1961

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Rahanuudistus Neuvostoliitossa; yksi uusi rupla vastasi sen jälkeen kymmentä entistä ruplaa.
• 3. tammikuuta – Presidentti Dwight D. Eisenhower ilmoitti Yhdysvaltojen katkaisseen diplomaattiset suhteet Kuubaan.
• 3. tammikuuta – Aeron DC-3-lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa. Koneen 22 matkustajaa ja kolmihenkinen miehistö menehtyivät.
• 4. tammikuuta − Yhdysvallat kehotti kaikkia kansalaisiaan poistumaan Kuubasta, mutta ilmoitti samalla, ettei se aio luopua Guantánamo Bayn laivastotukikohdasta.
• 7. tammikuuta – Casablancassa järjestetyssä nelipäiväisessä konferenssissa viisi Afrikan maata – Marokko, Yhdistynyt arabitasavalta, Ghana, Guinea ja Mali – päätti perustaa NATOn kaltaisen puolustusliiton.
• 13. tammikuuta – Kongon vangitun entisen pääministerin Patrice Lumumban kannattajat onnistuivat vapauttamaan hänet vankilasta, mutta hänet saatiin pian jälleen kiinni.
• 14. tammikuuta − Kuvanveistäjä Raimo Utriainen voitti näyttelijä Ida Aalbergin muistomerkkikilpailun ehdotuksellaan Esirippu.
• 17. tammikuuta – Kongon entinen pääministeri Patrice Lumumba ja kaksi hänen kannattajaansa surmattiin.
• 20. tammikuuta – John F. Kennedy astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 22. tammikuuta – Brasiliasta Venezuelaan matkalla ollut portugalilainen risteilyalus Santa Maria kaapattiin Atlantilla. Portugalin hallitusta vastustaneet kaappaajat antautuivat 3. helmikuuta.
• 23. tammikuuta – Kaksi 4 megatonnin vetypommia putosi maahan B-52-pommikoneen hajottua ilmassa Pohjois-Carolinassa. Toisen pommin räjähdyksen esti viimeinen varokytkin.
• 25. tammikuuta – Uusi juntta nousi valtaan El Salvadorissa syrjäytettyään edellisen kolme kuukautta hallinneen juntan ”liian vasemmistolaisuuden” vuoksi.
• 26. tammikuuta – Arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta voittivat Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun.
• 29. tammikuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihki arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman Hyvinkään kirkon.
• 31. tammikuuta – Yhdysvallat lähetti ensimmäisen simpanssin (nimeltään Ham) avaruuteen.
• 31. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld lähetti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan järjestön edustajaksi Laosiin. Laosin vasemmistopuolue väitti Tuomiojan läsnäolon maassa vain pahentavan sisällissotaa. Tuomioja saapui Laosin pääkaupunkiin Vientianeen 7. helmikuuta.
• 4. helmikuuta – Portugalin siirtomaasota alkoi Angolasta.
• 11. helmikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa.
• 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vaati YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin eroa Patrice Lumumban murhan vuoksi.
• 15. helmikuuta – Boeing 707 putosi maahan Belgiassa ja 73 ihmistä sai surmansa, mukaan lukien koko Yhdysvaltain taitoluistelujoukkue.
• 15. helmikuuta – Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
• 15. helmikuuta – Mielenosoittajat järjestivät mellakoita Belgian suurlähetystöjen edustalla Kairossa, Varsovassa ja Moskovassa Patrice Lumumban murhan vuoksi. YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld torjui Neuvostoliiton vaatimuksen erostaan.
• 16. helmikuuta – Intialaiset sanomalehdet kirjoittivat Kiinan valmistelevan Bhutanin valtaamista. Kiina oli jo aiemmin esittänyt suuria aluevaatimuksia myös Intialle.
• 21. helmikuuta – SDP valitsi oikeuskansleri Olavi Hongan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1962 vaaleihin.
• 3. maaliskuuta – Hassan II kruunattiin Marokon kuninkaaksi.
• 8. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Norjaan.
• 15. maaliskuuta – Etelä-Afrikka vetäytyi Brittiläisestä kansainyhteisöstä.
• 16. maaliskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka suostui kuuden puolueen yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi. Maalaisliiton ”K-linja” aloitti välittömästi rajun hyökkäyksen ”Honka-liittoa” vastaan.
• 18. maaliskuuta – Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana Eurovision laulukilpailussa Cannesissa. Laila Kinnunen sijoittui kappaleella ”Valoa ikkunassa” kymmenenneksi.
• 19. maaliskuuta − Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla pidettiin uudet kunnallisvaalit Oulun lääninhallituksen mitätöityä syksyn 1960 vaalien tulokset.
• 21. maaliskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko vaati YK:n toiminnan lopettamista Kongossa ja pääsihteeri Dag Hammarskjöldin eroa.
• 27. maaliskuuta – Suomen ja Euroopan vapaakauppajärjestön välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin. Sopimus astui voimaan 1. heinäkuuta 1961.
• 29. maaliskuuta – Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin asukkaat saivat perustuslain 23. lisäyksellä äänioikeuden presidentinvaaleissa.

