Kjell Westö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kjell Westö
Kjell Westö helmikuussa 2017. (Valokuva Marica Rosengård.)
Kjell Westö helmikuussa 2017. (Valokuva Marica Rosengård.)
Syntynyt 6. elokuuta 1961 (ikä 56)
Helsinki
Ammatit kirjailija
toimittaja
kääntäjä
Kansalaisuus suomalainen
Esikoisteos Tango Orange (1986)
Tuotannon kieli ruotsi
Tunnustukset Finlandia-palkinto 2006
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 2014
Sivusto http://kjellwesto.com/
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kjell Anders Westö (s. 6. elokuuta 1961 Helsinki) on suomalainen (suomenruotsalainen) kirjailija ja toimittaja.[1] Hänet tunnetaan erityisesti laajoista, Helsinkiin sijoittuvista romaaneistaan, mutta hän on kirjoittanut myös runoja, novelleja, esseitä ja kolumneja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westö debytoi runoilijana vuonna 1986 ja julkaisi kolme vuotta myöhemmin ensimmäisen proosateoksensa, Merkitty ja muita novelleja, joka sai loistavat arvostelut ja oli myös Finlandia-palkintoehdokas. Leijat Helsingin yllä (1996), Westön ensimmäinen romaani, oli hänen läpimurtonsa niin suomenruotsalaisella kuin suomenkieliselläkin puolella. Romaanit Isän nimeen (2000) ja Lang (2002) olivat kumpikin sekä Finlandia-ehdokkaina että Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaina, ja Lang on käännetty kolmelletoista kielelle. Neljäs romaani Missä kuljimme kerran (2006) teki Kjell Westöstä lopullisesti koko Suomen kirjailijan. Hän sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Missä kuljimme kerran vuonna 2006. Se dramatisoitiin näytelmäksi Helsingin Kaupunginteatterin suurelle näyttämölle, ja sen pohjalta tehtiin koko illan elokuva ja tv-sarja. Romaani merkitsi myös Westön läpimurtoa Ruotsissa.

Westön laajoille ajankuvauksilla on luonteenomaista, että historiallisia tapahtumia kuvataan myös heikkojen ja haavoittuvien ihmisten näkökulmasta. Niin tapahtui myös viidennessä romaanissa Älä käy yöhön yksin (2009), samoin kuin kuudennessa, Kangastus 38 (2013). Myös Kangastus 38 sijoittuu Helsinkiin ja on historiallinen kuvaus luokkajaosta. Romaani oli Finlandia- ja August-palkintoehdokas ja voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2014. Kangastus 38 sai myös Ruotsin radion romaanipalkinnon ja samana vuonna, 2014, Westö sai koko tuotannostaan ruotsalaisen Aniara-palkinnon sekä Samfundet De Nion suuren palkinnon. Kangastus 38 dramatisoitiin Suomen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle; ensi-ilta oli syksyllä 2017.

Westön tuotantoa on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, ja hän on saanut Svenska litteratursällskapetin palkinnon seitsemän kertaa. Hänen luottosuomentajansa on Katriina Huttunen.[2] Westön seitsemäs romaani Rikinkeltainen taivas ilmestyi syksyllä 2017 yhtä aikaa ruotsiksi, suomeksi, norjaksi ja tanskaksi. Romaanin käännösoikeudet on myyty Ranskaan, Saksaan ja Hollantiin.

Westö sanoo itse, että hänen kirjailijantyönsä ytimessä on loputon kiinnostus Ihmisen mysteeriin ja talttumaton halu selvittää, miksi olemme sellaisia kuin olemme ja miksi toimimme niin kuin toimimme. Häntä kiinnostaa sekä mennyt että nykyaika, ja hän haluaa kuvata henkilöhahmoja, jotka eroavat näkemyksiltään ja elämänehdoiltaan. Westö on määritellyt kirjoittamisensa syyn: ”Koska kutsumattomat, oudot tyypit ilmestyvät päähäni ja alkavat puhua ja tehdä asioita ja haluavat sieltä pois.”

Westö opiskeli journalistiikkaa Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingissä ja työskenteli uransa alkuvaiheessa toimittajana Hufvudstadsbladetissa ja Ny Tid -lehdessä.[1] Hän on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista poikaa. Kielistä kiinnostunut Westö puhuu sujuvasti viittä kieltä ja osaa lisäksi jonkin verran lukea muutamaa muuta. Hänen suurin vapaa-ajan kiinnostuksensa on musiikki ja hän soittaa kitaraa coverbändeissä WHAT? ja Nyrok Dolls. Nuorempana Westö oli innokas vapakalastaja ja siinä hän muistuttaa nuoruutensa suosikkinäyttelijää Paul Newmania. Newman huomauttaa CV:ssään, että hän oli ”by many considered to be the worst fisherman on the East Coast”, että silkka Westön mukanaolo kalastusveneessä takaa retken ilman saalista.

