Vince Neil

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vince Neil
Vince Neil esiintymässä Mötley Crüen konsertissa vuonna 2007.
Vince Neil esiintymässä Mötley Crüen konsertissa vuonna 2007.
Henkilötiedot
Koko nimi Vincent Neil Wharton
Syntynyt 8. helmikuuta 1961 (ikä 58)
Yhdysvaltain lippu Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Ammatti muusikko, lauluntekijä, kirjailija, yrittäjä
Puoliso Beth Lynn (1981–1985)
Sharise Ruddell (1987–1993)
Heidi Mark (2000–2001)
Lia Gerardini (2005–2010)
Lapset poika Neil Jason Wharton (s. 1978)
tytär Elizabeth Ashley Wharton (s. 1983)
tytär Skylar Lynnae Neil (s. 1991 – k. 1995)
Muusikko
Taiteilijanimi Vince Neil
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1979–
Tyylilajit hard rock, heavy metal, glam metal
Merkittävät teokset Wild Side
Same Ol’ Situation (S.O.S.)
Soittimet laulu, kitara
Yhtyeet Mötley Crüe
Levy-yhtiöt LeathürElektraMötleyWarner Music GroupEleven Seven Label GroupHip-OImage EntertainmentBeyond
Aiheesta muualla
www.vinceneil.net

Vince Neil (oik. Vincent Neil Wharton, s. 8. helmikuuta 1961 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen muusikko ja lauluntekijä. Neil tunnetaan parhaiten urastaan rockyhtye Mötley Crüen laulajana. Hän liittyi yhtyeeseen pian sen perustamisen jälkeen vuonna 1981, ja lauloi yhtyeessä alun perin vuoteen 1992 saakka, jolloin hän aloitti uran sooloartistina. Neil palasi yhtyeeseen vuonna 1996. Hän on kirjoittanut Mötley Crüen jäsenistä vähiten kappaleita yhtyeelle: keskeisimpiä Neilin kirjoittamista Mötley Crüe -kappaleista ovat esimerkiksi singleinäkin julkaistut ”Wild Side” ja ”Same Ol’ Situation (S.O.S.)”.

Ennen uraansa Mötley Crüen laulajana Neil toimi covereita soittaneen Rock Candy -yhtyeen laulajana.[1] Hän oli ystävystynyt Mötley Crüen rumpali Tommy Leen kanssa lukiossa,[2] ja vuonna 1981 Mötley Crüen yhdessä basisti Nikki Sixxin kanssa perustanut Lee pyysi Neilin yhtyeen laulajaksi.[3] Alun perin Neil kieltäytyi tarjouksesta, mutta päätti liittyä yhtyeeseen Rock Candyn hajoamisen myötä. Kun Neil aloitti vuonna 1992 soolouransa, hän julkaisi 1990-luvun aikana kaksi albumia.[1] Hänen kolmas ja toistaiseksi tuorein studioalbuminsa sooloartistina on vuoden 2010 Tattoos & Tequila.[1]

Mötley Crüen noustessa menestykseen 1980-luvulla Neil keräsi huomiota myös laillisista vaikeuksistaan ja ongelmistaan esimerkiksi alkoholin kanssa.[3] Vuonna 1984 hän ajoi juopuneena auto-onnettomuuden, jossa Hanoi Rocksin rumpali Nicholas ”Razzle” Dingley sai surmansa.[1] Esimerkiksi rattijuopumuksiin ja pahoinpitelyihin keskittyneet oikeusjutut ovat varjostaneet Neilin uraa myös myöhempinä vuosina.[4][5]

