Tornipöllö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tornipöllö
Tornipöllön alalaji Tyto alba alba
Tornipöllön alalaji Tyto alba alba
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Tornipöllöt Tytonidae
Suku: Tornipöllöt Tyto
Laji: alba
Kaksiosainen nimi
Tyto alba
Scopoli, 1769
Levinneisyyskartta
Tornipöllön levinneisyys
Tornipöllön levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tornipöllö Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tornipöllö Commonsissa

Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornipöllön lento on sarvipöllömaisen kevyttä ja kaula näyttää pitkältä, sekä pyrstö lyhyeltä. Kuvassa guttata-alalaji.

Tornipöllö on 33–39 cm pitkä ja sen siipiväli on 80–95 cm. Sen ruumis on hoikka, siivet pitkät sekä jalat joita roikottaa usein lennon aikana. Sen naama on valkea ja silmät mustat, sekä naamakuvio tuo muodoltaan mieleen sydämen. Yläpuoli melko kuvioton harmaa- ja okranvärinen. Sukupuolet hyvin samannäköiset, koiras usein vaaleampi ja naaraalla on enemmän mustia pilkkuja sulkapuvussaan kuin koiraalla.

Muuntelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja Länsi-Kanariansaarilla elävän alba-alalajin sekä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä erlangeri-alalajin alapuolen väritys on puhtaanvalkea, kun taas Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan guttata-, Itä-Kanariansaarien gracilirostris- ja Madeiran schmitzi-alalajien alapuoli on kellanoranssi.

Ääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras pitää hyrinää, mutta myös harvoin koiras. Varoitusääni usein lennossa, kimeä, hiova kirkaisu. Laulu noin kahden sekunnin mittainen, usein toistuva raikuva ja säröilevä "shrrrriiiih". Poikasten kerjuuääni on noin puolen-sekunnin mittainen käheä kuorsaus.

Tornipöllöt ääntelevät matalasti. Varsinkin soidinmenojen aikaan kuulet varmasti matalan huhuun.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chouette crâne (2).jpg

Tornipöllöjä tavataan Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Suomea lähimmät pesimäalueet ovat Itämeren eteläosissa. Suomessa tornipöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi seitsemän kertaa, viimeksi vuonna 2006.[2] Lajia on istutettu Seychelleille, jossa se vieraslajina muodostaa uhan saarten alkuperäisille lajeille, kuten seychellienharakkataskulle.[1][3]

Elinympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornipöllö pesii metsiköiden, pihojen, viljelysmaiden ja muiden puoliavoimien alueiden peltoaukeilla. Paikkalintu.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakeutuu ihmisasutuksen läheisyyteen mistä löytyy latoja, ulkorakennuksia ja muita vastaavia pesimäpaikoiksi. Asettuvat myös mielellään ladossa olevaan isoon pönttöön ja puunkoloihin.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornipöllön ravinto koostuu lähinnä jyrsijöistä ja muista pikkunisäkkäistä, sekä sammakoista ja hyönteisistä. Tärkeintä ravintoa kuitenkin ovat myyrät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Tyto alba IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 17.10.2013. (englanniksi)
  2. BirdLife Suomi: RK:n hyväksymät havainnot, Jäälokki (Pagophila eburnea) - Vuorileppälintu (Phoenicurus erythrogaster) Viitattu 27.3.2009.
  3. Seychelles Magpie-robin - Copsychus sechellarum BirdLife International. Viitattu 13.3.2012. (englanniksi)