Malline:Valitut palat/2012

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vuoden 2012 valitut palat.

Viikko 1[muokkaa wikitekstiä]

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin [mekeli:´n] (24. marraskuuta 1839 Hamina26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Mechelin oli aikansa keskeisimpiä poliitikkoja ja osallistui kaikille säätyvaltiopäiville vuosina 1872–1906 sekä toimi senaattorina 1882–1890. Politiikassa hän kuului ruotsinkielisten liberaalien tärkeimpiin johtajiin ja kirjoitti vuonna 1880 Liberaalisen puolueen ohjelman, joka oli Suomen ensimmäinen kirjoitettu puolueohjelma. Kameraali- ja hallintolainopin sekä valtio-oikeuden professorina 1874–1882 toiminut Mechelin tarkasteli Suomen ja Venäjän suhteita oikeuskysymyksenä. Hän muotoili systemaattiseksi opin, jonka mukaan Suomen suuriruhtinaskunta oli suvereeni valtio ja tasaveroisessa unionisuhteessa Venäjään. Hän myös levitti tätä oppia vuosien ajan ulkomaille, varsinkin valtio-oikeudellisella esitelmällään Précis du droit public du Grand Duché de Finlande (1886), jonka on katsottu muodostuneen Suomen ja Venäjän välisen oikeustaistelun lähtölaukaukseksi. Sortovuosien aikana Mechelin toimi perustuslaillisten keulakuvana ja johti passiivista vastarintaa, vuodet 1903–1904 maanpaossa. Sortokausien välisenä ajanjaksona 1905–1908 hän johti Mechelinin senaattina tunnettua Suomen ensimmäistä poliittista hallitusta. Sen aikana toteutettiin eduskuntauudistus, mutta muissa yhteiskunnallisissa tavoitteissaan se suurelta osin epäonnistui.


Viikko 2[muokkaa wikitekstiä]

Hondurasin historia alkoi noin 10 000 vuotta sitten, kun ensimmäiset asukkaat tulivat alueelle. Mayat saapuivat Hondurasiin 400-luvulla ja loivat alueen ensimmäisen korkeakulttuurin. Copánin kaupunki oli merkittävä mayakeskus, joka kuitenkin hylättiin mayojen huippukauden aikana. Vuonna 1502 Kristoffer Kolumbus saapui Hondurasin rannikolle ja antoi sille sen nykyisen nimen. Espanjalaiset asuttivat Hondurasin vähitellen. Alueelta löydettiin kultaa ja hopeaa 1530-luvulla, minkä jälkeen espanjalaiset vakiinnuttivat asemansa Hondurasissa. Vuosisadan lopulla kaivosteollisuus taantui ja alue ajautui rappiolle.

Englantilaiset merirosvot ja siirtolaiset aiheuttivat epävakautta 1600- ja 1700-luvuilla. Lontoon sopimus 1786 myönsi rannikkoalueet espanjalaisille, mutta pian tämän jälkeen Hondurasissa alkoivat levitä itsenäistymisajatukset. Keski-Amerikan tasavallat itsenäistyivät Espanjasta vuonna 1821 ja liittyivät pian tämän jälkeen Meksikon keisarikuntaan, josta erosivat 1823, ja perustivat Keski-Amerikan liittovaltion. Liittovaltio kaatui sisäisiin erimielisyyksiin, ja Honduras itsenäistyi 13. marraskuuta 1838.


Viikko 3[muokkaa wikitekstiä]

Garri Kimovitš Kasparov (ven. Га́рри Ки́мович Каспа́ров, s. 13. huhtikuuta 1963 Baku, Azerbaidžan), alk. Garri Weinstein (ven. Га́рри Вайнштейн, Garri Vainštein), on venäläinen shakin suurmestari, oppositiopoliitikko ja kirjailija. Hän oli shakin kolmastoista maailmanmestari (1985–2000).

