Zogu I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zogu I, Skanderbeg III
King Zog.jpg
Albanian kuningas
1. syyskuuta 19287. huhtikuuta 1939
Seuraaja Leka Zogu (maanpaossa)
Tiedot
Syntynyt 8. lokakuuta 1895
Flag of Albania (1934-1939).svg Burgajetin linna, Matin alue, Albania
Kuollut 9. huhtikuuta 1961 (65 vuotta)
Flag of France.svg Suresnes, Ranska
Puoliso Geraldine Apponyi de Nagy-Apponyi
Uskonto Islam (sunnalaisuus)
Allekirjoitus Zogu Signature.svg

Zogu I (Zog) Skanderbeg III (ennen kruunausta Ahmed Zogu, alkuperäiseltä nimeltään Ahmet Muhtar Bej Zogolli[1]; 8. lokakuuta 18959. huhtikuuta 1961) oli Albanian pääministeri vuosina 19221924, presidentti 19251928 ja maan ensimmäinen (ja ainoa) kuningas 19281939 (nimellisesti vuoteen 1946 saakka).

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmet Muhtar Bej Zogolli syntyi Burgajetin linnassa Xhemal pašša Zogun ja Sadijé Toptanin poikana. Hän kuului kuninkaalliseen Skanderbegin sukuun, joka hallitsi Matin kaupunkia.

Vuonna 1911 16-vuotiaana Zogusta tuli Matin perinnöllinen kuvernööri ja Ghegin klaanin päällikkö. Häntä pidettiin vankina Wienissä ja Roomassa 19171919.

Zogu I vallassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zogu I:n palatsi Durrësissa

Zogu sai ministerin asemia Albanian hallituksessa 1920 alkaen. Hän tuki etelän feodaaliomistajia (turkiksi: bey), aatelia, kauppiaita, teollisuusmiehiä ja intellektuelleja. Zogusta tuli reformistipuolueen johtaja ja myöhemmin pääministeri tasavaltalaisessa hallituksessa. Vuonna 1923 häntä ammuttiin parlamentissa. Hän toimi sisäministerinä, sotaministerinä ja armeijan ylipäällikkönä.

Kesäkuussa 1924 vasemmiston kapina pakotti Zogun maanpakoon. Hän palasi Albaniaan Jugoslaviaan paenneiden valkoisten venäläisten joukkojen avulla.

Zogu valittiin uuden tasavallan presidentiksi 21. tammikuuta 1925. Zogun hallitus oli eurooppalaistyylinen, vaikka suurin osa Albaniasta oli maaorjuutta harjoittavien bey'ien alaisuudessa. Zogun pääliittolainen oli Italia, joka rahoitti hallitusta. Zogun presidenttiyden aikana maaorjuutta purettiin, ja Albania alkoi muodostua valtiona ensi kertaa sitten 1400-luvun. Islaminuskoisen Zogun uudistuksissa kiellettiin huivit, julmuus eläimiä kohtaan sekä islamilaisen lainsäädännön kumoaminen mallina Kemal Atatürkin Turkki.

Zogu kruunasi itsensä kuningas Zogu (Zog) I:ksi 1. syyskuuta 1928 ja julisti perustuslaillisen monarkian Italian tapaan (mukaan lukien vahva poliisi). Hän otti käyttöön zogistien tervehdyksen (käsi sydämen päällä kämmen ulospäin) ja julistautui kuningas Gjergj Kastriot Skanderbegin (k. 1468) seuraajaksi. Zogu keräsi kultaa ja jalokiviä, jotka takasivat Albanian valuutan arvon. Hänen hovinsa kulut veivät kaksi prosenttia valtion budjetista. Zogu nimitti myös itsensä Albanian armeijan marsalkaksi.

Zogu I:n hallinto toi myös vakautta Albaniaan ja kuningas organisoi kansan koulutuksen. Taloudellinen riippuvuus Italiasta suureni kun Mussolini laajensi vaikutusvaltaansa Balkaneille ja alkoi hallita Albanian taloutta ja armeijaa. 1930-luvun talouslaman myötä maa ajautui lähes kokonaan riippuvaiseksi Italiasta.

Zogu I oli sunnamuslimi. Huhtikuussa 1938 hän nai kreivitär Geraldine Apponyi de Nagy-Apponyin, amerikkalais-unkarilaisen katolisen. Heidän ainoa lapsensa Leka Zogu syntyi 5. huhtikuuta 1939.

Maanpako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. huhtikuuta 1939 Italian joukot valtasivat Albanian, ja Mussolini julisti Albanian Italian protektoraatiksi Viktor Emanuel III:n alaisuudessa. Zogu I pakeni Egyptiin ja muutti sieltä Englantiin. Egyptissä kuningas Faruk otti Lekan vastaan. Englannissa Leka asui Ritz Hotel Londonissa, Lontoossa, Sunninghillissä ja Friethissä henkivartijoineen.

Toisen maailmansodan aikana kuningasmielisen Albanian vastarinta oli tehotonta, ja se liittyi myöhemmin kommunistipartisaaneihin, entisiin maaorjiin, joita johtivat Jugoslavian militantit. Suurin osa Albanian hallinnosta teki yhteistyötä Italian ja natsi-Saksan kanssa. Sodan jälkeen köyhät ottivat vallan Neuvostoliiton tuella.

Zogu I yritti vaatia Albanian kruunua maasta, joka oli jäänyt kommunistiblokkiin ja Enver Hoxhan stalinistihallinnon alaisuuteen. Zogu I luopui virallisesti kruunusta 2. tammikuuta 1946, mutta piti yllä vaatimuksensa siihen.

Vuonna 1951 Zogu osti New Yorkista Muttontownista suuren kartanon ja maa-alueen, Knollwoodin kiinteistön. Kauppahinta oli 102 800 dollaria; huhut kertoivat Zogun maksaneen kartanon timanteilla ja rubiineilla. Knollwoodin kiinteistö on 60-huoneinen kartano, joka muutettiin linnaksi. Leka ei koskaan asunut siellä, vaan hän myi sen pois vuonna 1955. Sen jälkeen se on ollut tyhjillään ja sitä vandalisoitiin ja osa siitä on romahtanut. [2]

Zogu muutti Yhdysvaltoihin, mutta maahanmuuttoviranomaiset eivät hyväksyneet Zogun 115-jäsenisen kuninkaallisen hovin muuttoa. Hän yritti lahjoa Yhdysvaltain senaatin virkamiehiä mutta tuloksetta.

Zogu muutti vihdoin Ranskaan. Hänen palvelijansa olivat lähteneet ja Zogu jäi yksin. Hän osti huvilan Ranskan Rivieralta ja vietti mukavaa elämää. Zogu kuoli Suresnesissä, Pariisissa 9. huhtikuuta 1961. Kuningatar Geraldine kuoli 2002.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]