Räystäspääsky

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Räystäspääsky
Delichon urbica.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Pääskyt Hirundinidae
Suku: Räystäspääskyt Delichon
Laji: urbicum
Kaksiosainen nimi
Delichon urbicum
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Delichon urbicum.png
Synonyymit
  • Delichon urbica [1]
Alalajit
  • D. u. lagopodum
  • D. u. meridionalis
  • D. u. urbicum
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Räystäspääsky Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Räystäspääsky Commonsissa

Räystäspääsky (Delichon urbicum) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä pääsky. Sen voi erottaa haarapääskystä muun muassa pyrstöstään, jonka lovi on lyhyempi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räystäspääsky on 13–16 cm pitkä lintu, joka on päältä sinimusta ja alapuolelta valkoinen. Valkoinen yläperä on sen paras tuntomerkki. Pyrstö on lyhyt ja matalalovinen. Jalat ovat höyhenpeitteiset. Lennossa ollessaan lintu lentää korkealla siipiään räpytellen ja välillä syöksyy liukuen alas. Räystäspääsky painaa noin 20 g.

Vanhin suomalainen rengastettu räystäspääsky on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut 14½-vuotias saksalainen pääsky.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin euraasialainen laji on levinnyt Euroopasta Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Räystäspääskyä tavataan enimmäkseen asutuksen lähellä, joskus harvoin avoimilla mailla kalliojyrkänteillä sekä toisinaan myös vuoristoissa puurajan yllä. Pesii koko maassa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 paria. Euroopassa pesii yli 10 miljoonaa paria eli populaation koko on 20–48 miljoonaa yksilöä.

Räytäspääskyn poikasia pesässä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räystäspääsky nimensä mukaisesti tekee pesän yleensä räystäille. Pesä tehdään savesta ja ruohosta. Pääskyt suosivat etenkin ihmisten läheisyyttä ja aukeita paikkoja.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räystäspääskyn munia

Pääskyt tekevät pesänsä syljellään liimaamalla mudasta, savesta ja ruohosta puolipallon muotoisen kupin, johon naaras munii 4–5 valkoista munaa. Pesä vuorataan höyhenillä ja heinillä. Pesä on seinää vasten, kyljessä on pieni lentoaukko. Laji on hyvin seurallinen, linnut pesivät vieri vieressä kolonioissa. Pääskyt myös nukkuvat pesissään. Munia haudotaan noin 2 viikkoa, kunnes harmaanvalkeat untuvikot kuoriutuvat. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka tulevat lentokykyisiksi neljässä viikossa. Kesästä riippuen poikueita on yhdestä kahteen. Tavallisten räystäiden vähennettyä räystäspääsky on sopeutunut pesimään myös esimerkiksi huoltoasemien, varastojen, autolauttojen, lossien katoksiin. Pääskyn suurin uhka on pesän ja poikasten tuhoutuminen joko pedon tai pesän putoamisen takia.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räystäspääsky on hyönteissyöjä, joten se saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä.

Muutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji muuttaa Suomeen toukokuussa, jolloin sille on jo tarpeeksi ravintoa. Syys–elokuussa kerääntyy suuriksi parviksi istuksimaan puhelinlangoille, ja lentää sitten takaisin Etelä-Afrikkaan. Pääskyt palaavat joka vuosi tutuille pesimäpaikoilleen.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääskyt vaihtavat puolisoaan joka vuosi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Delichon urbicum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 3.2.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]