Kasparovista tuli 1985 kautta aikain nuorin shakin maailmanmestari hänen voitettuaan maanmiehensä Anatoli Karpovin. Tämän jälkeen Kasparov puolusti FIDE:n titteliään kolme kertaa Karpovia vastaan menestyksekkäästi, kunnes hän perusti vuonna 1993 kilpailevan shakkiliiton, Ammattilaisten shakkijärjestö PCA:n. Hän voitti MM-otteluissa Nigel Shortin ja Viswanathan Anandin säilyttäen "klassisen" maailmanmestaruustittelinsä vuoteen 2000 asti, jolloin hän hävisi sen Vladimir Kramnikille. Hänet tunnetaan myös ensimmäisenä tietokoneelle ottelun hävinneenä maailmanmestarina, sillä hän hävisi Deep Bluelle vuonna 1997.



Viikko 4[muokkaa wikitekstiä]

Dark Floors – The Lordi Motion Picture (puhekielessä käytetty myös nimitystä ”Lordi-elokuva”) on suomalainen, Lordi-yhtyeen hirviöhahmojen ympärille luotu kauhuelokuva, jota on esitetty useissa Euroopan maissa ja joka on julkaistu Yhdysvalloissa DVD:nä. Elokuvan tekijät ovat luonnehtineet Dark Floorsia perinnetietoiseksi, aidoksi kauhuelokuvaksi sekä psykologiseksi trilleriksi. Se on saanut vaikutteita etenkin 1980-luvun yhdysvaltalaisista kauhuelokuvista, mutta myös japanilaisesta tuotannosta.

Suuresta ennakkokohusta, 2,19 miljoonan euron tuotanto- ja kaikkiaan 4,3 miljoonan euron kokonaisbudjetistaan huolimatta elokuva sai Suomessa vain 19 900 katsojaa. Suomessa Dark Floors julkaistiin DVD:nä 13. kesäkuuta 2008. Elokuva tuotti tappiota 1,7 miljoonaa euroa. Elokuva sai myös yleisön ja kriitikkojen taholta erittäin negatiivisen vastaanoton, vaikkakin sen erikoistehosteet keräsivät jonkin verran kehuja.

Elokuva tuli ensi-iltaan Suomessa 8. helmikuuta 2008, Islannissa 29. helmikuuta 2008, Virossa 7. maaliskuuta 2008, Venäjällä 7. elokuuta 2008 ja Turkissa 8. elokuuta 2008. Elokuvan levittäjä Nordisk Film International Sales on myynyt Dark Floorsin levitysoikeudet yli 50 maahan. Dark Floors julkaistiin Yhdysvalloissa suoraan dvd-myyntiin 14. lokakuuta 2008.


Viikko 5[muokkaa wikitekstiä]

Breisachin piiritys oli osa kolmikymmenvuotista sotaa. Piiritys kesti 18. elokuuta – 17. joulukuuta 1638, ja se päättyi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan varuskunnan antautumiseen Ranskan puolella sotineelle Bernhard Weimarille. Piiritys onnistui, vaikka keisarilliset tekivät useita yrityksiä vapauttaakseen Breisachin. Linnoituksen valtaaminen oli tärkeää protestanteille ja Ranskalle, koska näin keisarillisten huoltoväylänä toiminut espanjalainen tie katkaistiin ja Ranskalle avautui oma itä-länsi-suuntainen reitti Reinin yli Etelä-Saksaan.


Viikko 6[muokkaa wikitekstiä]

Dominikaanien historia merkitsee dominikaanien ympärille rakentuvaa historiaa aina järjestön perustamisesta nykyaikaan saakka. Koska dominikaanit ovat katolisen kirkon sääntökunta, liittyy dominikaanien historia vahvasti myös katolilaisuuden historiaan sekä paaviuden historiaan.