huhti–kesäkuu

• 5. huhtikuuta − Valtakunnanoikeus aloitti ”Kätilöopiston jutun” käsittelyn Säätytalossa Helsingissä. Maaherra Urho Kiukkaalta vaadittiin lähes 94 miljoonan markan, pankinjohtaja Aarre Simoselta 15 miljoonan markan sekä Simoselta ja varatuomari Vilho Väyryseltä yhteisesti lähes 329 miljoonan markan korvauksia.
• 11. huhtikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa.
• 12. huhtikuuta – Juri Gagarin teki ensimmäisen avaruuslennon. Avaruusalus Vostok 1 kiersi Maan kerran; lento kesti 108 minuuttia.
• 14. huhtikuuta – Oikeusministeri Antti Hannikainen sai pyytämänsä eron hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pauli Lehtosalo ja Lehtosalon paikalle varatuomari Juho-Eino Niemi.
• 17. huhtikuuta – Sikojenlahden maihinnousu Kuubassa.
• 22. huhtikuuta – Algerian sota: kenraalit Zeller, Challe, Jouhaud ja Salan kaappasivat vallan Algerissa kolme ja puoli kuukautta algerialaisille kansanäänestyksellä myönnetyn itsehallinnon jälkeen. Ranskan hallitus päätti julistaa Algerian hätätilaan ja erottaa vallankaappaajat armeijasta. de Gaulle piti seuraavana päivänä puheen kansakunnalle, eivätkä kaappaajat saaneet armeijaa taakseen. Challe antautui jo 26. päivä ja Zeller 6. toukokuuta, mutta Salan ja Jouhaud siirtyivät OAS:n johtoon.
• 23. huhtikuuta − Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenneuvos Harras Kyttä sekä varapuheenjohtajiksi Kaarlo Kajatsalo ja Paavo Aarnio. Edellinen puheenjohtaja Veli Merikoski oli eronnut puolueen asetuttua presidentinvaalissa Olavi Hongan taakse.
• 24. huhtikuuta – Vasa-laiva nostettiin Tukholman satamasta. Laivasta löytyi Paavo Nurmen patsas, jonka suomalaiset teekkarit olivat sinne vieneet.
• 27. huhtikuuta – Sierra Leone itsenäistyi.
• 1. toukokuuta – Presidentti Fidel Castro julisti Kuuban sosialistiseksi tasavallaksi.
• 5. toukokuuta – Alan Shepard oli ensimmäinen yhdysvaltalainen avaruudessa Freedom 7 -aluksella (tunnetaan myös nimellä Mercury 3).
• 8. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat epäviralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
• 8. toukokuuta – Heinäveden Tulilahden kaksoismurhasta syytetty Runar Holmström teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään Vaasan lääninvankilassa.
• 11. toukokuuta – Sosiaalidemokraattien oppositio eli ”skogilaiset” valitsi tarkastaja Emil Skogin presidenttiehdokkaakseen.
• 15. toukokuuta − Ulkoministeri Ralf Törngren kuoli. Pääministeri V. J. Sukselainen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja uudeksi kansanedustajaksi tuli valtiotieteen kandidaatti Carl Olof Tallgren.
• 16. toukokuuta – Sotilasvallankaappaus Etelä-Koreassa kenraalimajuri Park Chung-heen johdolla.
• 16. toukokuuta – Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää avattiin Espoossa.
• 19. toukokuuta – Venera 1 lensi ensimmäisenä luotaimena Venuksen ohi, tosin luotain rikkoutui eikä lähettänyt tietoja.
• 24. toukokuuta – Kuuban puolustusministeri Raúl Castro nimitti puheessaan Yhdysvaltain suurta Guantanamo Bayn laivastotukikohtaa ”syöväksi ja pysyväksi ärsytyskeskukseksi”.
• 25. toukokuuta – Apollo-ohjelma: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kertoi kongressille Yhdysvaltojen lähettävän avaruuslentäjän Kuuhun ja tuovan hänet takaisin ennen vuosikymmenen loppua.
• 28. toukokuuta – Peter Benensonin artikkeli ”The Forgotten Prisoners” julkaistiin useissa lehdissä. Tätä pidetään Amnesty Internationalin alkuna.
• 4. kesäkuuta – John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin huippukokous Wienissä. Asialistalla olivat ydinkokeet, aseidenriisunta ja Saksan asema.
• 19. kesäkuuta – Kuwait itsenäistyi.
• 25. kesäkuuta – Irakin pääministeri Abdulkarim Qasim ilmoitti aikovansa liittää Kuwaitin Irakiin, Kuwait pyysi apua brittijoukoilta.
• 28. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäsenet, muun muassa V. J. Sukselaisen, viraltapantaviksi Kansaneläkelaitoksen asuntojutun vuoksi.
• 30. kesäkuuta – Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin vieraili Suomessa.

