Pikkupajusirkku
| Pikkupajusirkku | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg)
| ||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] 
| ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Schoeniclus pallasi (Cabanis, 1851) | ||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||
|
Emberiza pallasi | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pikkupajusirkku Wikispeciesissä Pikkupajusirkku Commonsissa
|
Pikkupajusirkku (Schoeniclus pallasi) on sirkkuihin kuuluva pieni varpuslintu.
Sisällysluettelo
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on 12–13,5 cm. Pikkupajusirkku muistuttaa suuresti pajusirkkua, mutta on hieman pienempi, nokka on hennompi ja äänet hiukan erilaisia. Juhlapukuisella koiraalla on musta pää ja valkoinen alapuoli. Selkäpuoli ja siipien yläpeitinhöyhenet ovat tummanharmaan ja valkoisen kirjavat, ja niistä puuttuu pajusirkun punaruskea väri. Naaraat ja nuoret linnut on vaikea erottaa pajusirkusta, mutta hyvin nähtynä yksi tuntomerkki on varma: pikkupajusirkun alanokka on punertava, kun pajusirkun koko nokka on harmaa. Ylänokan harja on suora, kun se pajusirkulla on lievästi kupera. Laulu on vielä yksinkertaisempi äänisarja kuin pajusirkun laulu. Kutsuääni muistuttaa varpusen ääntä.
Vanhoilla pikkupajusirkuilla on täydellinen sulkasato pesimäalueella loppukesällä.
Pikkupajusirkku on nimetty saksalaisen luonnontutkijan Peter Simon Pallasin mukaan.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois- ja Keski-Aasia, pieni osa esiintymisalueesta ulottuu Euroopan puolelle Venäjällä. Euroopan populaation kooksi arvioidaan 160 000–300 000 yksilöä.[1]. Pikkupajusirkku on muuttolintu, joka talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Se harhautuu toisinaan Eurooppaan, ja on tavattu muun muassa Isossa-Britanniassa. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesii jokien, järvien ja soiden reunapajukoissa. Muuttoaikoina tavataan erilaisissa pensaikoissa ja ruoikoissa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesän sanotaan olevan pensaassa. Munia on 2–5.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syö pääasiassa erilaisia siemeniä, mutta poikasia ruokitaan hyönteisillä ja muilla pienillä selkärangattomilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Schoeniclus pallasi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
