Kontula

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. toukokuuta 2007 kello 08.44 käyttäjän Loudiou (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Kontula on myös kylä entisessä Vuokselan kunnassa luovutetulla alueella.
Kontula
Gårdsbacka
Helsingin kartta, jossa Kontula korostettuna
Helsingin kartta, jossa Kontula korostettuna

Helsingin alueellinen jako

Kaupunginosa nro 471
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Pinta-ala 2,71 km²
Väestö
– väkiluku 14 031 (1.1.2017)
– väestötiheys 4 821 (2005)/km²
Postinumerot 00940
Osa-alueet on osa-alue Mellunkylän peruspiirissä
Lähialueet Vesala, Vartioharju, Myllypuro, Kurkimäki, Kivikko, Mellunmäki

Kontula (ruots. Gårdsbacka) on Helsingin 47. kaupunginosaan Mellunkylään kuuluva osa-alue Kurkimäen, Vesalan ja Kivikon naapurissa. Kontulassa on asukkaita noin 13 000, ja naapuriasuinalueiden kanssa seudulla asuu yhteensä noin 28 300 asukasta. Kontulan seutu on pääkaupunkiseudun ja yksi Suomen suurimpia lähiöitä.

Historia

Pääartikkeli: Kontulan historia

Kontula on osa Mellunkylän kaupunginosaa, joka on kuulunut Helsingin asuttuihin pitäjiin jo keskiajalta asti. Haja-asutusta nykyisen Kontulan tienoilla oli jo 1930-luvulla Mellunmäen asutuksen levittäydyttyä lännemmäksi. Nykyisen Kontulan alueella oli kuitenkin lähinnä suoalueita, ja se pysyi pitkään rakentamattomana. Porvoontien valmistuessa 1930-luvulla seudulle pääsy helpottui, ja tien varteen alkoi syntyä esikaupunkimaista pientaloasutusta. Helsingin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön vuonna 1953, jolloin alueelle julistettiin rakennuskielto. Kaupunginvaltuusto jakoi vuonna 1962 Kontulan kaupungin, Hakan ja Saton rakennettavaksi. Kontula kaavoitettiin kolmena aluekokonaisuutena: itäisen puolen asemakaava valmistui vuonna 1963 ja länsipuolen asemakaavat vuosina 1964 ja 1965. Periaatteita asemakaavoituksessa olivat muun muassa maaston huomioon ottava väljä ja selkeä rakenne. Rakennusmassoittelu oli suurta ja sen vastapainoksi piti luoda laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne.

Kerrostaloja Kotikonnuntien varrella.

Kontulan Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1964 Kontulantien itäpuolelta Porttikujalta. Saton ensimmäinen talo valmistui jo marraskuussa 1964, Hakan tammikuussa 1965. Kontula oli Hakan ja Saton toinen iso aluerakentamiskohde Helsingissä Pihlajamäen jälkeen. Asuntopula oli Helsingissä suurta, eikä rakentamisen alkuvaiheessa elementtituotannon arkkitehtonisia ratkaisuja juurikaan arvosteltu. Rakennusliikkeet olisivat jopa halunneet rakentaa alueesta tiheämmän ja taloista pelkistetympiä. Kontulan rakentaminen rahoitettiin pääasiassa asuntosäästämisellä, ja kolmessa ensimmäisessä vaiheessa suuriksi osin aravalainoituksella. Kontulaan muuttivat erityisesti Helsingin keskustan ahtaissa asunnoissa asuneet lapsiperheet. Alkuvuosina asukkaat ottivat myös paljon alivuokralaisia, mikä kasvatti Kontulan asukaslukua. Vaikka Kontulan rakennukset valmistuivat nopeasti, alue oli pitkän aikaa alueena keskeneräinen. Pihojen ja teiden rakennus oli kesken, ja palvelut sekä liikenneyhteydet olivat huonoja. Paikallispalveluiden puutteen vuoksi asukkaat joutuivat päivittäisillä asioillaan käyttämään ruuhkautunutta tieverkkoa sekä pelkkiä bussilinjoja. Heikkoa palveluntasoa nosti ostoskeskuksen valmistuminen vuonna 1967. 31 liikkeen tiloilla se oli Puotinharjun pari vuotta aikaisemmin valmistunutta ostoskeskusta suurempi.

Helsingin metron rakentaminen aloitettiin 1970-luvulla. Metroliikenne Itäkeskukseen alkoi vuonna 1982, ja metron rakentaminen Kontulaan aloitettiin ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Minimivaatimuksin toteutettu Kontulan metroasema otettiin käyttöön 1. marraskuuta 1986. Kaupunginvaltuuston päättäessä vuonna 1983 metroliikenteen jatkamisesta Kontulaan alueen merkitys kasvoi. Vuonna 1985 laadittiinkin ostoskeskusta ja sen ympäristöä käsittelevä asemakaavan muutosehdotus, ja uudistustöihin ryhdyttiin metroaseman valmistumisen yhteydessä vuonna 1986. Kontulan lähiympäristön rakentamista alettiin suunnitella Kontulan valmistuttua, jolloin suunnitelmissa olivat Malmin ampumaratojen ja Kurkimäen rakentaminen. Kurkimäki valmistui 1980-luvulla, ja Kivikko Malmin ampumaradoille 1990-luvulla.