heinä–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Suomen EFTA-sopimus astui voimaan. Suomesta tuli järjestön ulkojäsen.
• 5. heinäkuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen.
• 12. heinäkuuta – Pääministeri V. J. Sukselainen esitti hallituksensa eronpyynnön. Presidentti Urho Kekkonen antoi uuden hallituksen muodostamistehtävän Lapin läänin maaherralle Martti Miettuselle. Miettusen hallitus, jonka ministerilista oli miltei sama kuin edeltäjänsä, aloitti työnsä 14. heinäkuuta.
• 21. heinäkuuta – Virgil ”Gus” Grissom suoritti Yhdysvaltojen toisen avaruuslennon Mercury-kapselilla ja oli vähällä hukkua laskeutumisvaiheessa.
• 1. elokuuta – Rajuilma ”Maire” riehui Suomen etelä- ja keskiosassa.
• 1. elokuuta – Suomen Kaapelitehtaalla Helsingissä sattui kaasuräjähdys, joka vaati yhden kuolonuhrin.
• 8. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti ilmavoimien kuusipaikkaisen yhteyskoneen syöksyttyä epäonnistuneen pakkolaskun yhteydessä metsään Rovaniemen maalaiskunnan Perunkajärvellä.
• 9. elokuuta – Kenraali Tauno Viljanen varoitti hallitusta YYA-sopimukseen perustuvien konsultaatioiden mahdollisuudesta Berliinin kiristyvän tilanteen vuoksi.
• 11. elokuuta – Itä-Saksan parlamentti oikeutti maan hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin ”Länsi-Saksan ja Länsi-Berliinin harjoittaman orjakaupan estämiseksi”. Seuraavana päivänä yli 2 000 itäberliiniläistä pakeni Länsi-Berliiniin.
• 13. elokuuta – Berliinin muurin rakennustyöt aloitettiin piikkilanka-aidan vetämisellä.
• 14. elokuuta – Länsi-Saksa katkaisi puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet Itä-Saksaan.
• 24. elokuuta – Ensimmäinen loikkausta länteen yrittänyt ammuttiin Berliinin muurilla.
• 8. syyskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle joutui murhayrityksen kohteeksi. Yrityksen takana olivat OAS:n äärioikeistolaiset, Algeriassa oleskelleet ranskalaiset upseerit.
• 9. syyskuuta – Venäläissyntyinen säveltäjä Igor Stravinsky saapui konserttimatkalle Suomeen.
• 11. syyskuuta - WWF perustettiin.
• 17. syyskuuta – Veikko Leppäsen veistämä presidentti J. K. Paasikiven patsas paljastettiin Lahdessa.
• 18. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa Pohjois-Rhodesiassa juuri Kongon kriisin aikana.
• 20. syyskuuta – Itä-Saksan parlamentti hyväksyi lain, joka antoi puoluejohtaja Walter Ulbrichtille miltei rajattomat valtuudet siinä tapauksessa, että maa jouduttaisiin julistamaan ”puolustustilaan”.
• 22. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui viralliselle vierailulle Suomeen.
• 28. syyskuuta – Syyriassa tehtiin sotilasvallankaappaus ja maa erosi Egyptin johtamasta Yhdistyneestä arabitasavallasta. Presidentti Gamal Abdel Nasser suunnitteli rankaisutoimia Syyriaa vastaan, mutta päätti kuitenkin luopua niistä.