Dominikaanit perustettiin alkujaan saarnaajaveljestöksi, jonka tehtäväksi nousi taistella kerettiläisyytenä ja harhaoppina pitämiään ajatuksia ja henkilöitä vastaan. Siispä dominikaanit saivat laajat valtaoikeudet varsinkin kirkollisen inkvisition piirissä. Dominikaanien tuli käydä läpi laaja teologinen koulutus kyetäkseen saarnaamaan kerettiläisiä vastaan. Monet keskiajan merkittävimmistä oppineista kuuluivat veljeskuntaan, esimerkiksi Tuomas Akvinolainen ja Albertus Magnus.


Viikko 7[muokkaa wikitekstiä]

Yellowstonen kansallispuisto (engl. Yellowstone National Park) on Yhdysvalloissa sijaitseva, maailman ensimmäinen ja täten myös vanhin kansallispuisto. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Wyomingin, mutta myös osittain Idahon ja Montanan alueella. Pinta-alaltaan se on 8 983 neliökilometriä. Yellowstone on pääasiassa vuoristoseutua, ja sen alueella on esimerkiksi puistolle nimen antaneen Yellowstonejoen ja Snake Riverin lähdevedet.

Yellowstone sijaitsee geologisesti aktiivisella alueella, ja se sijaitsee Yellowstonen kalderana tunnetun supertulivuoren päällä. Alueella on lisäksi monia geysireitä ja kuumia lähteitä, muun muassa maailman ehkä kuuluisin geysir, Old Faithful eli Vanha Uskollinen. Alue on tunnettu monipuolisesta luonnostaan kuten kanjoneistaan ja vesiputouksistaan. Sen kasvillisuus on tyypillistä Kalliovuorten kasvillisuutta, ja 80 prosenttia puiston pinta-alasta peittää metsä. Yellowstonessa on lisäksi rikas eläimistö, johon kuuluu muun muassa karhuja, biisoneita ja puumia.


Viikko 8[muokkaa wikitekstiä]

The Simpsons Movie on vuonna 2007 valmistunut yhdysvaltalainen elokuva, joka perustuu animaatiosarja Simpsoneihin. Elokuvan ohjasi David Silverman, ja siinä ääninäyttelevät sarjasta tutut Dan Castellaneta, Julie Kavner, Nancy Cartwright, Yeardley Smith, Hank Azaria, Harry Shearer, Tress MacNeille ja Pamela Hayden. Gracie Films tuotti elokuvan 20th Century Foxille, ja animaation loivat Film Roman ja Rough Draft Studios. Elokuvan maailmanlaajuinen ensi-ilta oli 27. heinäkuuta 2007. Elokuvan tuottivat James L. Brooks, Matt Groening, Al Jean, Mike Scully ja Richard Sakai, ja käsikirjoituksen laatimiseen osallistui yksitoista televisiosarjan käsikirjoittajaa.

Elokuvan ensi-ilta oli Springfieldissä, Vermontin osavaltiossa. Mainoskampanjaan kuului esim. muutamien Burger King -hampurilaisravintoloiden ja 7-Eleven-kauppojen muuttaminen Simpsoneista tutuiksi Kwik-E-Marteiksi. Elokuvan lipputulot ylittivät 526 miljoonaa dollaria.


Viikko 9[muokkaa wikitekstiä]

Budapest ['budɒpɛʃt] (Hu-Budapest.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) on Unkarin pääkaupunki. Tonava virtaa kaupungin halki ja jakaa sen kahteen osaan: läntiseen Budaan ja itäiseen Pestiin. Budan puolella on korkeita kukkuloita, mutta Pest on alavaa tasankoa.

Budapestin kaupunkikuvaa hallitsevat metsäiset Budan kukkulat, Tonava ja sen sillat, Margitinsaari ja Pestin puoleinen joenranta. Kukkuloista ovat vaikuttavimpia Gellértinvuori ja Linnavuori, jonka huipulla on Budan linna ja keskiaikainen kaupunginosa. Pestin puolen nähtävyyksiä ovat Parlamenttitalo, Pyhän Tapanin kirkko ja Andrássy út -katu. Tonavan rannat, Linnavuori ja Andrássy út on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Roomalaisten aikaan nykyisen Budapestin seudulla oli Aquincumin kaupunki. Unkarilaisten maahantulon jälkeen nykyisen Óbudan eli "vanhan Budan" alueelle kehittyi yksi Unkarin ensimmäisistä kaupungeista, ja Pestiin rakennettiin ensimmäinen kirkko 1046. Mongolien hyökkäyksen jälkeen kuningas Béla IV perusti Budan vuonna 1242. Buda oli Unkarin kuningaskunnan pääkaupunki, kunnes se joutui turkkilaisten valtaan vuosiksi 1541–1686.


