Energia Suomessa

Energia Suomessa käsittelee Suomen energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita. Suomessa käytetään verrattaen paljon energiaa.Kaista päästöistääme energian osuus on 81 %. Osa suuresta tarpeesta johtuu maan pohjoisesta sijainnista, osa raskaan teollisuuden, etenkin metsäteollisuuden, isosta määrästä. Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2007 noin 1470 PJ (≈ 408 TWh). Vuonna 2008 Suomen koko energiankulutus laski noin 5 prosentilla, mikä selittyy osittain teollisuustuotannon supistumisella .

Energiankulutus ja -tuotanto

Kehitys

Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000-2007 Suomen energiankulutus kasvoi 12 % ja sähkönkulutus 14 % ja 1990-2007 energiankulutus kasvoi 30 % ja sähkönkulutus 45 %. Pohjoismaisen kilpailuviraston mukaan 2001-2006 Suomen sähkönkulutus kasvoi 8 507 TWh, Norjan kulutus väheni 2 892 TWh ja Ruotsin sähkönkulutus väheni 4 146 TWh.

Viime vuosina Suomen kokonaisenergiankulutus on kuitenkin ollut lievässä laskussa mm. teollisuustuotannon supistumisen takia. Vuonna 2008 energiankulutus laski lähes 5 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Omavaraisuus

Maailmanlaajuisesti energiantarve ja -käyttö on vahvassa kasvussa. Energiastrategisessa linjauksessaan EU huomioi vahvasti IEA:n (International Energy Agency) kasvavan energiantarpeen skenaariot ja tämän pohjalta kannustaa jäsenmaita kehittämään paikallista energiantuotantoa. Kasvu pyritään tekemään mahdollisimman pitkälle uusiutuvan energian lisäämisellä.

IEA:n arvion vuodelta 2007 mukaan Suomen suurin haaste on energiavarmuus eli tuontiriippuvuus ja riippuvuus yhdestä tuontimaasta. Vuonna 2007 Suomi toi 71 % energiastaan Venäjältä. Norja oli toiseksi merkittävin tuontimaa 8 % osuudella. Venäjän osuus tuonnista on seuraava:

• kivihiili 92 % (4,8 milj. t),
• raakaöljy 75 % (9,1 milj. t),
• keskitisleet 82 % (2,2 milj. t),
• muut öljyt 82 % (0,6 milj. t),
• maakaasu 100 % (4 300 milj. m³),
• metanoli 100 % (0,4 milj. t),
• ydinpolttoaine 19 % (13 tU) ja
• sähkö 67 % (10 200 GWh).

Tuontienergia

Suomessa käytettävästä energiasta tuontienergian osuus on noin 70%. Tilastokeskuksen mukaan tuontienergian osuus on pysynyt tällä tällä tasolla jo vuosia. Tuontienergian osuuden määrittelyyn vaikuttaa erityisesti Venäjältä tuotava puu, koska sitä käytetään sekä raaka-aineena että energiantuotantoon.

Lähes 80 % Suomeen tuotavasta energiasta tulee Venäjältä. Venäjältä tuotava energia on pääasiassa kivihiiltä ja raakaöljyä. Muita energiantuontimaita ovat mm. Norja (5 %), Kazakstan (4 %), Ruotsi (3 %) ja Alankomaat (1 %). Suurin yksittäinen energianlähde vuonna 2008 oli öljy 26% osuudella.

Kotimainen energia

Vuonna 2008 Suomen kokonaiskulutuksesta noin kolmannes katettiin kotimaisella energiantuotannolla. Kokonaisenergiasta 21 % tuotettiin puupolttoaineilla ja 6 % turpeella. Kokonaisenergiantuotannosta 4 % tuotettiin vesi- ja tuulivoimalla. Vesivoimasta osa tuodaan mm. Ruotsista.

Energianlähteet

Suomen tärkeimmät energialähteet 2011 olivat öljy, erilaiset puupolttoaineet, ydinenergia, hiili, maakaasu ja turve.