loka–joulukuu

• 6. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi niin sanotun margariinijutun käsittely. Raision tehtaiden ja Paasivaara-yhtymän oli todettu käyttäneen ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja margariinin valmistukseen noin kahden vuoden ajan. Tehtaiden johtohenkilöitä tuomittiin sakkorangaistuksiin ja margariini menetti maineensa pitkiksi ajoiksi.
• 10. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti kolmiviikkoisen vierailunsa Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
• 13. lokakuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen Ars-näyttely, Ars 61.
• 17. lokakuuta – ”Pariisin taistelu”: Ranskan poliisi hyökkäsi 30 000:tta algerialaisten ulkonaliikkumiskieltoa protestoinutta mielenosoittajaa vastaan. Virallinen kuolleiden määrä on kolme, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvioivat määräksi 240.
• 17.–31. lokakuuta – Moskovassa pidettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 22. puoluekokous. Kokoukseen osallistui edustajia 83 maan kommunistisista puolueista. Avajaispuheessaan puoluejohtaja Nikita Hruštšov hyökkäsi Albaniaa vastaan syyttämällä maan johtoa stalinismista, sekä Malenkovin, Molotovin ja Kaganovitšin muodostamaa ”puolueen vastaista ryhmää” vastaan. Kiinan pääministeri Zhou Enlai poistui mielenosoituksellisesti kokouksesta kesken, eikä Kiina enää myöhemmin osallistunut NKP:n kokouksiin. Korean, Vietnamin, Japanin, Indonesian ja Intian edustajat liittyivät Kiinan puolella Albanian tueksi.
• 18. lokakuuta – Leonard Bernsteinin West Side Story -musikaalin elokuvasovitus sai ensi-iltansa.
• 19. lokakuuta – Arabiliitto otti Kuwaitin suojelukseensa, brittijoukot vetäytyivät.
• 19. lokakuuta − Presidentti Urho Kekkonen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa Suomen haluavan olla vilpittömästi mukana tekemässä järjestöstä ”tehokasta ja käyttökelpoista välikappaletta rauhan turvaamiseksi”.
• 21. lokakuuta − Albanian radio ilmoitti, että Albaniassa tunnettiin ”syvää suuttumusta” Neuvostoliiton puoluejohtajan Nikita Hruštšovin NKP:n puoluekokouksessa pitämän puheen johdosta.
• 27. lokakuuta – Helsingissä otettiin käyttöön Hakaniemen uusi silta.
• 29. lokakuuta – Moskovan Punaisella torilla oleva Leninin mausoleumi suljettiin ”korjaustöitä varten”.
• 30. lokakuuta – Neuvostoliitto räjäytti 58 megatonnin Tsar-Bomban Novaja Zemljalla.
• 30. lokakuuta – Noottikriisi Suomessa, Neuvostoliitto vaati toimenpiteitä Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhan torjumiseksi.
• 31. lokakuuta – Josif Stalinin ruumis poistettiin Leninin mausoleumista ja haudattiin Kremlin muurin viereen.
• 31. lokakuuta – Hurrikaani Hattie iski Belize Cityyn.
• 3. marraskuuta − YK:n yleiskokous valitsi Burman YK-suurlähettilään U Thantin järjestön pääsihteeriksi Dag Hammarskjöldin jäljellä olleelle virkakaudelle.
• 7. marraskuuta − Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer valittiin uudelle virkakaudelle.
• 7. marraskuuta − Presidentti Urho Kekkonen lähetti ulkoministeri Ahti Karjalaisen Moskovaan ottamaan selvää Neuvostoliiton nootin taustoista.
• 11. marraskuuta – Stalingradin nimi vaihdettiin Volgogradiksi.
• 14. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi helmikuun alussa 1962.
• 16. marraskuuta – Britannian konservatiivihallitus ryhtyi rajoittamaan maahanmuuttoa Brittiläisen kansainyhteisön maista.
