Varpuspöllö
| Varpuspöllö | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
| Heimo: | Pöllöt Strigidae |
| Suku: | Varpuspöllöt Glaucidium |
| Laji: | passerinum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Glaucidium passerinum |
|
 Varpuspöllön levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Euroopan pienin pöllö.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pituus: 16–19 cm
- Siipiväli: 34–36 cm
- Paino: 60–70 g
- Ääni: ”Pyyppäävä” soidinvihellys kuulostaa ihmisen vihellykseltä, ja on helppo erottaa muiden pöllöjen äänistä. Silloin tällöin voi kuulla myös nopean, nousevan vihellyssarjan. Ruuankerjuuääni on hyvin korkea vinkuminen.
Vanhin suomalainen rengastettu varpuspöllö on ollut viisi vuotta, kahdeksan kuukautta ja yhden päivän vanha. Euroopan vanhin varpuspöllö on ollut kuusivuotias saksalainen yksilö.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varpuspöllö pesii Keski- ja Pohjois-Euroopasta idässä aina Tyynellemerelle ulottuvalla alueella, Suomessa etelästä noin Sodankylän korkeudelle asti. Suomessa pesii noin 10 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 100 000–500 000 yksilöä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillisimmät elinpiirit ovat luonnontilaisia vanhoja kuusikoita ja sekametsiä, joissa on vanhoja tikankoloja. Varpuspöllö pesii tikankoloon tai linnunpönttöön.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varpuspöllön muninta ajoittuu huhtikuuhun tai vasta toukokuuhun, joskus kuitenkin jo maaliskuun loppuun. Valkoisia munia on keskimäärin seitsemän, joskus jopa kymmenen. Naaras hautoo kuukauden ja koiras ruokkii sitä haudonnan aikana. Poikaset jättävät pesäkolon kuukauden ikäisinä ollessaan jo lentokykyisiä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varpuspöllön ravintoa ovat muun muassa päästäiset, pienet varpuslinnut ja sammakot. Myyräkantojen ollessa vahvoja, varpuspöllöt syövät pääasiassa niitä. Tavallisimmat lintusaaliit ovat tiaisia, hippiäisiä, urpiaisia, peippoja, vihervarpusia. Suurimmat lintusaalit ovat pikkurastaiden ja käpytikan kokoluokkaa. Syksyllä ja talvella varpuspöllö varastoi saaliita koloihin ja linnunpönttöihin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Glaucidium passerinum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.5.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varpuspöllö Lintukuva.fi-verkkopalvelussa