1990-luvun laman aikana Kontula leimautui yhdeksi laman symboleista. Työttömyysaste nousi yli Helsingin keskiarvon, kun se ennen lamaa oli ollut vain noin 2%. Työttömyysaste on yhä Helsingin keskiarvoa korkeampi. Laman aikana Kontulan sisäiset elintasoerot kasvoivat. 1990-luvun alussa Kontulaan alkoi myös muuttaa ulkomaalaistaustaisia asukkaita. Ulkomaalaisvastaisuus nousi Kontulassa asteittain 1990-luvun kuluessa, varsinkin vuosina 1993–1997, jolloin ulkomaalaisten osuus alueella kaksinkertaistui[2].

Nykypäivä

Kontulan ostoskeskuksen uudempi osa, joka rakennettiin vuosina 1986–1988.

Kontulassa käynnistettiin vuonna 1996 lähiöprojekti, jonka aikana muun muassa alueen kerrostaloja on saneerattu, puistoja parannettu ja katuja uusittu.[3] Lähivuosien aikana Kontulan ostoskeskuksen ympäristöä tullaan kehittämään huomattavasti. Metrokuilun päälle suunnitellaan rakennettavan asuin- ja toimistotaloja, hotelli ja parkkitalo. Asuintalojen paikaksi on suunniteltu Kalliopuiston ja Kontulantien välistä aluetta, hotelli ja toimistorakennukset tulisivat ostoskeskuksen ylle. Kaupungin suunnitelmissa on myös mahdollisesti korottttaa ostoskeskuksen rakennuksia Kontulantien varressa. Ostoskeskuksen pohjoispuolen parkkipaikkaa suunnitellaan rakennettavaksi, jolloin autot käyttäisivät metroradan päälle rakennettavaa pysäköintihallia ja maanalaista parkkihallia. Asuntoja suunnitellaan rakennettavaksi ostoskeskuksen ympärille. Kaupungin suunnitelmissa onkin kasvattaa Kontulan kerrosalaa 40 000 kerrosneliömetrillä.[4]

Kontulan metroasemalla tehdään peruskorjausta, jonka aikana itäpään lippuhallia laajennetaan, rakennetaan kolmet uudet liukuportaat ja hissi sekä kohennetaan laiturialueen ilmettä. 16. lokakuuta 2006 alkanut peruskorjaus pitää itäisen lippuhallin suljettuna kesään 2007 asti. Korjauksen piti aiemmin valmistua toukokuun loppuun mennessä, mutta pohjaveden taso ja kallipohja ovat viivästyttäneet työtä.[5]

Suomen kotiseutuliitto nimesi Kontulan vuoden 2006 kaupunginosaksi Suomessa.[3]

Palvelut

Vuonna 1988 valmistunut Mikaelinkirkko on Mellunkylän seurakunnan päätoimipaikka.

Helsingin kaupunki aloitti vuonna 2004 vuoteen 2009 kestävän projektin, jonka aikana se käyttää 50 miljoonaa euroa Kontulan julkisten rakennusten kunnostamiseen ja kehittämiseen. Elokuussa 2005 otettiin käyttöön Nuorison toimintakeskus, ja keskeneräisiin kohteisiin lukeutuvat metroaseman ja vanhustenkeskuksen täydellinen uudistaminen. Myös kirjastolle etsitään uutta, tilavampaa sijoituskohdetta.[6] Kontulan uimahallin peruskorjaus valmistui 4. huhtikuuta 2007. Uimahallin puku-, pesu- ja saunahuoneet uusittiin ja lastenallas eriytettiin isosta altaasta. Lisäksi halliin rakennettiin hissi pesutiloista allastasolle sekä kylmävesi- ja virkistysallas.[7]

Kontulan palvelukeskus on vuonna 1967 perustettu ostoskeskus, jossa toimii 85 yrittäjää, palveluntarjoajaa ja liikkeenharjoittajaa. Ostoskeskuksen yhteydessä on paljon peruspalveluita kuten pankkeja, posti, päivittäistavarakauppoja ja Alko. Julkisia palveluita ovat muun muassa Kelan toimisto, kirjasto, uimahalli, Kontupiste, Lähiöasema ja terveysasema.[8][9] Ostoskeskuksessa toimii myös nuorten toimintakeskus, jonka vuonna 2004 remontoidut tilat otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Toimintakeskuksesta löytyy muun muassa nuorisokahvila ja monitoimisali esimerkiksi konsertteja varten. Toimintakeskuksen yhteydessä toimii myös Suomen suurin sisäskeittihalli.[10]

Kontulan alueella on yhteensä viisi koulua: Vesalan ala- ja yläaste, Helsingin yhteislyseo (Kontulan yläaste ja lukio), Keinutien ala-aste ja Kontulan ala-aste. Kontulassa on kaksi asukastaloa: Kontulan Asukastupa ja Korttelitalo Ruuti. Leikkipuistoja ovat Leikkipuisto Kiikku, Leikkipuisto Lampi ja Kontulan Asukaspuisto. Päiväkoteja alueella toimii useita. Kotikonnuntiellä sijaitsee paraikaa remontoitava Kontulan vanhainkoti, joka tarjoaa kodin pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitseville itäisen suurpiirin vanhuksille sekä myös lyhytaikaista laitoshoitoa muun muassa läheishoitajien tueksi.