Viikko 10[muokkaa wikitekstiä]

Imppaus on haihtuvien aineiden, kuten nestekaasujen ja teknisten liuottimien, hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Yleisiä impattavia aineita ovat muun muassa erilaiset liimat, tinneri ja butaani, jotka ovat helposti saatavilla. Teknisten liuottimien ja kaasujen imppaus lamaa yleisesti keskushermostoa, ja päihtymystila muistuttaa alkoholihumalaa. Monien impattavien aineiden käytössä on suuri yliannostuksen ja äkkikuoleman riski. Imppaus aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta. Suomessa imppaus on verrattain harvinainen ilmiö.

Polttamisen tai kuumentamisen jälkeen hengitettäviä päihteitä – kuten tupakkaa, marihuanaa, heroiinia tai kokaiinia – ei lueta impattaviin päihteisiin, sillä haihtumisella ei ole niiden käyttötavoissa osuutta.


Viikko 11[muokkaa wikitekstiä]

Vaajakoski (aik. Haapakoski) on alue Jyväskylässä keskustaajaman itälaidalla. Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta, Päijänteen pohjoispään rannalla, Vaajavirran varrella ja Leppäveden länsipuolella. Vaajakoskea ympäröivät vesistöt ja jylhät mäet. Usein Vaajakoskella tarkoitetaan hieman laajempaa aluetta kuin varsinainen Vaajakosken kaupunginosa, siihen katsotaan kuuluvan myös osa naapurikaupunginosista.

Vaajakoski on ollut merkittävä teollisuuskeskus. Vaajakoski kasvoi pienestä maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi 1800-luvulla, jolloin T. & J. Salvesen oli paikkakunnan suuri työllistäjä. Vuonna 1916 SOK osti paikkakunnan sahat maa-alueineen ja laajensi toimintaa muille teollisuuden alueille. SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät parhaimmillaan noin 2000 henkeä. Vaajakoskella on toiminut myös suuri tukinuittoreitti ja tukinerottelu. SOK luopui tehdastoiminnasta 1980-luvun alussa, jonka jälkeen tehdasrakennukset ovat olleet pienteollisuuden ja muiden yritysten käytössä. Vaajakosken teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on rakennushistoriallisesti valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.


Viikko 12[muokkaa wikitekstiä]

Suomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja -vaikutteita. Se on ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu, jota kutsutaan englanniksi joskus nimityksellä Finnish Universal (suomalainen yleishevonen), sillä sen katsotaan sopivan liki kaikkiin hevosen käyttötarkoituksiin Suomessa: maatalous- ja metsätöihin, raviurheiluun ja ratsastukseen. Suomenhevonen valittiin vuonna 2007 Suomen viralliseksi kansallishevosroduksi.

Suomenhevosta pidetään yhtenä maailman nopeimmista ja monipuolisimmista kylmäveriroduista, vaikka rodun luokittelu aidoksi kylmäveriseksi on kiistanalaista. Eri lähteiden mukaan suomenhevonen voidaan luokitella kevyeksi kylmäveriseksi, raskaaksi lämminveriseksi tai yleishevoseksi. Suomessa rotua ei kuitenkaan koskaan pidetä lämminverisenä.


