Peruna

Wikipedia

Peruna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Solanales Heimo: Koisokasvit Solanaceae Suku: Koisot Solanum Laji: tuberosum
Kaksiosainen nimi
Solanum tuberosum L.
Katso myös
Peruna Wikispeciesissä Peruna Commonsissa

Peruna (Solanum tuberosum) tarkoittaa syötävää perunakasvin mukulaa tai kasvia, jossa mukuloita kasvaa. Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikassa. Peruna kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta.^[1]

Perunaa viljellään eri puolilla maailmaa. Kasvi on kooltaan pieni mutta suurilehtinen. Perunan mukulat kasvavat maan alla. Useimmiten perunan kuori on ruskea tai keltainen, mutta se voi olla myös violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Sisältä peruna on usein vaalea, mutta on mahdollista, että se on sisältäkin kuoren värinen. Maanpäällisessä osassa saattaa olla myös marjoja, jotka ovat myrkyllisiä. Peruna valmistetaan usein keittämällä. Kaikkein jauhoisimmat perunat, jotka keitettäessä rikkoontuisivat keitinveteensä suositellaan höyrytettäviksi kiehuvan veden päällä, mikä on mahdollista välipohjallisella kattilalla, jossa välipohjan muodostaa ritilä.

Teollisuus jalostaa perunaa esimerkiksi ranskalaisiksi perunoiksi ja perunalastuiksi eli sipseiksi.

Sisällysluettelo 1 Perunan nimitykset Euroopassa 2 Perunan tuotanto ja kulutus ravintona 3 Perunalajikkeet 4 Historiaa 5 Perunan tuholaisia 6 Perunan tauteja 7 Perunapellon rikkakasveja 8 Aiheesta muualla 9 Viitteet

[muokkaa] Perunan nimitykset Euroopassa

Perunan nimitys suomen kielessä tulee ruotsin sanasta päron, päärynä, sillä ruotsin kielessä on perunaa aikaisemmin kutsuttu maapäärynäksi, jordpäron. Maapäärynän lisäksi perunaa on pidetty myös maaomenana. Ranskankielinen sana pomme de terre samoin kuin hollannin kielen aardappel tarkoittavat maaomenaa.^[2]

Ruotsin kielen nykyinen perunaa tarkoittava sana potatis samoin kuin norjan kielen samaa tarkoittava sana potet tulee tainonkielisestä sanasta patata, joka tarkoitta bataattia (latinaksi Ipomoea batatas). Perunan nimittäminen bataatiksi Euroopassa johtuu espanjankielisestä bataattia tarkoittaneesta sanasta patata, joka tarkoitti makeaa perunaa eli bataattia.^[2]

Saksan kielen ja venäjän kielen perunaa tarkoittavat sanat Kartoffel ja kartofel (puhekielessä kartoška) tulevat italiankielisestä sanasta tartufoli, joka tarkoittaa tryffeliä. Espanjan kielen papa on lähtöisin Andeilla asuneiden intiaanien kielestä ja tarkoittaa mukulaa. Myös englannin kielessä perunaa on kutsuttu mukulaksi, tuber, tarkoittaen maan alla kasvavaa tryffelisienen mukulaa.^[2]

Vanhasta ruotsin kielen jordpäron- eli maapäärynä- nimityksen lisäksi Suomessa on perunaa kutsuttu myös nimillä: perna, pärinä, pääry, pääly, potaatti, pottu, omena, maaomena ja kartohka.^[2]

[muokkaa] Perunan tuotanto ja kulutus ravintona

Suurimmat perunantuottajamaat 2005 (1 000 kg)[3]
Kiina	73 036 500
Venäjä	36 400 000
Intia	25 000 000
Ukraina	19 480 000
Yhdysvallat	19 111 030
Saksa	11 157 500
Puola	11 009 930
Valko-Venäjä	8 185 000
Alankomaat	6 835 985
Ranska	6 347 000
Yhdistynyt kuningaskunta	6 300 000
Kanada	4 850 000
Iran	4 200 000
Turkki	4 170 000
Romania	3 985 000
Bangladesh	3 908 000
Peru	3 200 000
Brasilia	2 950 000
Japani	2 900 000
Belgia	2 653 949

Suomessa syödään perunoita 62,5 kg henkeä kohti vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on noussut 3,3 kg henkeä kohden. Suomessa suhteellisesti eniten perunoita syödään Pohjanmaalla, vähiten Etelä- ja Itä-Suomessa. Euroopan maista Suomen perunankulutus henkeä kohden on kahdeksas, Ruotsin viides. Ruotsissa syödään perunoita 84 kg henkeä kohden. Eniten Euroopassa perunoita syödään Liettuassa ja Irlannissa, joissa perunankulutus on miltei kaksinkertainen henkeä kohden Suomen määrään verrattuna.^[4]

[muokkaa] Perunalajikkeet

Pääartikkeli: Perunalajikkeet

Suomessa käytetään yli 40 perunalajiketta.^[5]

Lajikkeet on ryhmitelty kiinteämaltoisiin perunoihin, yleisperunoihin ja jauhoisiin perunoihin. Myös päätyyppien väleille lukeutuvia perunoita on.