Ydinvoima

Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa

Suomen ydinvoimalat tuottivat sähköä 22 TWh vuonna 2007. Suomen ydinvoimakapasiteetti 31.12.2006 oli 2 671 MW. Suomen hallitus on ilmoittanut marraskuussa 2008 julkistetussa Ilmasto- ja energiastrategiassaan että Suomessa varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen. Lukuisissa länsimaissa harkitaan rakennettavaksi ydinvoimaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi: ydinvoimala kun ei tuota hiilidioksidipäästöjä - harvassa maassa on kuitenkaan edetty yhtä ripeästi kuin Suomessa. Esimerkiksi Viro suuunnittelee ydinvoimalan rakentamista ja pääministeri Ansip on esittänyt hankkeen toteutuksesta yhteistyötarjouksen suomalaisille energiayhtiöille.

Rakenteilla olevan ydinvoimalan lisäksi Fennovoima tutkii mahdollisuutta rakentaa ydinvoimala joko Pyhäjoelle, Simoon tai Ruotsinpyhtäälle. Toistaiseksi yhtiö hakee ainoastaan myötämielistä kuntaa ja sopivaa rakennuspaikkaa. Tammikuussa 2009 yhtiö on suunnitellut jättävänsä Suomen hallitukselle periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalan rakentamisesta. Paikkakunta päätettäisiin aikaisintaan 2010. Voimala olisi maan kuudes.

Hiilivoima

Pääartikkeli: Hiilivoima Suomessa

Hiilivoima kattaa Suomessa yli 10 prosenttia primäärienergiasta. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta on vaihdellut 11 ja 21 prosentin välillä. Kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähköstä tuotetaan kivihiilellä 26–27 prosenttia. Kivihiilen käyttö on keskittynyt suuriin voimalaitoksiin. Kivihiiltä tuodaan Suomeen ulkomailta.

Maakaasu

Maakaasu on väritöntä, myrkytöntä ja ilmaa lähes puolet kevyempää luonnonkaasua. Suomeen tuleva Länsi-Siperian maakaasu on erittäin puhdasta ja tasalaatuista. Se koostuu suurimmaksi osaksi metaanista, mutta siinä on myös pieniä määriä typpeä, etaania, propaania sekä muita raskaampia hiilivetyjä. Maakaasua saadaan poraamalla maan uumenista kuten öljyäkin. Merkittävimmät maakaasuesiintymät sijaitsevat Venäjällä ja Lähi-idässä. Esiintymiä on myös Norjassa sekä Pohjois-Amerikassa.

Maakaasun käyttöalue Suomessa ulottuu Kaakkois-Suomesta pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja osaan läntistä Uuttamaata.

Osuus sähkön- ja lämmöntuotannosta

Maakaasuputkiverkosto kattaa Suomen kaakkois- ja eteläosan. Tällä alueella maakaasun osuus lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista on noin 30 % primäärienergian käytöstä ollen koko maan primäärienergian käytöstä noin 10 %.

Maakaasun osuus sähkönhankinnasta vuonna 2004 oli 11,6 %. Maakaasulla on myös merkittävä osuus erityisesti kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa, mutta myös kaukolämmön tuotannossa sekä lauhde- ja erillissähkön tuotannossa.

Kehitysnäkymät

Euroopassa maakaasun osuuden koko energian kulutuksesta odotetaan nousevan lähes 30 prosenttia. Suomessa on odotettavissa myös kasvua, joskin hieman hillitympää. Maakaasun käytön lisääntymistä sekä Euroopassa että Suomessa voi rajoittaa kysynnän kasvun aiheuttama maakaasun hinnan nousu.

Gasum Oy suunnittelee maakaasuverkoston laajentamista Länsi-Suomeen. Maakaasua käytettäisiin alueella pääosin korvaamaan hiiltä kaukolämmön ja energian tuotannossa. Laajennushanke toteutuu, jos se todetaan kannattavaksi eli maakaasulle löytyy riittävästi käyttäjiä ja maakaasuputki pystytään rakentamaan kustannustehokkaasti.