Kontula kuuluu Mellunkylän seurakuntaan. Alueen kirkko, Mikaelinkirkko, valmistui vuonna 1988.

Kulttuuri

Kontulassa on tarjolla kontulalaisten itsensä tuottamaa kulttuuria. Alueella toimii Kontula-Seuran, FC Kontun ja ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen ylläpitämä KontuKeskus, joka järjestää tapahtumia, asukasfoorumeita ja vaikuttaa alueen kehittämissuunnitelmiin.[3] Kontukeskus muun muassa julkaisee Kontula-lehteä, ja keskuksesta käsin asukkaat vetävät kahdesti kuussa Radio Kontulan lähetyksiä, jonka aiheet käsittelevät Kontulaa. Kontulakeskus myös ylläpitää Kontulan alueportaalia Internetissä [1].

Kontulassa järjestetään myös joka vuosi KontuFestari, joka on kävijöilleen maksuton. Itä-Helsingin suurimmassa kulttuuritapahtumassa on ollut perustamisvuodesta 2003 lähtien noin 10 000–13 000 kävijää vuosittain. Tapahtumassa ovat esiintyneet lukuista kotimaiset ja myös ulkamaiset artistit ja yhtyeet. Näistä tunnetuimpia ovat muun muassa Don Johnson Big Band, The Flaming Sideburns, Notkea Rotta, Pelle Miljoona ja Mariska.[11]

Kontulan ostoskeskuksessa järjestettiin vuoden 2006 Helsinki-päivänä maksuton OstariFestari-tapahtuma. 12. kesäkuuta järjestetyn tapahtumassa oli tarjolla elävää musiikkia ja muuta ohjelmaa. Paikan päällä esiintyneitä artisteja olivat muun muassa Tuomari Nurmio ja Pelle Miljoona, ja tapahtumapäivän päätteeksi järjestettiin Sibelius-konsertti Mikaelinkirkolla.[12][13] OstariFestarin ja KontuFestarin lisäksi vuonna 2007 järjestetään Kontulan ostoskeskuksen 40-vuotisjuhlat, taiteiden yö -tapahtuma, Kiinalaisen kulttuurin festivaali ja julkaistaan Kontula-lehden seuraava numero.[14]

Kontulassa toimii myös useita seuroja ja yhdistyksiä, joista tunnetuimmat lienevät FC Kontu ja Kontula-Seura. FC Kontun edustusjoukkue pelaa miesten jalkapallon kolmostasolla Kakkosessa.

Ympäristö

Kontulan rakenne jakaantuu kolmeen osaan, joissa jokaisessa on palveluita lapsiperheille, koulu ja päiväkoti. Kustakin osasta johtaa ostoskeskukseen autoliikenteestä erotettu jalankulkuväylä, jotka ovat Isännän- ja Emännänpolku sekä Kiikku. Asuinkortteleiden pihat ovat metsäisiä ja puistot on sijoitettu ympäri aluetta.

Alueen nimistö

Kontulan nimi tulee Kosti Kajannon vuonna 1932 ostamasta tilasta, jonka nimeksi hän antoi "Kontula". Hän hakkasi nimen talon portinpieleen, ja pian nimi vaakintui koko aluetta koskevaksi. Kajanto myi 1930-luvulla tilastaan tontteja, jolloin muodostettiin muun muassa Kotikontu- ja Kontupohja-nimiset tilat. Kantasana kontu tarkoittaa nurmea.[15]

Kontulasta tuli alueen virallinen nimi vuonna 1959, jolloin myös ruotsinkielinen nimi, Gårdsbacka (suom. Kartanonmäki), vahvistettiin. Kaupungin nimistötoimikunta oli keksinyt Gårdsbacka-nimen vasta samana vuonna. Kontulan kadunnimien teemaksi otettiin koti ja sen ympäristö.[16] Kadunnimistö koostuukin lähinnä Kontu-sanan pohjalta muokatuista nimistä, kuten Kontukuja ja Kotikonnuntie, sekä kotiin liittyvistä nimistä, kuten Naapurintie, Isännänpolku ja Keinutie.

Viher- ja virkistysalueet

Kontulan liikuntapuisto.

Kontula on tunnetusti metsäinen kaupunginosa, jonka piirteitä ovat väljät ja metsäiset asuinkortteleiden pihat. Kontulan alueella on myös paljon puistoja, joista tunnetuin lienee Kelkkapuisto. Kelkkapuisto on varsinkin talvisin pulkanlaskijoiden suosiossa, ja sulalla kelillä käyttöön pääsevät puiston rullalautailurampit. Kelkkapuistossa on tiloja myös muun muassa minigolf- ja koiraharrastajille.