Viikko 13[muokkaa wikitekstiä]

Hildegard Bingeniläinen, saks. Hildegard von Bingen, lat. Hildegardis Bingensis (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Rheinland-Pfalz, Saksa17. syyskuuta 1179, Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Rheinland-Pfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä. Häneltä on säilynyt laaja kirjallinen tuotanto muun muassa teologian, kosmologian, luonnonhistorian ja lääketieteen aloilta. Historioitsijoiden huomio on kohdistunut Hildegardiin vasta aivan viime aikoina. Tutkimus oli aiemmin laiminlyönyt sekä hänet että Elisabet Schönaulaisen. Saksalaiset historioitsijat pitivät heitä merkittävinä vain saksan kielen kehityksen ilmentäjinä. Tuon ajan naismystikkojen kirjoituksia vähäteltiin, ja usein niiden tekijöiksi on epäilty miehiä.

Hildegard oli pienestä pitäen nähnyt näkyjä mutta ei ollut uskaltanut kertoa niistä, koska samanlaisia kokemuksia ei ollut muilla. Hänen kuvaustensa perusteella nykyajan neurologit ovat arvelleet, että kyse olisi migreenin oireista. Kun Hildegard vuonna 1141 sairastui, hän näki entistä voimakkaampia näkyjä. Toivuttuaan hän alkoi osallistua enemmän julkiseen elämään ja kirjoittaa kirjeitä, muun muassa neljälle paaville, keisari Fredrik I Barbarossalle ja Bernhard Clairvauxlaiselle. Kirjeiden ohella Hildegardilta on säilynyt laaja kirjallinen tuotanto.


Viikko 14[muokkaa wikitekstiä]

Pertti Jarmo Sakari Wasama (2. joulukuuta 1943 Elimäki2. helmikuuta 1966 Tampere) oli suomalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelasi urallaan SM-sarjajoukkue Ilveksessä. Hän voitti kaksi Suomen-mestaruutta, joista jälkimmäinen ratkesi vasta postuumisti, ja viisi SM-mitalia. Wasama valittiin kerran Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi ja viidesti SM-sarjan tähdistökentälliseen. Wasama edusti Suomea kolmissa MM-kilpailuissa ja kerran olympialaisissa.

Wasaman urheilu-ura jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli 22-vuotiaana auto-onnettomuudessa. Häneltä jäi viimeisestä, kuudennesta SM-sarjan kaudestaan pelaamatta kaksi ottelua. Ilves jäädytti Wasaman pelinumeron kaksi välittömästi. Wasama on valittu jääkiekkoleijonaksi, ja SM-liiga jakaa hänen mukaansa nimettyä palkintoa, joka annetaan kauden parhaalle tulokkaalle. Wasama oli erittäin lahjakas puolustaja ja hänen pelityylinsä oli poikkeuksellinen 1960-luvun Suomessa. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia hyökkääviä puolustajia. Hänen parhaimpina ominaisuuksinaan pidettiin monipuolisuutta ja periksiantamatonta asennetta. Myöhemmin on jopa arveltu, että Wasamasta olisi saattanut tulla ensimmäinen suomalainen NHL-pelaaja.


Viikko 15[muokkaa wikitekstiä]

In Rainbows on englantilaisen rock-yhtye Radioheadin seitsemäs studioalbumi, joka julkaistiin 10. lokakuuta 2007. Sen pystyi lataamaan digitaalisesti yhtyeen kotisivuilta haluamallaan summalla. 3. joulukuuta 2007 albumista julkaistiin "discbox"-versio, joka sisälsi toisen CD:n, kaksi vinyylilevyä, kansitaiteen ja sanoituslehtisen. Normaalina CD:nä albumi julkaistiin 31. joulukuuta 2007, ja sitä seurasi ensimmäinen single, "Jigsaw Falling into Place", 14. tammikuuta 2008. Pohjois-Amerikassa levyn julkaisi levy-yhtiö TBD Records 1. tammikuuta 2008.

Radiohead työskenteli levyn parissa yli kahden vuoden ajan, sillä sen tekeminen alkoi jo vuoden 2005 alkupuolella. Nauhoitusten välillä yhtye esiintyi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kolmen kuukauden ajan vuonna 2006.