Parhaillaan tutkitaan myös Venäjältä Keski-Eurooppaan rakennettavan uuden putkiyhteyden linjaamista Suomen kautta. Mid-Nordic Gas Pipeline nimisessä hankkeessa puolestaan on selvitetty, millaisia edellytyksiä olisi rakentaa maakaasuputki Keski-Norjan maakaasukentiltä Ruotsin kautta Suomen länsirannikolle. Aktiivisimmin tällä hetkellä selvitetään mahdollista Suomen ja Viron maakaasuverkostoa yhdistävän maakaasuputken rakentamista. Putki avaisi yhteyden myös Latvian maakaasuvarastoihin.

Erityispiirteet

Maakaasun käyttö edellyttää maakaasuverkon olemassaoloa. Maakaasun kuljettaminen laivalla nesteytetyssä muodossa on myös teknisesti mahdollista, mutta sitä Suomessa ei tehdä.

Maakaasu on energialähteenä tehokas, sillä sen siirtohäviöt ovat pienet ja sitä voidaan käyttää erittäin korkealla hyötysuhteella eli kaasun energia pystytään hyödyntämään tuotannossa lähes kokonaan. Maakaasun käytön hyvä hyötysuhde johtuu säädön helppoudesta, täydellisestä palamisesta, puhtaista savukaasuista sekä lämmön talteenottomahdollisuuksista.

Maakaasu sopii erityisen hyvin kombivoimalaitoksiin, joissa on sekä höyry- että kaasuturbiini. Niissä on mahdollista tuottaa merkittävästi enemmän sähköä kuin tavanomaisissa voimalaitoksissa ja hyödyntää prosessissa syntyvä lämpö kaukolämpönä.

Maakaasua ei ole yhtä helppo varastoida kuin esimerkiksi kivihiiltä tai öljyä. Suomessa maakaasua varastoidaan ainoastaan putkiverkkoon vuorokausivaihteluiden tasaamiseksi.

Raaka-aineen hankinta

Maailman nykyiset kaasuesiintymät keskittyvät pääasiassa entisen Neuvostoliiton alueelle ja Lähi-itään. Venäjä, jonka alueella on 33 % maailman todetuista kaasuvaroista, on ylivoimaisesti suurin yksittäinen kaasumaa. Venäjän todetut kaasuvarat ovat yli 48 000 miljardia kuutiometriä. Maakaasu tulee Suomeen kahdella rinnakkaisella putkella toimittajalta Venäjältä Länsi-Siperiasta. Arviot maakaasun riittävyydestä vaihtelevat, mutta järkevästi hyödynnettävissä olevia varantoja maapallolla on useimpien arvioiden mukaan enemmän kuin öljyä. Nykyisellä kulutusvauhdilla kaasua riittää ainakin 60 vuodeksi ja sen käyttöä lisäämällä myös öljyvaroja säästyy.

Maakaasun tuonti Suomeen alkoi vuonna 1974. Maahantuojana ja tukkumyyjänä toimii Gasum Oy. Gasum Oy:llä on yksinoikeus maakaasun maahantuontiin, siirtoon ja tukkumyyntiin Suomessa. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtivat yleensä alueelliset energiayhtiöt ja paikallisjakeluyhtiöt.

Ympäristövaikutukset

Maakaasu on ympäristöystävällinen fossiilinen polttoaine. Sen käytöstä eli poltosta ei aiheudu lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Kaasumaisen olomuodon ansiosta ei liioin muodostu hiukkas- ja raskasmetallipäästöjä eikä tuhkaa. Syntyvän hiilidioksidin määrä ja typenoksidien määrä on vähäisempi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Lähde http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialahteet/maakaasu

Puupolttoaineet

Puun polttaminen on 1970 ollut mittavaa pienpoltossa (92,2 PJ) ja pienimuotoisempaa teollisuudessa (20,2 PJ). Vuonna 2002 suhde on muuttunut teollisien puupolttoaineiden käytön suuntaan (89 PJ) pienpolton vähetessä (49,4 PJ). Mustalipeän käyttö on kasvanut 1970 vuoden 92,2 PJ:sta vuoden 2002 145,6 PJ:en. Suuntaus on ollut siis teollisen käytön kasvu ja pienpolton väheneminen.