• 24. marraskuuta – Noottikriisi: Presidentti Urho Kekkonen ja Nikita Hruštšov neuvottelivat Novosibirskissa, minkä seurauksena Neuvostoliiton vaatimista konsultaatioista luovuttiin.
• 24. marraskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka luopui presidenttiehdokkuudesta sen jälkeen kun Suomen kansanpuolue ja Ruotsalainen kansanpuolue olivat vetäytyneet Honka-liitosta.
• 26. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti laajan radio- ja televisiopuheen, jossa hän katsoi noottikriisin vahvistaneen Suomen ulkopoliittista asemaa ja korosti Suomen ja Neuvostoliiton hyvien naapurisuhteiden merkitystä.
• 29. marraskuuta – Kokoomus päätti lähteä presidentinvaaleihin ”sammutetuin lyhdyin” eli ilman omaa ehdokasta.
• 30. marraskuuta – SDP valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Rafael Paasion.
• 2. joulukuuta – Kylmä sota: Fidel Castro ilmoitti radiopuheessa omaksuneensa marxismi-leninismin ja Kuubasta tulevan kommunistinen valtio.
• 3. joulukuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Porvoon tuomiokapitulin asessorin Karl-Erik Forssellin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi.
• 6. joulukuuta – Etelä-Suomessa esiintyi useilla paikkakunnilla, muun muassa Helsingissä, rajua ukkosta.
• 9. joulukuuta – Tanganjika sai itsenäisyyden ja julistautui tasavallaksi presidenttinään Julius Nyerere (vuonna 1964 Tanganjika yhdistyi Sansibarin kanssa Tansaniaksi).
• 10. joulukuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Albaniaan.
• 11. joulukuuta – Vietnamin sota alkoi ensimmäisten yhdysvaltalaiskopterien ja 400 sotilaan saapumisella Saigoniin.
• 11. joulukuuta − Israelilainen sotilastuomioistuin totesi Adolf Eichmannin syylliseksi kaikkiin syytekirjelmän 15 syytekohtaan. Syyttäjä vaati Eichmannille kuolemantuomiota.
• 12. joulukuuta – Suomen Pankki täytti 150 vuotta.
• 14. joulukuuta – Valtakunnanoikeus tuomitsi ”Kätilöopiston jutussa” pankinjohtaja Aarre Simosen 375 000 markan ja kansanedustaja Vilho Väyrysen 80 000 markan sakkoihin. Urho Kiukas vapautettiin syytteistä.
• 15. joulukuuta – Israelilainen sotilastuomioistuin tuomitsi Adolf Eichmannin kuolemaan rikoksistaan. Tuomio määrättiin toimeenpantavaksi hirttämällä.
• 15. joulukuuta – Wäinö Aaltosen veistämä presidentti P. E. Svinhufvudin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä Svinhufvudin syntymän satavuotispäivänä.
• 15. joulukuuta – Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystössä salanimellä ”Anatoli Klimov” palvellut KGB:n majuri Anatoli Golitsyn loikkasi Suomen ja Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.
• 19. joulukuuta – Goa luovutettiin Intialle 400-vuotisen Portugalin hallinnon jälkeen.
• 25. joulukuuta − Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin ilmoitettiin sanoneen irti Egyptin ja Pohjois-Jemenin välisen, vuonna 1958 solmitun liiton.
• 31. joulukuuta – Marshall-apu päättyi jaettuaan 12 miljardia dollaria apua Euroopan jälleenrakentamiseen. Samalla OEEC:sta tuli OECD.

tuntematon päivämäärä

• elokuu – Runsaita sateita Suomessa ja Kokemäenjoen vesistössä pahoja tulvia.

• Allan Sandage löysi ensimmäisen kvasaarin.
• Suosikki-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
• Suomen valtio osti Riipilän kylässä Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevan Königstedtin kartanon ulkomaisten vieraiden majoitustiloiksi.

