen, parvia. Merisirri onkin ainoa kahlaajalaji, jota tapaa säännöllisesti sydäntalvella Pohjolassa.

Jurmon Lintuasemalla merisirrejä on merkitty lukurenkailla ja jalkalipuilla vuodesta 2011 alkaen. Yksilöllisten tunnusmerkkien avulla on saatu selville, että Suomessa talvehtivat linnut pesivät todennäköisesti Huippuvuorilla[2]. Suomessa pesivien lintujen talvehtimisalueita ei tunneta, mutta yksi Lapin tunturiylängöllä rengastettu lintu on tavattu talvehtimisaikana Norjan rannikolta.

Vanhin suomalainen rengastettu merisirri on ollut 20 vuotta 4 kuukautta ja 15 päivää vanha. Euroopan vanhimmaksi mainitaan kuitenkin ruotsalainen 19 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen lintu.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras munii kesä-heinäkuun aikana matalaan kuoppaan 3–4 vihertävää tai rusehtavaa, ruskeatäpläistä munaa. Koiras kantaa päävastuun noin 3 viikon haudonnasta ja poikasten hoidosta.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisirrin ravintoa ovat hyönteiset, nilviäiset ja äyriäiset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Calidris maritima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.5.2014. (englanniksi)
  2. Suomessa rengastetusta linnusta saatiin kaikkien aikojen pohjoisin havainto | LUOMUS www.luomus.fi. Viitattu 12.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]