Musiikillisen uransa lisäksi Neil on esiintynyt näyttelijänä pienissä televisio- ja elokuvarooleissa ja tositelevisiosarjoissa. Hän on luonut uran myös esimerkiksi viini-, viihde- ja ravintola-alan yrittäjänä. Neil on edesmenneen tyttärensä Skylarin muistoksi perustamansa järjestön kautta harjoittanut aktiivisesti hyväntekeväisyyttä, joka on tukenut esimerkiksi syöpää sairastavien lasten hoitoja ja kerännyt varoja syöpätutkimuksen hyväksi.[6]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vincent Neil Wharton syntyi 8. helmikuuta 1961 Hollywoodissa Kaliforniassa. Hänen vanhempansa olivat isä Clois Wharton, jonka suvun juuret ulottuivat intiaanien sukuhaaroihin, ja meksikolaistaustainen äiti Shirley Wharton (o.s. Ortiz).[3] 1960-luvulla perhe muutti usein ja asui eri puolilla Etelä-Kaliforniaa ennen kuin asettui aloilleen Glendoran kaupunkiin. Perhe asui myös Los Angelesin vaarallisena kaupunginosana tunnetussa Comptonissa, jossa Neil on kertonut oppineensa ”katuviisaaksi”.[7] Vuonna 2001 Neil kertoi Mötley Crüen yhtye-elämäkerrassa Mötley Crüe: The Dirt - Törkytehdas, kuinka hän oli Comptonissa asuessaan odottanut eräänä päivänä jäätelöautoa, kun paikallinen jengi oli hyökännyt hänen kimppuunsa ryöstääkseen hänen rahansa ja lähes viiltänyt hänen kurkkunsa auki.[3]

Nuorempana Neil oli kiinnostunut urheilemisesta, ja osoitti taitavuutensa pärjäämällä hyvin esimerkiksi baseballissa, jalkapallossa, koripallossa, painissa ja surffaamisessa.[7] Rock herätti Neilin musiikillisen kiinnostuksen jo varhaisessa iässä, ja hänen musiikillisia esikuviaan olivat esimerkiksi Aerosmith ja Van Halen.[8]

Neil kävi koulua aluksi Sunflower Intermediate Schoolissa ja suoritti myöhemmin high school -opintoja Royal Oak High Schoolissa. Opinnoissaan Neil oli ajoittain vaikeuksissa lukihäiriön vuoksi.[7] Lukiossa Neil ystävystyi häntä vuotta nuoremman rumpalinalun Tommy Leen kanssa.[2] Musiikin ja rock and roll -elämäntyylin vietyä lähes kaiken Neilin mielenkiinnon ja ajan hänet erotettiin koulusta tappelemisen ja huumeidenkäytön takia,[7] ja riitauduttuaan elämäntapansa vuoksi perheensä kanssa hän asui jonkin aikaa Leen perheen asuntovaunussa.[3]

Vuonna 1978 Neil sai silloisen tyttöystävänsä Tammi Friskin kanssa ensimmäisen lapsensa.[9] Neil oli esikoisensa syntyessä vielä 17-vuotias.

Musiikillinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mötley Crüe (1981–1992)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mötley Crüe

Neilin ensimmäinen yhtye oli vuonna 1979 perustettu, covereita soittanut Rock Candy. Yhtye keikkaili ahkerasti Los Angelesin klubeilla ja oli saavuttanut mainetta esiintyjänä jo vuonna 1981, kun rumpali Tommy Leen kanssa uuden yhtyeen perustanut basisti Nikki Sixx ja kitaristi Mick Mars saapuivat katsomaan sen esitystä Hollywoodin Starwood-klubille.[1] Lee, joka oli ihaillut Neilin taitavuutta ja ääntä jo pitkään, esitteli yhtyeen Neilille. Mick Marsin on sanottu ehdottaneen Neilin ottamista yhtyeen laulajaksi.[3] Alun perin Neil oli kieltäytynyt tarjouksesta,[1] mutta Rock Candyn muiden jäsenten suunnatessa vähitellen uusien yhtyeiden pariin myös Neil kaipasi ympärilleen uutta kokoonpanoa. Neilin liityttyä laulajaksi yhtye muutti asumaan yhteiseen asuntoon Sunset Stripille, maineikkaan Whisky a Go Go -klubin liepeille.