Westö on työskennellyt myös kääntäjänä ja ruotsintanut parikymmentä kirjaa.[3]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Westö palkittiin Kiitos kirjasta -mitalilla teoksestaan Leijat Helsingin yllä.[4] Westö on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana vuosina 1990, 2000, 2003, 2006 ja 2013. Vuonna 2006 hän voitti palkinnon romaanillaan Missä kuljimme kerran. Voittajateos oli samana vuonna myydyin kirja Akateemisessa Kirjakaupassa.[1]

Westön romaani Lang valittiin marraskuussa 2006 Impac Dublin -kirjallisuuspalkinnon vuosittaiselle ”pitkälle listalle”, jolla oli 138 kirjaa.[5] Stadin Slangi ry nimitti Westön vuoden 2007 Stadin Kundiksi. Vuonna 2008 hän sai Pro Finlandia -mitalin. Valtion kirjallisuustoimikunta myönsi Westölle viisivuotisen taiteilija-apurahan elokuussa 2010.

Kangastus 38 oli vuoden 2013 Finlandia-palkintoehdokkaana.[6] Ruotsin radio myönsi maaliskuussa 2014 teokselle Romaanipalkinnon.[7] Kirja sai lokakuussa 2014 myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.[8]

Stadin Slangi ry. valitsi Westön vuoden 2007 Stadin Kundiksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2007.[9]

Teosten sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Lindholm ohjasi vuonna 2001 elokuvan Leijat Helsingin yllä, joka perustuu Westön samannimiseen romaaniin.

Kari Heiskanen on tehnyt Westön romaanista Missä kuljimme kerran näytelmäsovituksen, joka sai ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterissa 3. huhtikuuta 2008.[10] Teoksesta on tehty myös televisiosarja ja samanniminen elokuva.[11]

Romaanista Kangastus 38 on tehty teatterisovitus, joka esitettiin Suomen Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä syksyllä 2017.[12]

Mikko Joensuu sävelsi rajoitettuna vinyylipainoksena alkuvuonna 2018 julkaistun kappaleen Älä käy yöhön yksin. Kappale perustuu Westön vuonna 2009 ilmestyneessä Älä käy yöhön yksin -romaanissa esiintyneeseen samannimiseen kappaleeseen.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Merkitty ja muita novelleja. (Utslag och andra noveller, 1989.) Suomentanut Jaana Koistinen. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11256-2.
  • Tapaus Bruus ja muita kertomuksia. (Fallet Bruus: Tre berättelser, 1992.) Suomentanut Jaana Koistinen. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12649-0.
  • Rennot suosikit: Kertomuksia 1989–2002. (Lugna favoriter, 2004.) Suomentaneet Jaana Koistinen ja Katriina Savolainen. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19766-5.
  • Halkeamia: Valikoituja tekstejä 1986-2011. (Sprickor: Valda texter 1986-2011, 2011.) Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Otava, 2011.

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2011 Otava julkaisi 1980-luvun Helsingistä kertovan Westön teoksen Kasari, johon valokuvat on ottanut Sari Poijärvi.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kjell Westö Otava. Viitattu 29.10.2014.
  2. Merkityksen tuolle puolen. Käännösalan ammatissa. Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 5/2011.
  3. Pettersson, Tobias: ”Muijan har benen i vädret och jäbän jyystää med karvalakkin på huvvet” – hur översätter man Helsingforsregionens hybridspråk? Hufvudstadsbladet, 28.4.2018, s. 22–23. Artikkelin verkkoversio.
  4. Westö, Kjell Kirjasampo. Viitattu 8.11.2014.
  5. Hämäläinen, Timo: Kjell Westö valittiin kovaan seuraan Helsingin Sanomat. 16.11.2006. Viitattu 8.8.2017.
  6. Sundqvist, Janne: Finlandia-ehdokkaat syynissä: Hohhoijaa ja aivan loistavaa Yle Uutiset. 12.11.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 12.11.2013.
  7. Aro, Jessikka: Kjell Westölle Ruotsin Radion kirjallisuuspalkinto Yle Uutiset. 8.3.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 13.12.2016.
  8. Tapiola, Paula: Kjell Westölle pohjoismainen kirjallisuuspalkinto – ”Tiivistunnelmaista proosaa” Yle Uutiset. 29.10.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 29.10.2014.
  9. Stadin Slangi Stadin Friidu ja Kundi Viitattu 13.6.2015.
  10. He kulkevat nyt näyttämöllä Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 4.12.2009.
  11. Hartikainen, Iira: Kjell Westön Missä kuljimme kerran näyteltiin tv-sarjaksi ja elokuvaksi Yle Uutiset. 7.2.2011. Viitattu 29.10.2014.
  12. Kjell Westön Kangastus 38 Kansallisteatteriin Helsingin Sanomat. 3.11.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.11.2014.
  13. Hufvudstadsbladet, 7.8.2011, s. 20.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grönstrand, Heidi: Kjell Westö – kielisiltojen rakentaja ja kulttuurisen järjestyksen uudelleen muotoilija. Sananjalka, 2012, 54. vsk, s. 143–159. Artikkelin verkkoversio.
  • Tallberg-Nygård, Manuela: Semiosfärerna över Helsingfors: Kjell Westös romankvartett i intrakulturell och interkulturell översättning. Diss. Acta Translatologica Helsingiensia, 5. Helsingfors: Helsingfors universitet, 2017. ISSN 1799-3156. ISBN 978-951-51-3841-5. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Kjell Westö.