Rakennusviraston ja asukkaiden yhdessä laatima Vesala–Kontula–Kurkimäki-vihersuunnitelma ja siihen liittyvä luonnonhoidon toteutussuunnitelma valmistui vuonna 1999. Sen esityskohtina on puistokohtainen kunnossapito, peruskorjausten tarpeet ja kiirellisyysjärjestys vuoteen 2008 mennessä. Puiston kunnostus on tehty jo muun muassa Lampipuistossa.[17]

Kontulan liikuntapuisto on myös kunnostettu korkeatasoiseksi ja jalkapalloiluun painottuvaksi. Myös Myös Vesalan kenttien alue tullaan kunnostamaa erityisesti kouluja ja nuorten jalkapalloilua varten.[17] Alueen muita puistoja ovat muun muassa Kiinalaispuisto ja Ruutipuisto. Kontulan läheisyydessä sijaitsee myös Kivikon liikuntapuisto.

Rakennuskanta

Näkymä Kontulankaarella, kuvassa vuosina 1969–1970 käyttöön otettuja taloja.[18]

Kontula on rakennettu väljäksi kerrostalopainotteiseksi asuinalueeksi, jonka vierestä löytyy myös vanhaa pientaloasutusta. Alueelle rakennettiin vuosina 1964–1970 7 000 asuntoa, joka vastasi Helsingin noin yhden vuoden asuntotuotantoa. Kontulan rakennustahti hiljeni 1970-luvun lopulla painotuksen siirtyessä Helsingistä Vantaalle ja Espooseen. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla Kontulan alueelle rakennettiin muutamia pienkerrostaloja ja rivitaloja.[19] Kontulan viereen on rakennettu Kurkimäen ja Kivikon asuinalueet.

Kontulan rakennusten arkkitehtuuri perustuu selkeään teolliseen tuotantoon. Ajan ihanteita Kontulaa rakennettaessa olivat koneellisuus ja sarjatuotannon mahdollistama kohtuuhintainen korkeatasoisuus. Rakennusten sommittelussa otettiin huomioon korkeiden ja matalien talojen vuorottelu. Suurten talojen vastapainoksi luotiin laajoja piha-alueita ja avoin korttelirakenne; tavoitteena oli tehdä alueesta mahdollisimman yhtenäinen. Koristelun sijasta taloissa käytettiin tehostevärejä muun muassa oven- ja ikkunan pielissä. Alkuvaiheen taloissa käytettiin vielä julkisivun läpi kulkevaa ikkunarivistöä eli nauhaikkunoita (nauhaikkunajulkisivuja on Kontulassa 42 kappaletta), jotka päästävät asuntoihin paljon valoa. Elementtirakentamisen edistyessä nauhaikkunoista luovuttiin; elementit pelkistyivät levyiksi, joissa on keskellä standardimitoitettu ikkunanreikä. Muita tunnusomaisia piirteitä Kontulan rakennuksille ovat vaalea väritys ja tummaksi maalatut pohjakerrokset, joiden tarkoituksena on luoda kuva maanpinnan yläpuolelle nostetuista rakennuksista. Valkoisen värityksen myötä Kontula tunnettiin aikoinaan nimellä "Valkoinen Kontula".[20]

Asuntojen koot vaihtelevat talojen koon mukaan. Pienemmissä, kolmekerroksissa taloissa on isompia perheasuntoja, ja korkeimmissa, seitsemän-yhdeksänkerroksisissa kerrostaloissa pienempiä asuntoja. Asuntokannasta pienasuntoja on 29 %, keskikokoisia 3–4 huoneen asuntoja 57 % ja isompia asuntoja 14 %. Varsinkin nykypäivään verrattuna pienasunnot ovat pieniä ja perheasunnot tilavia. Asunnot ovat valoisia ja ikkunapinta-alat suuria. Suurimmissa asunnoissa on erillinen WC, ja useissa vaatehuone. Asuntojen pohjaratkaisut ovat samankaltaisia, mikä johtuu suurta samanlaisten elementtien määrää tukeneesta rakennustekniikasta.[21]

Kontulaan on tehty myös täydennysrakentamista lähiöprojektin aikana, joka kesti vuodesta 1996 vuoteen 2005. Täydennysrakennukset on rakennettu entisille liiketonteille tai tyhjille tonteille. Tällaisia täydennysrakennuspaikkoja ovat muun muassa Kivikonkaaren ja Kontulankaaren risteys sekä Keinutie. Kontulan kerrostaloalueet ovat myös sisältyneet Euroopan Unionin Urban II -ohjelmaan, joka päättyi vuonna 2006.[22]

Rakennusten korjaus

Remontointia Isännänpolun asunnoissa maaliskuussa 2007.

Elementtitaloista löytyi paljon puutteita niiden valmistuttua. Elementtien eristyksistä osa oli asennettu huolimattomasti, ja useissa taloissa äänieristys oli huono. Lämmönjakelussa oli alkuaikoina ongelmia lämmön jakautuessa epätasaisesti huoneistohin: alakerran asukkaat kärsivät liiasta lämmöstä ja yläkerrassa lämpöä oli liian vähän. Myös talojen hisseissä oli ongelmia: Hisseille ei päässyt ulko-ovitasanteelta vaan vasta puoli kerrosta ylempää ensimmäisten asuntojen tasalta. Virheen korjaaminen tuli ajankohtaiseksi etenkin 1990-luvulla asukkaiden ikääntyessä, mutta kaikissa talonyhtiöissä ei ole vieläkään teetetty muutostöitä.[23]