Vesivoima

Katso myös: Vesivoimalat Suomessa, Vuotoksen allas ja Kollajan allas

Suomen vesivoiman osuus uusiutuvasta energiasta oli vesitilanteen mukaan 50-65 % 1990-2005. Sähköntuotanto vesivoimalla oli vuonna 1991 sama kuin vuonna 2005. Suomen uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on kasvanut 1,5 % vuosina 1990-2005.

Pääosa Suomen vesivoimasta on otettu käyttöön ennen 1980-lukua. Suomen suurimmat vesivoimalat tuottavat 200-500 GWh/vuodessa josta Imatrankoski tuottaa 1000 GWh/vuosi.

Uusiutuvaa energiaa edistää yleensä niitä edustavat järjestöt. Energiapolitiikan tutkija Harri Lammin mukaan Suomessa Suomen tuulivoimayhdistyksen kantoja on rajoittanut se, että monet ydinvoiman kannattajat, kuten Fortum, ovat tuulivoimayhdistyksen merkittäviä jäseniä.

Suomessa on rakennettu vesivoimaa varten mm. iso Lokan tekojärvi ja suunnitteilla on ollut mm. Vuotoksen allas ja Kollajan allas.

Uusiutuva energia

Katso myös: Uusiutuva energia Suomessa

Uusiutuvan energian osuus oli noin neljännes (26 % vuonna 2009) kokonaiskulutuksesta. Uusiutuvaa energiaa on biopolttoaineiden ja bioenergian tuotanto, maalämmön tai aurinkoenergian talteenotto, tuulivoiman ja vesivoiman tuotanto sekä muihin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto. Uusiutuvaa energiaa on myös kierrätyspolttoaineisiin (syntypaikalla lajiteltu yhdyskuntajäte tai siihen rinnastettava kauppojen ja teollisuuden jäte, josta on valmistettua polttoainetta) perustuva energiantuotanto.

Uusiutuvasta energiasta 83 prosenttia on puupohjaista bioenergiaa. Metsäteollisuuden jäteliemet ovat suurin uusiutuvan energian lähde Suomessa. 14 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan vesivoimalla.

EU:n asettamien 20-20-20-tavoitteiden mukaisesti myös Suomi on velvollinen parantamaan energiantehokkuuttaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. EU:n asettamien tavoitteiden muut kohdat ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla sekä uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiin. Lisäksi liikennepolttoaineista 10 % tulee olla uusiutuvaa alkuperää vuoteen 2020 mennessä. EU kannustaa paikallisen, uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen ja lisäämiseen. EU:n näkökulmasta uusiutuvassa energiassa on merkittävä hyvinvointipotentiaali. EU:n laskelmien mukaan uusiutuvassa energiassa, sen tuottamisessa omaan käyttöön sekä vientiin, on yli 35 miljardin euron liikevaihdon potentiaali. Tämä tarkoittaa yli 350 000 uutta työpaikkaa EU:n alueella.

Biomassa

Suomella on erittäin runsaat bioenergiaresurssit. Energiantuotannossa biomassalla viitataan lähinnä monenlaisiin eloperäisiin jätteisiin, kuten puuhun, hakkuujätteisiin sekä sokeria ja tärkkelystä sisältäviin kasveihin. Niistä kaikista vapautuu poltettaessa energiaa, bioenergiaa, jota voidaan käyttää hyödyksi.

KTM:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen biomassojen vuosittainen kasvu on energiamäärältään jopa enemmän kuin koko maamme energiankulutus. Biomassa on uusiutuvaa, orgaanista ainesta, johon on sitoutunut mittavat energiavarat.

Metsäteollisuus

Professori Johan Gullichsenin mukaan sellunkeiton biomassasta jäävän jäteliemen ylijäämä sähkön voisi kaksinkertaistaa, käyttäen parasta nykytekniikkaa ja kolminkertaistaa jäteliemen kaasutuksella. Gullichsenin mukaan poliittisten päätösten takia energia on Suomessa teollisuudelle halpaa eikä sellutehdas siksi ole käyttänyt läheskään kaikkia tehostamisen mahdollisuuksiaan. Vuodesta 2000 jäteliemien energiasaanto ei ole merkittävästi noussut.