Mick Marsin ehdotus yhtyeen nimeksi oli Mottley Cru hänen kuulemansa lausahduksen ”a motley looking crew” (suom. kirjava porukka) pohjalta.[3] Nikki Sixx oli muuttanut nimen symmetrisemmaksi versioksi Motley Crue, jonka jälkeen Neil lisäsi o- ja u-kirjaimien päälle vielä niin kutsutut heavy metal -umlautit. Nimen Mötley Crüe saanut yhtye saavutti räiskyvän lavaesiintymisensä avulla nopeasti maineen rajuna ja arvaamattomana yhtyeenä.[2] Yhtye julkaisi ensimmäisen singlensä ”Stick to Your Guns” ja esikoisalbuminsa Too Fast for Love vuonna 1982 omalla Leathür Records -levymerkillään, sillä sen oli vaikea saada itselleen levytyssopimusta.[2] 20 000 kappaletta myyneen ja Billboard 200 -albumilistan sijalle 77 nousseen Too Fast for Loven jälkeen yhtye onnistui saamaan levytyssopimuksen, kun levy-yhtiö Elektra Recordsin nuori kykyjenetsijä Tom Zutaut kirjasi yhtyeen Elektralle nähtyään sen soittavan Whisky a Go Go -klubilla.

Mötley Crüe teki läpimurtonsa vuonna 1983 albuminsa Shout at the Devil myötä. Yhtye tuli 1980-luvulla tunnetuksi hedonistisesta ja pahennusta herättäneestä rock and roll -elämäntyylistään,[10] jonka vaikutus ulottui myös yhtyeen lähipiiriin. Railakkaan elämäntyylin käänteinen puoli konkretisoitui erityisesti vuoden 1984 joulukuussa, kun suomalainen Hanoi Rocks -yhtye oli saapunut kiertueellaan Los Angelesiin. 8. joulukuuta Vince Neil oli isännöinyt kotonaan juhlia, joiden ehtymättömältä vaikuttaneen alkoholijuomien varaston käydessä vähiin Neil ja Hanoi Rocksin rumpali Nicholas ”Razzle” Dingley lähtivät hakemaan lisää juotavaa Neilin juuri hankkimalla vuoden 1972 De Tomaso Panteralla. Autoa ajanut Neil törmäsi matkalla kahteen muuhun autoon,[11] ja etupenkillä istunut Razzle kuljetettiin onnettomuuspaikalta sairaalaan, jossa hänen julistettiin kuolleen. Neilin auto oli ilmeisesti kaatunut juuri Razzlen puolelle, jolloin tämä oli saanut surmansa. Myös toisen auton matkustajat loukkaantuivat onnettomuudessa vakavasti.[12] Neil sen sijaan selvisi tapahtuneesta lähes naarmuitta.[3] Hänet tuomittiin tapahtuneesta 200 tunnin yhdyskuntapalveluun ja 30 päivän vankeustuomioon, mutta hän vapautui vankilasta jo 19 päivän jälkeen hyvän käytöksen ja raittiuden vuoksi.[1][11]

Neil esiintymässä konsertissa vuonna 2007.

»Olin ajanut promilleissa suurin piirtein niin kauan kuin olin ajanut autoa. Se ei ollut koskaan tuottanut vaikeuksia. Kun vetää paljon kolaa, viina ei kolahda päähän. [...] Kun tulin tajuihini, Razzle makasi sylissäni.»
(Neil vuonna 2010 omaelämäkerrassaan Tatuointeja ja tequilaa.[13])

Onnettomuuden jälkeen muun yhtyeen on sanottu kääntäneen selkänsä Neilille, joka on sanonut myöhemmin, että olisi ansainnut isomman rangaistuksen. Neil määrättiin vankeustuomionsa jälkeen hakemaan apua alkoholiongelmaansa,[13] jota hänellä ei omasta mielestään ollut.[13] Vuonna 1988 alkoholi- ja huumeriippuvaisuutensa huipun saavuttanut Mötley Crüe pakotettiin osallistumaan vieroitushoitoon, jonka jälkeen raitistunut yhtye levytti ja julkaisi kaupallisesti menestyneimmän albuminsa Dr. Feelgood.[1] Neil osallistui kahden albumin kappaleen, ”Rattlesnake Shaken” ja single ”Same Ol’ Situation (S.O.S.):n” tekemiseen.