Lähes kaikki Kontulan taloyhtiöt ovat korjanneet talojensa julkisivuja, ikkunoita ja lämmitysjärjestelmiä. Lisäksi noin viiteentoista kaupungin omistamaan rakennukseen on tehty uusia parvekkeita; 1960-luvulla valmistuneissa taloissa, tai ainakin pienissä asunnoissa ei alkuun ollut parvekkeita. Kontulan alueella kaupungin ja Kontulan kiinteistöyhtiöt ovat teettäneet lähes kaikissa 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa peruskorjaukset. Kontulan kiinteistöjen teettämien korjausten keskimääräiset kustannukset olivat vuosina 1996–1999 160 euroa/m² ja vuosina 2000–2002 520 euroa/m². Valtion peruskorjaukseen myöntämä lainoitus maksetaan takaisin vuokralaisten vuokrissa.[24]

Joitakin alueen taloja on myös uudelleenmaalattu. Uudelleenmaalausta lähti ajamaan Kontula-seura 1970-luvulla. Julkisivulautakunta hyväksyi suunnitelman 1973, ja valtion teknillinen tutkimuskeskus ryhtyi 1970-luvun puolivälissä tutkimaan maalipintojen kestävyyttä. Tarkoituksena oli aloittaa maalaaminen 1980-luvun alussa. Etekin Keinutien taloyhtiöt maalauttivat talojansa muun muassa keltaisella värillä.[25]

Väestö

Kontulassa oli vuonna 2006 13 172 asukasta. Väestöennuste vuodelle 2007 on 13 236 asukasta. Kontulassa on eniten 25–49-vuotiaita, toisiksi suurin ryhmä on eläkeikäiset, yli 65-vuotiaat.[1] Kontula sai 1960-luvulla maineen maaltamuuttaneiden lähiönä. Kontulaan muuttaneista 45 % oli syntynyt Helsingissä, kuitenkin yli 18-vuotiasta vain 25 % oli syntyperältään helsinkiläisiä. Vuokrataloissa 30 % oli syntyperältään helsinkiläisiä. Kontulan asukasluvun huippuvuotena 1973 alueella asui 21 500 ihmistä, ja lasten ja nuorten osuus asukkaista oli muuta kaupunkia suurempi. Vuonna 1970 Kontulassa oli vain noin 3 % vanhuksia, ja heistäkin vain joka neljäs asui yksin.[26] Kontulan asukasluku kääntyi laskuun vuoden 1973 jälkeen. 1970-luvulla ikärakenne alkoi muuttua: nuorten osuus pieneni ja vanhusten osuus vastaavasti kasvoi. Jo 1990-luvulla vanhusten osuus ylitti kaupungin keskiarvon. [27]

Kontulassa oli vuonna 2006 suomen kieltä äidinkielenään puhuvia 82,27 % (Helsinki 86,2 %), ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia 4,30 % (Helsinki 6,20 %) ja muuta kieltä äidinkielenään puhuvia 13,78 % (Helsinki 7,59 %).[28]

Tulot, työttömyysaste ja koulutus

Kontulalaisten valtionveronalaiset keskitulot olivat vuonna 2005 19 507 euroa helsinkiläisten vastaavien tulojen ollessa 26 982 euroa. Mellunkylän peruspiirissä keskimääräiset tulot olivat 19 777 euroa. Vuonna 2006 Yli 15-vuotiaista enintään perusasteen koulutuksen (tai tuntematon koulutus) suorittaneita oli 5 563, keskiasteen suorittaneita 3 581 ja korkea-asteen suorittaneita 1 957.[28]

Vuonna 2003 Kontulan työttömyysaste oli 16,1 %, kun se Mellunkylän peruspiirissä oli 14,4 %. Miesten työttömyysaste oli 16,3 % ja naisten 12,7 %. Koko kaupungissa työttömyysaste oli vuonna 2003 9,6 %.[28] Muuta kaupunkia korkeampi työttömyys on perua 1990-luvun lamalta. Vielä vuonna 1990 Kontulassa oli saman verran työttömiä kuin muualla kapungissa, eli noin 2 % työvoimasta. Laman aikana työttömyys kuitenkin nousi, ja vuonna 1996 se oli jo 24,9 % Helsingin keskiarvon ollessa 17,0 %. Vuoteen 1998 työttömyys oli laskenut Kontulassa 18,0 %:iin, kun muualla kaupungissa se oli laskenut 11,4 %:iin. Korkean työttömyyden syiksi voi laskea ainakin Kontulan alhaisen koulutustason ja päihdeongelmat.[29] Kontulan alueella oli 1 906 työpaikkaa vuonna 2002.[28]

Äänestäminen

Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2007[30]
Puolue Kontula (%) Koko kaupunki (%)
SDP 36,5 21,2
Kokoomus 17,9 30,2
Vihreät 11,4 20,1
Vasemmistoliitto 9,1 6,8
Keskusta 7,4 6,9
Perussuomalaiset 6,3 2,9
RKP 3,4 6,0
Kristillisdemokraatit 3,0 2,5
Muut 4,9 2,0
Äänestysprosentti vaaleissa[31][30]
Vaalit Kontula (%) Koko kaupunki (%)
Kunnallisvaalit 2000 46,7 50,9
Eduskuntavaalit 2003 70,3 73,9
Kunnallisvaalit 2004 52,1 57,1
Eduskuntavaalit 2007 65,2 71,1