Turve

Pääartikkeli: Turve Suomen energiantuotannossa

Suomi oli maailman suurin turpeen tuottaja. Samalla Suomi on pinta-alaansa nähden yksi maailman turverikkaimmista maista. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on turvemaata. Suomen osuus koko maailman energiaturpeen tuotannosta vuonna 2005 oli yli puolet.Suomessa kaikki energiaturvekäytöstä poistuneet maa-alueet ennallistetaan, metsitetään tai hyödynnetään maatalouskäytössä.

EU on määrittänyt yhteistyössä eri tahojen kanssa polttoaineille päästökertoimet kasvihuonekaasupäästöjen vertailuun. Päästökertoimet on määritetty olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta. Turpeen päästökerroin on 106 ja kivihiilen 93. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat kivihiiltä suuremmat. Vuonna 2006 turve vastasi 6 % Suomen energiankulutuksesta ja 15 % hiilidioksidipäästöistä. EU:n päästökaupan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Suomen eduskunta sääti vuonna 2007 voimalaitosten turpeen päästömaksun bonustariffilla kaikkien sähkönostajien maksettavaksi vuosina 2007-2010.

Biopolttoaineet

Greenpeacen mukaan Suomi vastustaa EU-parlamentin biopolttoaineiden kestävyyskriteereiden parannuksia. Ne heikentäisivät turvedieselin ja Nesteen sademetsää uhkaavan palmuöljystä valmistetun polttoaineen kysyntää. EU:n parlamentin teollisuusvaliokunnan mukaan välilliset vaikutukset pitäisi huomioida biopolttoaineiden päästölaskelmassa. Suomi vastusti ehdotusta 10.10.2008. Greenpeace moitti Suomea kansallisten taloudellisten etujen ajamisesta kestävän energiantuotannon kustannuksella lokakuussa 2008. EU:n Carbopeat- ja Restorpet -tutkimusten mukaan hiilidioksidia voi vapautua 30-kertaisesti, jos fossiilinen polttoaine korvataan palmuöljyllä siten, että tuotanto tuhoaa sademetsäalueita.^{lähde tarkemmin?}

Lämpöpumput

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan Suomen helposti hyödynnettävistä maalämpövaroista on käyttämättä 10-15 TWh.

Sähkö

Pääartikkeli: Sähkö Suomessa

Sähköntuotanto ja -kulutus

Sähkö asukasta kohti Suomessa (kWh/as.
EU-15	Kulutus	Tuotanto	Foss.	Ydin	UE-Bio	Bio+jäte	UE %
2004	17 346	16 409	7 061	4 344	2 954	2 050	28,8 %
2005	16 674	13 436	4 459	4 432	2 705	1 840	27,3 %
2006	17 782	15 410	6 135	4 444	2 803	2 028	27,2 %
2008	17 036	14 612	5 182	4 345	3 356	1 727	29,8 %
Ero 2004-8	-310	-1 797	-1 879	+1	+402	-323	-
Ero 2004-8	-2 %	-11 %	-27 %	0 %	14 %	-16 %	+ 1 %-yks.
* UE-Bio sisältää vesivoiman, tuulivoiman, aurinkosähkön ja geotermisen sähkön * UE % = (uusiutuvan sähkön oma tuotanto / sähkön kulutus) * 100 %

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 Suomen sähkönkulutus jakautui seuraavasti: teollisuus 53 % (metsä: 30,7 %, metalli: 9 %, kemia: 7,6 % ja muut: 5,9 %), kotitaloudet 25 %, palvelut 19 % ja häviöt 3 %. Vuonna 2006 kotitaloussähkön kulutus oli noin 11 % kokonaiskulutuksesta ja siinä valaistuksen osuus oli merkittävin ja elektroniikan osuus kasvoi eniten vuosina 1993-2006.

Ympäristövaikutukset

Ilmastonmuutos

Vuosina 2000-2006 Suomen hiilidioksidipäästöt kasvoivat 20,7 %. Kasvu jakautui polttoaineittain: hiili 58 % ja turve 31 %. Suomessa tulevien vuosien hiilidioksidin päästömaksuja on verrattu pankkikriisin kuluihin. Euroopan Unionin energiapolitiikka‎ on pyrkinyt maailmanlaajuiseen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen ja Kioton sopimuksen jatkon neuvotteluihin.^lähde?

