Lämmitystarveluku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lämmitystarveluku (myös astepäiväluku) on sisä- ja ulkolämpötilojen erotuksien ja tietyn ajanjakson tulon summa [1]. Sen avulla eri toteutuneiden lämmitysenergioiden kulutukset saadaan vertailukelpoisiksi keskenään. Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen lämpöenergian kulutus on lähes suoraan verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen.[2] Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan oletetun +17°C sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvojen erotuksen perusteella.

Lämmitystarveluvun laskennassa mukaan otetaan päivät, jolloin ulkolämpötila on syksyllä joulukuun loppuun saakka alla 12 astetta ja tammikuun alusta kesään alle kymmenen astetta.[2] Keväällä Aurinko lämmittää enemmän, ja tämän takia käytetään kahta eri arvoa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seppänen, Olli: Rakennusten lämmitys, s. 35. SuLVI ry, 1995.
  2. a b Lämmitystarveluku eli astepäiväluku www.ilmatieteenlaitos.fi. Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.12.2010.
  3. Hartonen, Sari: ”Talvi on vuodenajoista pisin”, Sää ympäri vuoden, s. 20. Helsinki: Kotimaa-yhtiöt Oy / Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-774-4.