In Rainbows on ensimmäinen albumi, jonka Radiohead teki sen jälkeen, kun sen levytyssopimus EMI:n kanssa oli loppunut. In Rainbowsin ja sitä edeltäneen albumin Hail to the Thiefin väli on ajallisesti pisin yhtyeen historiassa. Kun albumi oli julkaistu digitaalisesti, siitä kirjoitettiin monia arvosteluja. Albumin kaupallisesta menestymisestä ei ole varmaa tietoa, koska Radiohead ei ole suostunut ilmoittamaan albumin myyntimäärää. CD-julkaisu oli kuitenkin ensimmäisellä sijalla sekä Britannian albumilistalla että Yhdysvaltojen Billboard 200 -listalla. Levy voitti kaksi Grammy-palkintoa vuonna 2009.


Viikko 16[muokkaa wikitekstiä]

Kolmas makedonialaissota, joskus myös kolmas Makedonian sota, käytiin Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä vuosina 171168 eaa. Se oli nimensä mukaisesti kolmas Makedonian ja Rooman välisistä sodista. Makedonian kuningas Filippos V:n kuoleman jälkeen vuonna 179 eaa. valtaan oli noussut hänen poikansa Perseus, joka alkoi pian laajentaa vaikutusvaltaansa kreikkalaisessa maailmassa. Perseuksen toimet nostivat kuitenkin roomalaisten epäilykset häntä kohtaan ja lopulta he julistivat sodan Makedonialle vuonna 171 eaa. Vaikka Perseus ei ollut sotilaallisesti kovinkaan lahjakas, hän onnistui torjumaan roomalaiset kolmen vuoden ajan. Konsuli Lucius Aemilius Paulluksen joukot löivät lopulta Perseuksen Pydnan taistelussa 22. kesäkuuta 168 eaa. Perseus vangittiin ja vietiin Roomaan ja Makedonian kuningaskunta lakkautettiin. Makedonia jaettiin neljään tasavaltaan, ja koko Kreikan niemimaa joutui Rooman vaikutusvallan alaisuuteen. Makedoniasta tehtiin lopulta Rooman provinssi 20 vuotta myöhemmin.


Viikko 17[muokkaa wikitekstiä]

Pydnan taistelu käytiin Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä 22. kesäkuuta 168 eaa. Taistelussa Lucius Aemilius Paulluksen johtama Rooman armeija voitti kuningas Perseuksen komentaman makedonialaisarmeijan. Sen tuloksena kolmas makedonialaissota päättyi, ja Makedonia sekä myöhemmin koko Kreikka päätyivät roomalaisten haltuun.

Perseus kärsi tappion Pydnassa lähinnä Rooman taktisen järjestelmän vuoksi. Osasyy oli myös taistelun hajanainen alku, jonka johdosta makedonialaiset eivät pystyneet ryhmittäytymään kunnolla taistelujärjestykseen. Se osoittikin, että roomalaisten manipuli-taktiikka oli joustavampi kuin kömpelömpi falangi. Taistelua onkin sanottu klassiseksi esimerkiksi legioonan ja falangin kohtaamisesta.


Viikko 18[muokkaa wikitekstiä]

Kythera (kreik. Κύθηρα, myös Kíthira, Kýthira, Cythera) on Jooniansaarten saariryhmään kuuluva Kreikan saari Välimeressä. Saaren pinta-ala on 279,593 neliökilometriä ja asukasluku 3 334 (vuonna 2010). Kytheran talous perustuu enimmäkseen maanviljelyyn, karjanhoitoon ja kalastukseen. Saaren matkailu on vähäistä lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta.

Saari asutettiin ensimmäisen kerran neoliittisella kaudella. Minolaiset saapuivat saarelle 2000-vuosituhannella eaa. ja väistyivät mykeneläisten tieltä 1400-luvulla eaa. Mykeneläisiä seurasivat vuorollaan doorilaiset, foinikialaiset ja spartalaiset. Myöhemmin saarta ovat hallinneet myös roomalaiset, bysanttilaiset, arabimerirosvot, venetsialaiset, ranskalaiset, osmanit, venäläiset ja britit. Osaksi Kreikkaa saari liitettiin vuonna 1864. Italia ja Saksa miehittivät Kytheran toisen maailmansodan aikana.