Syntyneitä

• 24. tammikuuta – Nastassja Aglaia Nakszynsk (”Nastassja Kinski”), saksalainen näyttelijä (Paris, Texas)
• 26. tammikuuta – Wayne Gretzky, kanadalainen jääkiekkoilija
• 8. helmikuuta – Vincent Neil Wharton (”Vince Neil”), yhdysvaltalainen laulaja (Mötley Crüe)
• 9. helmikuuta – Jussi Lampi, suomalainen näyttelijä ja muusikko
• 17. helmikuuta – Andrei Korotajev, venäläinen antropologi, taloustieteen historioitsija ja sosiologi
• 17. helmikuuta – Helena Sinervo, suomalainen runoilija
• 26. helmikuuta – Monika Fagerholm, suomalainen kirjailija (Ihanat naiset rannalla)
• 17. maaliskuuta – Umayya Abu-Hanna, palestiinalais-suomalainen kirjailija ja toimittaja

• 12. huhtikuuta – Erkka Kettunen (”Edu Kettunen”), suomalainen muusikko
• 15. huhtikuuta – Tiina Lillak, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
• 14. toukokuuta – Tim Roth, brittiläinen näyttelijä
• 8. kesäkuuta – Risto Isomäki, suomalainen tieto- ja tieteiskirjailija (Sarasvatin hiekkaa)
• 9. kesäkuuta – Michael J. Fox, kanadalaissyntyinen näyttelijä
• 22. kesäkuuta – David Lonsdale, englantilainen näyttelijä

• 1. heinäkuuta – Diana, Walesin prinsessa (k. 1997)
• 22. heinäkuuta − Mauri Airta (”Maukka Perusjätkä”), suomalainen rock-muusikko
• 28. heinäkuuta – Ruben Stiller, suomalainen juontaja
• 30. heinäkuuta – Esa Mäkelä (”Ressu Redford”), suomalainen muusikko
• 4. elokuuta – Barack Obama, vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti
• 6. elokuuta – Simo Rantalainen, suomalainen viihdehenkilö
• 6. elokuuta – Kjell Westö, suomalainen kirjailija
• 17. elokuuta – Kati Outinen, suomalainen näyttelijä (Mies vailla menneisyyttä)
• 19. elokuuta – Ville Virtanen, suomalainen näyttelijä (Kylmäverisesti sinun)
• 1. syyskuuta – Jukka Hytti, suomalainen teatterituottaja ja ohjaaja
• 1. syyskuuta – Heikki Kujanpää, suomalainen näyttelijä
• 13. syyskuuta – Dave Mustaine, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Megadeth")
• 24. syyskuuta – Jaana Airaksinen, suomalainen kirjailija ja kansalaisaktivisti

• 25. lokakuuta – Chad Smith, yhdysvaltalainen rumpali ("Red Hot Chili Peppers")
• 28. lokakuuta – Erja Häkkinen, suomalainen televisiojuontaja, malli ja matkaopas
• 31. lokakuuta – Peter Jackson, uusiseelantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogia)
• 9. marraskuuta – Hanna Ekola, suomalainen laulaja
• 11. marraskuuta – Luca Zingaretti, italialainen näyttelijä
• 19. marraskuuta – Margaret Hyra (”Meg Ryan”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Kun Harry tapasi Sallyn)
• 16. joulukuuta – William Melvin Hicks (”Bill Hicks”), yhdysvaltalainen stand-up-koomikko
• 21. joulukuuta – Katri Tapola, suomalainen kirjailija
• 24. joulukuuta – Maarit Tastula, suomalainen toimittaja
• 27. joulukuuta – Tomi Poikolainen, suomalainen jousiampuja (olympiavoittaja)
• 30. joulukuuta – Ben Johnson, kanadalainen pikajuoksija

Kuolleita

• 4. tammikuuta – Erwin Schrödinger, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalainen fyysikko (Schrödingerin yhtälö) (s. 1887)
• 9. tammikuuta – Emily Greene Balch, vuoden 1946 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija ja pasifisti (s. 1867)
• 13. tammikuuta – Hedvig Gebhard, suomalainen poliitikko ja talousneuvos (s. 1867)
• 14. tammikuuta – Herman, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa (s. 1878)
• 17. tammikuuta – Patrice Lumumba, Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri (s. 1925)
• 24. tammikuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (Pekka Lipposen seikkailuja) (s. 1904)
• 26. helmikuuta – Muhammad V, Marokon sulttaani (s. 1909)
• 5. maaliskuuta – Johan Sigfrid Sirén, suomalainen arkkitehti (Eduskuntatalo) (s. 1889)
• 8. maaliskuuta – Thomas Beecham, englantilainen kapellimestari (s. 1879)
• 26. maaliskuuta – Lasse Heikkilä, suomalainen runoilija (s. 1925)