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä . Vuonna 2006 uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta oli 26 % . Suomen bioenergiaresurssit ovat mittavat, ja biomassan tehokas ja kestävä hyödyntäminen on merkittävässä roolissa tavoitteisiin pääsemisessä. Palaakseen puhtaasti ja tehokkaasti kostea biomassa tarvitsee tukipolttoaineen, ja turve on yksi teknisesti toimivimmista tukipolttoaineista.

IEA:n arvion vuodelta 2007 mukaan Suomi on pragmaattisesti ratkaissut kasvihuonepäästöjensä kasvun päästökaupalla. IEA kehottaa Suomea pidempiaikaisiin toimintatapoihin ja energiavarmuuden lisäämiseen monipuolistamalla energialähteitä. IEA:n mukaan Suomen tulisi olla realistinen perinteisesti käytetyn uusiutuvan energialähteen, biomassan, lisäämispotentiaalin suhteen. IEA:n mukaan uusi tutkimus osoittaa, että uudet uusiutuvat energialähteet, kuten tuulivoima, ovat taloudellisia. IEA kehottaa Suomea kehittämään tuet, joilla se varmistaa pitkäaikaisen tuulivoiman ja muiden uusien uusiutuvien energiamuotojen avustuksen laajentaen Suomen energiapalettia ja lisäten energiaturvallisuutta. .

IEA:n mukaan Suomen turpeen energiakäyttö on ristiriidassa ympäristön kestävyyden kanssa. Suomen turpeen bonustariffi pyrkii kumoamaan Euroopan Unionin päästökaupan tavoitteen hinnoitella hiili. Bonustariffi poistaa päästökaupan tavoitteleman kannusteen luopua runsashiilisestä turpeesta. Huomioiden tariffin negatiiviset vaikutukset, IEA on tyytyväinen että se on vain väliaikainen ja vaati Suomea varmistamaan ettei sitä jatketa.

Politiikka

Energiatehokkuus

Maaliskuussa 2007 Euroopan Neuvosto nimesi energiatehokkuuden keskeiseksi osaksi ilmastonmuutos- ja energiastrategiaa. Neuvosto asetti tavoitteeksi 20 % energiankulutuksen säästön vuonna 2020. Direktiivi velvoittaa jäsenmaita myös 9 % loppukäytön energiasäästöön vuonna 2016. Suomi jätti kansallisen suunnitelmana vuoden 2010, 2016 ja 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle aikataulussa 30.7.2007 mennessä. Energiatekniikan professori Peter Lund esitti syksyllä 2007 energiatehokkaampien lamppujen suosimista, hänen mukaansa Suomi on perässähiihtäjä uusissa energiaratkaisuissa.

Greenpeacen Lauri Myllyvirta panostaisi eniten energiapiheyteen: parempiin eristeisiin, lämmön talteenottoon ja ikkunoiden uusimiseen. Tehokkainta olisi vaativammat energianormit. Myllyvirran mukaan, jos Suomen peruskorjattavassa rakennuskannassa tehtäisiin kaikki säästötoimet sähkönsäästö olisi kolmen ydinvoimalan verran.

Vero

Valtiolle ympäristö on hyvä verotuskohde, josta voi kerätä 5 miljardia euroa vuodessa, puolet polttoaineista ja 500 miljoonaa sähköverosta.

Kilpailu

Kilpailuvirastojen selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan Suomessa lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset; niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä.

Syöttötariffi

Pääartikkeli: Syöttötariffi

Tuen tavoite on katalysoida hintojen laskua, joka tekee myöhemmin tuet tarpeettomaksi. Saksan kokemusten mukaan jo 8 % tuulivoimamäärä laskee sähkölaskua. Professori Peter Lundin mukaan Suomen olisi aika uudistaa tukijärjestelmä nykyaikaisiin syöttötariffeihin uuden tekniikan edistämiseksi. Energiapolitiikan avoimuuden rajoitteeksi on epäily kansanedustajien paikkoja energiayritysten hallituksissa. Tariffien ansiosta Saksassa on satoja uusia energiayrittäjiä. kun Suomessa muutamat toimijat hallitsevat markkinoita.