Kontulalaisten äänestysaktiivisuus on vaihdellut vuosien mittaan. 1970-luvulla äänestysaktiivisuus oli muuta Helsinkiä korkeampi, pysytellen 80 % tienoilla, ja muuta Suomea vain hieman matalampi. SKP ja SDP saivat alueen äänistä noin 60 %; vaikka SKP:n kannatus Helsingissä laski, Kontulassa se nousi 1970-luvulla. Vuosi 1972 oli historiallinen, sillä kunnallisvaaleissa Kontulasta valittiin kuusi ehdokasta valtuustoon. Jo 1980-luvulla moni kontulalainen, etenkin nuori, siirtyi nukkuviin äänestäjiin. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuuden ero koko Suomen äänestusaktiivisuuteen oli 6 %; kontulalaisten äänestysaktiivisuus oli ennätysalhaalla, 66 %:ssa. Äänestysaktiivisuus on noussut hiljalleen noin 70 %:iin, joka on hieman yli maan keskiarvon. Aktiivisuus on kuitenkin jakautunut asuntotyypin mukaan: vuoden 1999 eduskuntavaaleissa omistusasuntojen asukkaista äänesti 78 %, vuokratalojen asukkaista 56 % .[32]

Kontulan äänestysaktiivisuus on muuhun kaupunkiin verrattaessa matalampi. Kontulan voi yleisesti sanoa olevan enemmän vasemmalla kuin oikealla. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kontulan äänestysaktiivisuus laski edellisiin eduskuntavaaleihin nähden. SDP sai edelleen suurimman kannatuksen, Kokoomus puolestaan nosti kannatustaan noin 1 %. Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SKP:n kannatus oli muuta kaupunkia suurempaa. Perussuomalaiset saivat Kontulassa noin kaksi kertaa suuremman äänestysprosentin kuin muualla kaupungissa.

Tunnettuja kontulalaisia

Kontulassa on asunut paljon tunnettuja julkisuuden henkilöitä sekä merkittäviä oman alansa vaikuttajia. Keinutiellä ovat asuneet muun muassa YLEn tv-toimittaja Reino Paasilinna ja Mainostelevision Esko Tommola, ulkoministeriön virkamies Jaakko Iloniemi ja tutkija Heikki Ylikangas, opetushallituksen pääjohtaja Erkki Aho ja Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen. Kontulassa ovat myös asuneet Kokoomuksen jäsen Harri Holkeri ja entinen NHL-tähti Esa Tikkanen.[32] Myös Bomfunk MC's-yhtyeen solisti Raymond Ebanks on Kontulan kasvatteja. Nykyisistä asukkaista tunnetuimpia lienee kirjailija Tomi Kontio.

Kontulan maine

Käsitykset Kontulasta vaihtelevat, mutta usein sitä pidetään rauhattomana lähiönä, joskus myös slummina.[33] Kontula peri maineen rauhattomana lähiönä Siilitieltä 1960-luvulla. Kontula otettiin tiedotusvälineiden, etenkin lehdistön, silmätikuksi. Syyksi voidaan katsoa 1960-luvun jälkeen noussut lähiökielteinen ilmapiiri, joka kohdistui etenkin Suomen silloiseen suurimpaan lähiöön, Kontulaan. 1980-luvulla Kontula nähtiin jo valoisampana paikkana, mutta 1990-luvun alun lama synkisti Kontulan kuvaa medioissa.[34]

Kontulalaistenkin käsitykset alueesta vaihtelevat, mutta monet pitävät aluetta viihtyisänä asuinalueena, jolta eivät haluaisi muuttaa pois. Jo vuonna 1966 kontulalaiset eivät päässeet yhteisymmärrykseen: haastatteluissa toinen ei olisi halunnut muuttaa alueelta pois ja toista piteli paikallaan vain perhe ja koira. Alkuaikoina varsinkin palveluiden puuttuminen kirvoitti asukkaiden puolelta tyytymätöntä palautetta.[33]

Huomiointi tiedotusvälineissä

Uutisointi Kontulasta oli vielä 1960-luvun alussa myönteistä, ja valmistumattomasta lähiöstä kirjoitettiin lehdistössä suopeasti. Helsingin Sanomat kuvasi huhtikuussa 1962 Kontulaa hyväksi vastakohdaksi keskustan ahtaudelle: "Yhä useammat pääsevät muuttamaan keskustan melusta ja pölystä raittiiseen ilmaan ja luonnontuntumaan."[35] 1960-luvun lopulle tultaessa kirjoittelu muuttui negatiivisemmaksi, etenkin Kontulan hurjastelevan nuorison takia.[36] Kontula pääsi lehtien otsikoihin negatiivisten uutisten kautta ja monesti pienimmästäkin negatiivisesta asiasta kirjoitettiin liioitellen.[37]

Uutisointi Kontulasta levottomana lähiönä jatkui 1970-luvulla. Lehtien mielenkiinnon herätti etenkin vuoden 1973 pääsiäisen alla tapahtunut Rikospoliisin petosryhmän apulaispäällikön Vilho Holmin pahoinpitely, joka pääsi myös Ilta-Sanomien etusivulla. Helmikuussa 1973 television väkivaltateemaillan johdanto-osa käsitteli lähes yksistään Kontulan ongelmia. Levottumuuta 1970-luvulla aiheuttivat etenkin huumekauppa ja 1960-luvun lopulla alkanut alkoholilain vapautuminen.[38] Keskiolut tuli tavallisiin kauppoihin vuonna 1969 ja Kontulan Alko avattiin vuonna 1971.[39]

