Grönlanninlokki
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Puolet lähteetöntä |
| Grönlanninlokki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Lokit Laridae |
| Suku: | Larus |
| Laji: | glaucoides |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Larus glaucoides |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Grönlanninlokki (Larus glaucoides) on Suomessa harvinainen lokki.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 52–60 cm, siipien kärkiväli 140–150 cm ja paino 720 – 1 100 g. Aikuinen grönlanninlokki on kauttaaltaan vaalea, selkäpuolelta harmahtava, ja niiltä puuttuvat mustat siipikuviot. Nuoret yksilöt ovat vaaleanruskean kirjavia ja niiden nokka on tumma. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grönlanninlokki pesii Kanadan arktisissa osissa ja Grönlannin rannikoilla. Grönlannin kannaksi on arvioitu 50 000 – 100 000 paria.[2] Maailman populaation koko on 250 000 – 400 000 yksilöä.[3] Se talvehtii etelämpänä Atlantilla, muun muassa Islannissa ja Ison-Britannian saarilla sekä Yhdysvaltojen itärannikolla ja Suurten järvien alueella. Suomessa lajia on tavattu vuoden 2023 loppuun mennessä noin 50 kertaa.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin pesimäympäristöä ovat jyrkät, kallioiset rannat 100–200 m merenpinnan yläpuolella, joskus 800 m:iin saakka. Pesii toisinaan matalilla riutoilla ja kallioluodoilla. Esiintyy yleensä pikkukajavayhdyskunnissa. Pesimäajan ulkopuolella laji kiertelee rannikoita ja oleskelee paljon ulkomerellä, istuskellen jäälautoilla. [5]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grönlanninlokkinaaras munii kaksi tai kolme munaa maassa olevaan pesään. Todennäköisesti molemmat emot hautovat munia ja ruokkivat poikasia, mutta munimisen pituutta ja poikasten lentoikää ei tunneta.[6]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grönlanninlokki on kaikkiruokainen. Pääasiassa se syö kalaa mutta myös nilviäisiä ja muita selkärangattomia, raatoja sekä linnunmunia ja -poikasia. Se saalistaa joko syöksysukeltamalla, kuten tiirat, tai noukkimalla ruoan veden pinnasta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Larus glaucoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Larus glaucoides (Iceland Gull) (pdf) (Larus glaucoides (Iceland Gull) Table 1. Reported national breeding population size and trends in Europe) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 21.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Larus glaucoides (Iceland Gull) (Population. Population in detail) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. Viitattu 21.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuoteen 2023 asti (pdf) (Grönlanninlokki Larus glaucoides) BirdLife Suomi. Viitattu 21.6.2025.
- 1 2 Stanley Cramp (päätoim.): Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press.1985
- ↑ Iceland Gull Audubon. 13.11.2014. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)