Hallituksen strategia vuoteen 2020

Pääartikkeli: Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008

Euroopan unionin energiapolitiikan velvoite Suomelle on 38 % uusiutuvaa energiaa vuonna 2020 energiankulutuksesta. Useimpien EU-maiden velvoite on vaativampi: Britannian, Tanskan, Irlannin, Ranskan ja Saksan velvoite on 12-13 % uusiutuvan energian lisäys ja Suomen 9,5 % lisäys. Direktiiviehdotuksen mukaan Suomi käytti vuonna 2005 energiankulutuksesta 28,2 % uusiutuvaa energiaa, tilastokeskuksen mukaan 24,5 % energiankulutuksesta ja EU-tilastojen mukaan bruttokulutuksesta 23,1 %. Hallituksen strategian mukaan uusiutuva energian määrä lasketaan energianloppukulutuksesta, joka on tilastoitu EU:tilastoissa.

Valtioneuvosto asetti marraskuussa 2008 Suomen tavoitteeksi energian loppukulutuksen 310 TWh ja sähkönkulutuksen 98 TWh vuonna 2020.

Hallituksen uusiutuvan energia lisäystavoite on 33,1 TWh ja loppukulutuksesta on 32 TWh vuodesta 2005 vuoteen 2020. Puupolttoaineen osuus lisäystavoitteesta on yhteensä 17,9 TWh. Uusiutuvan energian loppukäyttö on 90,6 % vuonna 2005 ja 92,2 % vuonna 2020 koko tuotannosta. Primäärienergian lisäystavoite 128 TWh vuoteen 2020 sisältää (s.41):

• Metsähake 15,2 TWh
• Pelletit ja peltobiomassat 3 TWh
• Lämpöpumput 3,2 TWh
• Biokaasu 0,5 TWh (1,8 TWh)
• Biopolttoaine 6 TWh
• Vesivoiman kasvu 1 TWh
• Tuulivoima 2000 MW ja 6 TWh
• Tuki: lämpöpumput, biopolttoaine, aurinkolämmitys, pelletit, energiakasvit, biokaasu
• Fossiilinen talojen öljylämmitys loppuu 2030
• Hallitus edistää yhä turpeen energiakäyttöä

Hallitus on esittänyt aiemmin vaatimukseksi 35 TWh. Metsäteollisuuden tuotantosupistukset vähentävät energiankulutusta ja uusiutuvan energian tuotantoa.

Mauri Pekkarinen (kesk) mukaan 2008 hallituksen energiastrategia on puun energiakäytön lisäys 4 milj. kuutiota 11-13 milj. kuutioon, joka vastaa 17 TWh:a (11 TWh lisäys) ja tuulivoiman lisäys 6 TWh sähköä. Siten muuta uusiutuva energiaa on lisättävä 18-38 TWh (35…55-17).

Mielipidetutkimuksia

Keskustapuolueen tilaaman TNS Gallupin syyskuussa 2008 tekemän mielipidetutkimuksen mukaan enemmistö vastanneista tuki energiantuotannon lisärakentamisessa uusiutuvaa energiaa ammattiin, puoluekantaan, koulutukseen tai sukupuoleen katsomatta. Haastatelluista 66 % parantaisi maan energiaomavaraisuutta rakentamalla lisää tuulivoimaa ja 62 % rakentamalla bioenergialaitoksia. Ydinvoiman lisärakentamista kannatti 38 % vastanneista ja vesivoiman rakentamista 32 %.

Aiheesta muualla

• Capacity for Competition, Investing for an Efficient Nordic Electricity Market Report the Nordic competition authorities 1/2007
• Tasapuoliset toimintamahdollisuudet edellytys sähkömarkkinoiden toimivuudelle Kilpailuvirasto Tiedote 23 / 13.9.2007
• Sähkömarkkinalaki FINLEX ® - Valtion säädöstietopankki. 17.3.1995.