1990-luvun lopulla uutisiin nousivat Kontulan skinit ja rasistisuus.[2] 2000-luvulle tultaessa uutisointi Kontulaa kohtaan on tullut myönteisemmäksi, ja pääasioiksi ovat nousseet alueen hyvät puolet. Varsinkin lähiöprojektin ja Euroopan Unionin Urban II:n aikaan saama alueen kehitystyö ja kulttuuritapahtumat ovat olleet esillä otsikoissa.[40][41] Harventuneisiin negatiivisiin uutisiin lukeutuu muun muassa ostoskeskuksessa loppusyksystä 2006 tapahtunut pahoinpitely, jolloin FPS Securityn vartija potki maassa sidottuna maannutta miestä puolustuskyvytöntä rintaan. Tapaus nousi otsikoihin Youtubessa pyörineestä videosta.[42]

Viittaukset kulttuurissa

Kontula on ollut esillä myös elokuvissa. Kenties tunnetuin Kontulaan sijoittuva elokuva on Tapio Suomisen Täältä tullaan elämä. Elokuva oli vuoden 1980 katsotuin kotimainen 381 024 katsojalla. Kuvauspaikkoina toimivat Kontulankaari, Vesalan yläaste, ostoskeskus, Ostostie ja urheilukentän huoltorakennus. Elokuva ei niinkään kerro Kontulasta vaan lähiönuorista ja heidän elämästään yleensä. Vuoden 2003 Nousukausi kertoo espoolaisesta nuoresta parista, joka pääsee elämysmatkalle Jakomäkeen. Yhtenä kohdevaihtoehtona on myös loma "luottohäiriöisenä asunnonhakijana Kontulassa".[43]

Arto Paasilinna visioi teoksessaan Ihmiskunnan loppulaukka, että Kontula tullaan räjäyttämään jo vuonna 2037 ja sen tilalle istutetaan geenimuunneltua villipajua, jonka arvellaan lisäävän kaupungin viihtyisyyttä.

Liikenne

Sisääntulo Kontulan metroaseman keskimmäiseen lippuhalliin, joka uudistettiin vuonna 2003.
Aikanaan minimivaatimuksin toteutettu metroaseman laiturialue.

Kontulan halki kulkee vuonna 1965 valmistunut Kontulantie. Toinen pääväylä on Kontulankaari. Alueen katu- ja jalankulkuverkko valmistui vuoteen 1970 mennessä.[44] Kontulan kustakin kolmesta osa-alueesta lähtee autoliikeenteestä erotettu kävelykatu kohti ostoskeskusta.

Kontulan joukkoliikenneyhteydet Helsingin keskustaan tapahtuvat tiheän metroyhteyden avulla Kontulan metroasemalta, joka avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1986. Metroasema sijaitsee Itäkeskuksen-Mellunmäen metrohaaralla, ja sitä käyttää päivittäin noin 20 000 matkustajaa. Aseman rakentaminen toteutettiin aikanaan minimivaatimusten mukaisesti. Asemaa on sittemmin peruskorjattu vuonna 2003, jolloin keskiosan lippuhalli uudistettiin. Parhaillaan peruskorjataan aseman itäistä lippuhallia, jonka parannustyöt valmistuvat toukokuun 2007 lopulla. Kokonaiskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa, josta kaupungin lähiörahasto kustantaa noin 2.5 miljoonaa euroa.[45]

Ympäröivistä lähiöistä on kattavaa liityntäliikennettä Kontulan sekä Itäkeskuksen metroasemille. Kontulasta on lisäksi poikittaisyhteys linja-autolla Malmille ja Vuosaareen. Kontulan sisäistä bussilinjastoa uudistettiin vuoden 2006 syksyllä, mutta toteutuneet uudistukset eivät olleet useille kontulalaisille mieleen.[46] Valitusten pohjalta kaupunki selkeytti linjastoa, ja uudet reitit ja aikataulut otettiin käyttöön 15. tammikuuta 2007.[47]

Joukkoliikenneyhteydet

Metron lisäksi Kontulassa ja Kontulaan kulkevat seuraavat bussilinjat:

78   (Vuosaari (M) – Mellunmäki – Malmi)
94   (Itäkeskus (M) – Porttitie – Kontula (M) – Kontulankaari)
94A   (Kotikonnuntie – Kontula (M) – Kivikko – Kontula (M) – Kotikonnuntie)
94B   (Kontula (M) – Kivikko – Kontula (M)
94V   (Kontula (M) – Kontulankaari)
94N   (Yölinja, Rautatientori – Kivikko – Kontulankaari) 
95   (Itäkeskus (M) – Mellunmäki (M) – Kontula (M) – Keinutie)

Lähteet

Yleiset lähteet

  • Kokkonen, Jouko: Kontula – Elämää lähiössä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-402-9.
  • Sädevirta, Sirkka: Kontulan historiasta ja rakentamisesta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 1994. ISBN 951-772-526-4.
  • Astikainen, Riitta; Heiskanen, Riitta; Kaikkonen, Raija: Elämää lähiössä. Sanoma Oy/Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-4-3.
  • Markkanen, Airi: Albumit auki Kontulaan. Lasipalatsin Mediakeskus Oy, 2005. ISBN 952-480-016-0.
  • Useita kirjoittajia: Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2000.

