Siirry sisältöön

Kirjosiipikäpylintu

Wikipediasta
Kirjosiipikäpylintu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Käpylinnut Loxia
Laji: leucoptera
Kaksiosainen nimi

Loxia leucoptera
Gmelin, 1789

Katso myös

  Kirjosiipikäpylintu Wikispeciesissä
  Kirjosiipikäpylintu Commonsissa

Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) on peippoihin kuuluva varpuslintu, jota tavataan havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa ja Aasiassa Siperian länsirajoja myöten.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji muistuttaa peippoa ja muita käpylintuja. Se on tanakka ja tukevanokkainen lintu. Aikuisen koiraan vartalo on punainen, vähemmän oranssi kuin muilla käpylinnuilla. Naaras ja nuoret yksilöt ovat vihertävän keltaisia. Siivet ja pyrstö ovat tummanharmaat, ja niissä on selvärajainen valkoinen kuvio, joka auttaa erottamaan kirjosiipikäpylinnun muista käpylinnuista. Myös pikkukäpylinnun siivellä voi olla valkeat juovat, mutta ne ovat selvästi kapeammat.

Kirjosiipikäpylintu on pituudeltaan 15–18 cm ja sen siipien kärkiväli on 26 cm. Nokan korkeus on nokan tyvestä mitattuna 9–11 mm. Aikuinen yksilö painaa noin 30 grammaa.

Huuto ”khiip, khiip” on korkeampi ja ponnettomampi kuin pikkukäpylinnulla. Toinen tyypillinen ääni on lelutorvea muistuttava tööttäys. Laulu on nopeampaa kuin muilla käpylinnuilla, ja muistuttaa eräiden pienten peippolintujen laulua (kanarialintu, vihervarpunen).

Kirjosiipikäpylintu on levinnyt sekä Euraasian että Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeelle. Euroopassa levinneisyys on hyvin itäinen. Suomessa pesintä painottuu Kainuun ja Metsä-Lapin väliselle alueelle, mutta alueet ja kannan koko vaihtelevat vuosittain kuusen siemensadon ja idästä tulevien vaellusten mukaan. Varhaiset vaellukset, jotka voivat alkaa jo toukokuun lopulla, vaikeuttavat kannan arviointia.[3]

Kirjosiipikäpylinnun Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024[4][5][6]
Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi
2008–2012 1 000   20 000
2013–2018 1 000 8 738 20 000
2019–2024 470 8 400 28 000

Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Kirjosiipikäpylinnun arvo on 203 euroa.[7]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjosiipikäpylinnun tyypillistä elinympäristöä ovat havumetsät.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjosiipikäpylinnun muna.

Pesintä alkaa ilmeisesti hieman myöhemmin kuin muilla käpylinnuilla, maalis–huhtikuussa, ja sitä voi tapahtua aina syyskuulle asti. Pesä on yleensä kuusessa 5–10 m:n korkeudella ja rakenteeltaan samanlainen kuin muillakin käpylinnuilla. Munia on yleensä kolme tai neljä, joskus viisi.

Lajin pääasiallista ravintoa ovat havupuiden siemenet, Siperiassa etenkin lehtikuusi, Amerikassa hemlokki. Ajoittain maistuvat myös pihlajanmarjat. Kesällä kirjosiipikäpylintu syö runsaasti hyönteisiä.

  1. BirdLife International: Loxia leucoptera IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Kirjosiipikäpylintu – Loxia leucoptera Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 30.11.2025.
  4. Species trends at the Member State level, Finland (Loxia leucoptera) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 30.11.2025. (englanniksi)
  5. Species trends at the Member State level, Finland (Loxia leucoptera) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 30.11.2025. (englanniksi)
  6. Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 30.11.2025.
  7. Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 30.11.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]