Teollisuutta varten on lisäksi olemassa tärkkelysperunoita, joita ei ole vähittäiskaupassa.

[muokkaa] Historiaa

Peruna on peräisin Etelä-Amerikasta Andien alueelta. Siellä sitä on varsinkin vuoristoalueilla viljelty jo tuhansien vuosien ajan.

Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan, mutta se kohtasi varsin voimakasta vastarintaa. Erilaisten vaiheiden jälkeen kuten se että monet papit ja jumalan kannattajat sanoivat että, että koska Raamatussa ei ole siitä merkintää, jumala ei ole hyväksynyt sitä^lähde?. Moni sanoi että maan alla kasvava kasvi kuului pirulle. Perunan voittokulku alkoi vasta, kun Fredrik II Suuri määräsi käskykirjeellä 57 000 talonpoikaa viljelemään perunaa vuonna 1763.

Vaikka ensimmäiset maininnat perunasta ovat vuodelta 1588, ihmiset eivät vielä tuolloin Euroopassa syöneet eivätkä viljelleet perunaa, koska kirkollisissa piireissä kasvista levitettiin huhua, että se olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen sielulle. Huhu kasvin myrkyllisyydestä tosin pitää sikäli paikkansa, että sen vihreät osat, myös vihertynyt mukula, sisältävät myrkyllistä solaniinia.

Ensimmäisenä Eurooppaan saapunut "peruna", jota viljeltiin Espanjassa jo vuonna 1573, oli itse asiassa bataatti eli makea peruna, joka ei vieläkään ole kovin tavallinen eurooppalaisessa ruokavaliossa.^lähde? Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudberg istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Jonas Alströmer puolestaan vakiinnutti englannin kielestä lainaamansa sanan potatis perunan nimeksi. Suomessa perunoita on nähty ainakin 1730-luvulla, jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita joka saarnan päätteeksi. Hän julkaisi opaskirjan perunanviljelystä vuonna 1773.^[6] Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi.

[muokkaa] Perunan tuholaisia

• Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata)
• Peruna-ankeroinen (Globodera rostochiensis)

[muokkaa] Perunan tauteja

• Harmaahilse
• Kuivamätä
• Kuorirokko
• Känsärupi
• Lehtipolte
• Maltokaarivirus
• Märkämätä
• Perunarupi
• Perunarutto
• Perunaseitti
• Perunasyöpä
• Punasilmätauti
• Rengasmätä
• Ruskolaikkuisuus
• Sydänmätä
• Tyvimätä
• Varsikuolio
• Y-virus

[muokkaa] Perunapellon rikkakasveja

• Pillikkeet (Galeopsis)
• Savikat (Chenopodium)
• Peltopähkämö (Stachys palustris)
• Rantaminttu (Mentha arvensis)
• Pähkämöt (Stachys)
• Hukkakaura (Avena fatua)

Perunan mukuloita

Perunan kukkia

[muokkaa] Aiheesta muualla

Korhonen: Peruna tulee tutuksi -Artikkeli perunan leviämisestä Suomeen

• Kotimaiset Kasvikset Peruna
• Yle: Euroopan ensimmäisten perunoiden alkuperä selvitetty
• Perunan yleisimmät ja haitallisimmat tuhoeläimet, taudit sekä rikkakasvit

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Ihmiskunta saa pääosan ruoastaan vain 9 kasvista, luettu 22. helmikuuta 2005 03:00:43 EET ISSN 1796-7023 [1]
2. ↑ ^{2,0 2,1 2,2 2,3} Peruna: Historiaa: Miten peruna sai nimensä, helmikuu 2000, sivu 15, Anne Paalo ja Rakennysalan Kustantajat RAK, ISBN 951-664-028-1, Kirjakas Ky, Nurmijärvi, 2000
3. ↑ FAO:Major food and agricultural commodities and producers, potato, year 2005, luettu 10.6.2007 [2]
4. ↑ Finfood uutispalvelu: Suomalainen syö yli 60 kiloa perunaa vuodessa, luettu 27.5.2007 ISSN 1796-7023 [3]
5. ↑ Finfood uutispalvelu: Lajikkeita yli neljäkymmentä, luettu 31.5 2007. ISSN 1796-7023 [4]
6. ↑ Anders Walberg, Perunaherkkuja, suom. Leena Nilsson, Schildts, 2005, sivut 8–9