Neil jätti yhtyeen kokoelma-albumin Decade of Decadence ’81-’91 jälkeen vuoden 1992 helmikuussa. Siitä, erosiko Neil yhtyeestä omasta tahdostaan vai tuliko hän erotetuksi muiden jäsenten toimesta, on vuosien aikana esitetty erilaisia versioita. Neil tuli omien sanojensa mukaan erotetuksi yhtyeestä, mutta Nikki Sixx on kommentoinut tämän päättäneen eroamisestaan itse. Neil on myöhemmin kertonut eron tapahtuneen molempien osapuolien myötävaikutuksesta: ”Jokaisella bändillä on riitansa. Se periaatteessa juonsi juurensa harjoituksissa tapahtuneeseen vittuiluun. Minä sanoin lähteväni, ja muut taas sanoivat erottavansa minut. Se tapahtui todella idioottimaisesti. Managerit antoivat yhden maailman isoimmista bändeistä vain hajota.”[14]

Sooloartistina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neilin ja Mötley Crüen teiden eroamisen jälkeen Neil aloitti uransa sooloartistina. Hänen paikkansa Mötley Crüen laulajana sai John Corabi, joka lauloi yhtyeessä vuonna 1994 albumilla Mötley Crüe ja EP-levyllä Quaternary. Neil otti yhteyttä Ozzy Osbournen yhtyeessä soittaneeseen basisti Phil Soussaniin, jonka kanssa hän aloitti laulunkirjoittamisen vuonna 1992. Neil, kitaraa ja bassoa soittanut Steve Stevens ja rumpali Vikki Foxx levyttivät vuonna 1992 Los Angelesin Record Plant -studiossa Neilin ensimmäisen sooloalbumin Exposed. Albumi menestyi varsin hyvin,[1] ja se esimerkiksi nousi Yhdysvalloissa Billboard 200 -listan sijalle 13.

Neil yhtyeineen soitti ensimmäisen kerran julkisesti Los Angelesin Roxy-klubilla salanimellä Five Guys From Van Nuys. Exposedin myötä yhtye aloitti kiertueen, ja se esiintyi vuonna 1993 Van Halenin lämmittelijänä. Neil yhtyeineen muun muassa soitti Kanadan Torontossa sijaitsevassa Molson Parkissa vuonna 1993 yhdessä Van Halenin ja Kim Mitchellin kanssa yli 50 000 hengen yleisölle.

Toisen albuminsa Carved in Stone Neil julkaisi vuoden 1995 syyskuussa. Musiikillisesti albumi heijasteli aikansa tyylejä, ja se sisälsi vaikutteita esimerkiksi industrial rockista ja hip hopista. Yhdysvalloissa sen listasijoitus oli 139, ja albumin nähtiin alittaneen Exposedin sille asettamat odotukset.[1]

Mötley Crüe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1996 keskinkertaisesti vastaanotetun Mötley Crüe -albumin ja hupenevien yleisömäärien myötä Mötley Crüe oli joutunut levy-yhtiönsä Elektra Recordsin painostamaksi. Elektra halusi yhtyeen hankkiutuvan eroon Neilin korvanneesta John Corabista, ja pyytämään Neilin takaisin. Sekä yhtye että Neil suhtautuivat ehdotukseen yhteenpaluusta kielteisesti. Mötley Crüe oli aloittanut jo seuraavan albuminsa kappalemateriaalin tekemisen, kun painostavaan tilanteeseen turhautunut John Corabi ilmoitti itse jättävänsä yhtyeen. Tällöin Mötley Crüen alkuperäinen kokoonpano kokoontui pitkälti manageriensa järjestämässä tapaamisessa sopimaan Neilin paluusta yhtyeen laulajaksi.[3]

Alkuperäisen Mötley Crüen ensimmäinen yhteinen albumi Neilin paluun jälkeen oli kesäkuussa 1997 päivänvalon nähnyt Generation Swine,[1] joka oli ollut tekeillä jo vuodesta 1995. Generation Swine nousi Yhdysvalloissa Billboard 200 -albumilistan sijalle neljä,[11] ja Mötley Crüe vastaanotti albumista kultalevyn elokuussa. Lupaava alku kuitenkin katkesi pian, sillä albumin vastaanotto kriitikoiden keskuudessa oli vaisu eikä se menestynyt kaupallisesti odotetulla tavalla alkuperäisen kokoonpanon yhteenpaluusta huolimatta.

2000-luvulla Mötley Crüe julkaisi kaksi studioalbumia, New Tattoo (2000) ja Saints of Los Angeles (2008). 1990-luvun tyylikokeilujensa jälkeen yhtye teki tyylillisesti paluun takaisin lähemmäs sen 1980-luvun kappaleisiin.