Viikko 19[muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen ja Isojoen rajalla, Etelä-Pohjanmaalla. Kansallispuiston pinta-ala on 53 km², ja se on perustettu vuonna 1982. Lauhanvuori erottuu 231-metrisenä Pohjanmaan muuten tasaisesta maastosta, ja se onkin yksi Länsi-Suomen korkeimmista kohdista. Lauhanvuoren kasvillisuus ja geologia ovat myös lähialueesta poikkeavia. Kansallispuistossa on lähdepuroja, lähteikköjä, allikkoisia soita, karuja mäntykankaita sekä muinaisia rantakivikoita eli kivijatoja. Koska puisto sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla, sen luontoon kuuluu sekä pohjoisia että eteläisiä lajeja.

Kansallispuisto sopii hyvin päiväretkikohteeksi, ja patikoijat saapuivat sinne 1950-luvulla. Puistoa hoitaa Metsähallitus, ja siellä on noin kymmenen kilometriä merkittyjä reittejä.


Viikko 20[muokkaa wikitekstiä]

Hydaspesjoen taistelussa vuonna 326 eaa. Aleksanteri Suuri kukisti intialaisen kuningas Poroksen (myös Purushotthama) Hydaspeksen rannalla (nykyinen Jhelum) nykyisessä Pakistanissa.

Aleksanteri saapui Taksilaan vuoden 326 eaa. keväällä. Muut alueen hallitsijat alistuivat Aleksanterin valtaan, mutta Poros, joka hallitsi Hydaspes- ja Akesinesjokien välistä aluetta, ei suostunut antautumaan. Aleksanteri lähti armeijansa kanssa häntä vastaan. Poros odotti armeijansa kanssa Hydaspeksen toisella puolella, joten Aleksanterin suurin ongelma oli joen ylittäminen. Poroksella oli nimittäin paljon sotanorsuja, joita hevoset pelkäsivät. Lisäksi Hydaspes tulvi niin, että sen ylittäminen oli vaikeaa. Aleksanteri päätti käyttää sotajuonta ja sai Poroksen uskomaan, että hän aikoi odottaa syyskuuhun, jolloin joen ylittäminen olisi helpompaa. Ukkosmyrskyn suojassa Aleksanteri ylitti joen pienen valiojoukon kanssa kaukana leiristään, samalla kun osa joukoista hämäsi vihollista. Aamunkoitossa armeijat kohtasivat.


Viikko 21[muokkaa wikitekstiä]

Erich Hoepner, myös kirjoitusasussa Höpner (14. syyskuuta 1886 Frankfurt an der Oder, Saksa8. elokuuta 1944 Plötzenseen vankila, Berliini) oli saksalainen kenraalieversti toisen maailmansodan aikana.

Taitava panssarikenraali Hoepner lukeutui Adolf Hitlerin vastustajiin ja osallistui tämän salamurhaamiseen ja vallankaappaukseen tähdänneeseen heinäkuun 20. päivän salaliittoon. Hankkeen epäonnistuttua Hoepner teloitettiin Plötzenseen vankilassa. Sodan jälkeen Hoepneria arvostettiin yhtenä Hitleriä ja natsivaltaa vastaan nousseista vastarintaliikkeen jäsenistä, mutta sittemmin hänen motiivejaan on kritisoitu.


Viikko 22[muokkaa wikitekstiä]

Koskue on Jalasjärven eteläosassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kylä. Asukkaita kylässä on 850 (2007). Kylä muodostuu muutamasta pienikokoisesta kyläryhmittymästä, ja sen keskusta on muodostunut lyhyen ja kapean Koskutjärven ympärille. Keskustan eli Koskuen kirkonkylän lisäksi kylään kuuluvat Ala-Koskue, Yli-Koskue, Mustalammi ja Kallionkylä (myös Karjanmaa).