• 2. huhtikuuta – Amos Anderson, suomalainen liikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja ja taiteen tukija (s. 1878)
• 3. huhtikuuta – Ilmari Unho, suomalainen elokuvaohjaaja (Sadan miekan mies) (s. 1906)
• 9. huhtikuuta – Ahmed Zogu, Albanian pääministeri, presidentti ja kuningas Zogu I (1928–1939) (s. 1895)
• 12. huhtikuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1910)
• 13. toukokuuta – Frank James Cooper (”Gary Cooper”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Sheriffi) (s. 1901)
• 16. toukokuuta – Ralf Törngren, Suomen pääministeri (s. 1899)
• 18. toukokuuta – Viljo Vesterinen, suomalainen harmonikkataiteilija (Säkkijärven polkka) (s. 1907)
• 29. toukokuuta – Uuno Klami, suomalainen säveltäjä ja akateemikko (s. 1900)
• 30. toukokuuta – Rafael Leónidas Trujillo, Dominikaanisen tasavallan diktaattori (s. 1891)
• 6. kesäkuuta – Carl Jung, sveitsiläinen psykiatri (analyyttisen psykologian perustaja) (s. 1875)
• 17. kesäkuuta – Ira Grossel (”Jeff Chandler”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1918)
• 28. kesäkuuta – Yrjö Leino, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (s. 1897)
• 30. kesäkuuta – Lee De Forest, yhdysvaltalainen insinööri ja keksijä (elektroniputki) (s. 1873)

• 2. heinäkuuta – Ernest Hemingway, vuoden 1954 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Jäähyväiset aseille) (s. 1899) (itsemurha)
• 4. heinäkuuta – Unto Kupiainen, suomalainen runoilija, kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1909)
• 12. heinäkuuta – Mazo de la Roche, kanadalainen kirjailija (Jalna-sarja) (s. 1879)
• 7. elokuuta – Frank Buchman, yhdysvaltalainen teologi (MRA-liikkeen perustaja) (s. 1878)
• 9. elokuuta – Arno Anthoni, suomalainen lakimies (Valpon päällikkö) (s. 1900)
• 1. syyskuuta – Eero Saarinen, suomalainen arkkitehti (Gateway Arch) (s. 1910)
• 18. syyskuuta – Dag Hammarskjöld, vuoden 1961 Nobelin rauhanpalkinnon postuumisti saanut ruotsalainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1905) (lento-onnettomuus, väitetty salamurha)
• 23. syyskuuta – Elmer Diktonius, suomalainen kirjailija ja taiteilija (Janne Kuutio) (s. 1896)

• 11. lokakuuta – Leonard Marx (”Chico Marx”), yhdysvaltalainen koomikko (Marxin veljekset) (s. 1887)
• 12. lokakuuta – Väinö Sola, suomalainen oopperalaulaja ja professori (s. 1883)
• 17. lokakuuta – Aino Malkamäki, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja kouluneuvos (s. 1895)
• 29. lokakuuta – Kalle Kauppi, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1892)
• 12. marraskuuta – Yrjö Enne (”Hjalmar Ekman”), suomalainen poliitikko (s. 1898)
• 25. joulukuuta – Håkan Mörne, suomalainen kirjailija (s. 1900)
• Olga Tainio, suomalainen teatterivaikuttaja

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Robert Hofstadter ja Rudolf Mössbauer
• Nobelin kemianpalkinto: Melvin Calvin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Georg von Békésy
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Ivo Andrić
• Nobelin rauhanpalkinto: Dag Hammarskjöld

Kirjoja

• Isä Jumalan ilveilijä – Matti Hälli
• Konstan Pylkkerö – Veikko Huovinen
• Lavean tien laki – Mauri Sariola
• Se tavallinen tarina – Hannu Salama
• Suutarikin, suuri viisas – Lauri Viita

Muuta

• Elokuvavuosi 1961