Mötley Crüe teki viimeisen kiertueensa vuosina 2014–2015.[15] Vuonna 2019 ensi-iltansa saaneessa, yhtyeen urasta kertovassa elokuvassa The Dirt – Törkytehdas Neiliä esitti australialainen näyttelijä Daniel Webber.[16]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun alussa Neil oli tähtenä VH1-kanavan tosi-TV-ohjelman Remaking osassa, jonka aikana hänet "muokattiin" uudelleen. Muokkaus sisälsi muun muassa plastiikkakirurgiaa, kehonrakennusta ja ruokavaliomuutoksia.

Neil menetti lapsensa, nelivuotiaaksi ehtineen tyttärensä Skylarin, 15. elokuuta 1995. Skylar Lynnae Wharton menehtyi syöpään viiden kuukauden sairaalahoidon jälkeen. Skylarin muistoksi vietetään joka vuosi golfturnaus. Neilillä on myös kaksi muuta lasta: Neil Jason Wharton (s. 1978), jonka hän sai ollessaan 17-vuotias, sekä Stacey Elizabeth Wharton (s. 1985). Vuonna 2010 ilmestyi Neilin omaeläkerta Tattoos & Tequila, joka on julkaistu myös suomeksi nimellä Tatuointeja ja Tequilaa.

Soololevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Linden, Eric: Vince Neil – Biography & History allmusic.com. AllMusic. Viitattu 11.4.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Lindfors, Jukka: Mötley Crue tahtoi kotikylän kunkuiksi yle.fi. 1.6.2007. Yle Elävä arkisto. Viitattu 11.4.2019.
  3. a b c d e f g h i Mötley Crüe: The Dirt - Törkytehdas
  4. Vince Neil passitetaan linnaan soundi.fi. 19.1.2011. Soundi. Viitattu 10.4.2019.
  5. Eriksson, Anssi: Vince Neil ongelmissa – ex-Mötley Crüe -solistia epäillään jälleen pahoinpitelystä, uhrina tällä kertaa Nicolas Cagen fani soundi.fi. 19.1.2011. Soundi. Viitattu 10.4.2019.
  6. Vince Neil Has Become a Grandfather Again ultimateclassicrock.com. 13.1.2015. Ultimate Classic Rock. Viitattu 11.4.2019. (englanniksi)
  7. a b c d Vince Neil age, hometown, biography last.fm. Last.fm. Viitattu 11.4.2019. (englanniksi)
  8. Frankton, Tom: ”Emme todellakaan ole aina elokuvan hyviksiä” – Kaaoszinen haastattelussa Mötley Crüe -laulaja Vince Neil kaaoszine.fi. 9.3.2019. Kaaoszine. Viitattu 11.4.2019.
  9. Rytkönen, Annika: Mötley Crüe -tähden raju arki: Seksiä, viinaa ja naisia iltalehti.fi. 10.11.2010. Iltalehti. Viitattu 11.4.2019.
  10. Vedenpää, Ville: Mötley Crüe -elokuva näyttää rocktähtien sikailun kaikessa törkeydessään – Olli Herman: Sekoilu ei ole kadonnut mihinkään yle.fi. 24.3.2019. Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2019.
  11. a b c Jeffries, David: Mötley Crüe – Biography & History allmusic.com. AllMusic. Viitattu 11.4.3019. (englanniksi)
  12. Rolling Stone . 17. tammikuuta 1985.
  13. a b c Vince Neil paljastaa elämäkerrassa oman versionsa Hanoi-rumpalin kuolemasta iltalehti.fi. 14.10.2010. Iltalehti. Viitattu 11.4.2019.
  14. Ling, Dave: We are lüdicröus!. Classic Rock, Maaliskuu 2000, nro 12. (englanniksi)
  15. Mötley Crüe pistää pillit pussiin - ja bändi saattaa jopa lopettaa ihan oikeasti soundi.fi. 29.1.2014. Soundi. Viitattu 11.4.2019.
  16. Juuti, Mikko: Vertaa kuvia: tässä ovat odotetun Mötley Crüe -elokuvan näyttelijät – mukana kuuluisa räppäri ja Game of Thrones -tähti is.fi. 8.3.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 11.4.2019.