Viitteet

  1. ↑ a b Helsingin väestöennuste 2007–2040 www.hel2.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  2. ↑ a b Kokkonen, Jouko, 2002, s. 165–170.
  3. ↑ a b c Kontula-Seura: Kontula on vuoden 2006 kaupunginosa Suomessa www.kontulaseura.com. Viitattu 8. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  4. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kontulan ostoskeskuksen ympäristö täyttyy uusista rakennuksista www.hs.fi. Viitattu 11. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  5. ↑ Kontulan metroaseman lippuhalli avataan kesällä HKL. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
  6. ↑ Kokkonen, Jouko: Kaupunki satsaa Kontulaan www.kontula.com. Viitattu 11. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  7. ↑ Uimahallit Oy: Kontulan uimahalli peruskorjataan www.urheiluhallit.fi. Viitattu 11. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  8. ↑ Kontulan ostari: Kaiken kattava ostoskeskus www.kontulanostari.com. Viitattu 11. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  9. ↑ Kontulan alueportaali: Kontulan ostoskeskus www.kontula.com. Viitattu 11. maaliskuuta. (suomeksi)
  10. ↑ Kontulan toimintakeskus Nuorisoasiainkeskus. Viitattu 20. huhtikuuta 2007.
  11. ↑ KontuFestari www.kontula.com. Viitattu 16. maaliskuuta 2007.
  12. ↑ Kolumni: Kontulassa tapahtuu 2007 www.kontula.com. Viitattu 19. maaliskuuta 2007.
  13. ↑ Helsinki-päivänä 12.6. monipuolinen OstariFestari Kontulassa www.kontula.com. Viitattu 19. maaliskuuta 2007.
  14. ↑ Kontula on tapahtumien kaupunginosa kesällä 2007 KontuKeskus. Viitattu 1. toukokuuta 2007.
  15. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 14–15.
  16. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 25.
  17. ↑ a b Lähiöprojekti: Ympäristön parantaminen www.hel2.fi. Viitattu 15. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  18. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 20
  19. ↑ Kontula.com: Kontula valmistuu www.kontula.com. Viitattu 7. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  20. ↑ Kokkonen, Jouko (toim.); Salastie, Riikka (kirj.), 2002, s. 53–56.
  21. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 38.
  22. ↑ Lähiöprojekti: Elinvoimaiset lähiöt – Kontula www.hel2.fi. Viitattu 8. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  23. ↑ Kontula.com: Puutteita betonitaloissa www.kontula.com. Viitattu 7. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  24. ↑ Lähiöprojekti: Rakennusten korjaus Kontulassa ja Vesalassa www.hel2.fi. Viitattu 8. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  25. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 119
  26. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 67–68.
  27. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 117–118
  28. ↑ a b c d Helsingin seudun aluesarjat www.aluesarjat.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  29. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 166–167,
  30. ↑ a b [http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_03_23_Tilastoja_11_Lankinen.pdf Eduskuntavaalit Helsingissä 2007] Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 13. huhtikuuta 2007.
  31. ↑ Bäcklund, Pia; Lankinen, Markku; Mäkelä, Susanna: Kunnallisvaalit 2004 VAALITILINPÄÄTÖS – Helsinki www.hel2.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  32. ↑ a b Pöntinen, Petri: Ostosmatka itään www.suomenkuvalehti.fi. Viitattu 16. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  33. ↑ a b Kokkonen, Jouni: Lähiön kääntöpuoli www.kontula.com. Viitattu 14. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  34. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 130–131.
  35. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 28.
  36. ↑ Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.), 1997, s.99.
  37. ↑ Lipiäinen, Ville & Pitkänen, Pia: Kontula on mainettaan parempi www.kontula.com. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
  38. ↑ Kokkonen, Jouko, 2002, s. 124.
  39. ↑ Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.), 1997, s.101.
  40. ↑ Kontula otsikoissa 2006 www.kontula.com. Viitattu 19. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  41. ↑ Kontula saanut paljon positiivista julkisuutta www.kontula.com. Viitattu 19. maaliskuuta 2007.
  42. ↑ Nettivideo näyttää vartijan potkivan sidottua miestä Helsingissä www.hs.fi. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
  43. ↑ Kontula.com: Kontula kulttuurissa www.kontula.com. Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
  44. ↑ Sädevirta, Sirkka, 1994, s. 23.
  45. ↑ Kontulan metroasema HKL. Viitattu 20. huhtikuuta 2007. (englanniksi)
  46. ↑ Kontula.com: Kontulan liityntälinjasto uudistuu 15.1.2007 www.kontula.com. Viitattu 12. maaliskuuta 2007. (suomeksi)
  47. ↑ HKL: 09.01.07 Liityntäbussilinjasto Kontulassa muuttui www.hel.fi. Viitattu 12. maaliskuuta 2007. (suomeksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kontula.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kontula&oldid=2805107”