Koskuella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja kylästä onkin löytynyt sen aikaisia esineitä. Pitkään Koskue oli asumatonta erämaata, jossa käytiin metsästämässä. Pysyvää asutusta alueella on ollut vasta 1500-luvun puolivälistä lähtien.


Viikko 23[muokkaa wikitekstiä]

Clifford Lee Burton (10. helmikuuta 1962 Castro Valley, Kalifornia27. syyskuuta 1986 Ljungby, Ruotsi) oli yhdysvaltalaisessa thrash metal -yhtye Metallicassa soittanut basisti. Cliff Burton ehti tehdä Metallican kanssa kolme studioalbumia ennen kuolemaansa vuonna 1986.

Burton tunnettiin basistina melodisesta soittotyylistä, jossa korostuivat runsas särön ja efektien käyttö. Omien sanojensakin mukaan hän koki roolinsa Metallicassa "soolobasistiksi", joka ei pelkästään halunnut luoda kappaleiden rytmipohjia rumpujen tukena. Burtonin taidot säveltäjänä ja sovittajana vaikuttivat huomattavasti Metallican musiikkityyliin ja samalla koko thrash metalin syntyyn.


Viikko 24[muokkaa wikitekstiä]

Seleukos I Nikator (m.kreik. Σέλευκος Νικάτωρ, "Voittaja", noin 358 eaa.281 eaa.) oli makedonialainen sotilas, Aleksanteri Suuren upseeri ja yksi diadokeista. Seleukoksesta tuli lopulta Persian kuningas. Hän oli Seleukidien hallitsijasuvun perustaja.

Seleukos nimitettiin Babylonian satraapiksi Aleksanterin kuoltua 323 eaa. Antigonos I karkotti Seleukoksen Babylonista, mutta hän pääsi palaamaan Ptolemaioksen tuella vuonna 312 eaa. Seleukos valtasi muun muassa Persian ja Meedian. Hän solmi liiton intialaisen Chandragupta Mauryan kanssa. Seleukos kukisti Antigonoksen Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa. ja Lysimakhoksen Korupedionin taistelussa vuonna 281 eaa. Pian sen jälkeen Ptolemaios Keraunos murhasi hänet. Seleukoksen seuraaja oli hänen poikansa Antiokhos I.


Viikko 25[muokkaa wikitekstiä]

Elafónisos (kreik. Ελαφόνησος, suom. ”peurojen saari”) on Kreikalle kuuluva saari Välimeressä Peloponnesoksen niemimaan etelärannikon edustalla. Saari muodostaa samannimisen kunnan, jonka väkiluku on 1 050 (vuonna 2011). Elafónisoksen saaren pinta-ala on 18 neliökilometriä.

Elafónisos asutettiin ensimmäisen kerran neoliittisella kaudella. Saari oli Bysantin hallussa, kun saraseenit valtasivat sen 800-luvulla ja tappoivat väestön. Elafónisos oli tämän jälkeen monta vuosisataa asumattomana ja vaihtoi tuona aikana useasti omistajaa. Saari asutettiin uudestaan Kreikan vapaussodan aikana. Tuolloin saari kuului vielä Britannian Jooniansaarten yhdysvaltain protektoraattiin, mutta virallisesti se siirrettiin Kreikalle vuonna 1850. Toisen maailmansodan aikana Elafónisos oli Saksan miehittämä.

Nykyään enemmistö saaren asukkaista saa elantonsa kalastuksesta, ja saarella onkin yksi Kreikan suurimmista kalastuslaivastoista. Lisäksi kesäaikaan Elafónisoksella vierailee runsaasti matkailijoita.


Viikko 26[muokkaa wikitekstiä]

Kauhajoen kapina ja sitä seuranneet kostotoimet tapahtuivat Kauhajoella Suomen sodan aikaan 8.–12. heinäkuuta vuonna 1808. Kapinassa pohjalaiset talonpojat yrittivät ryöstää venäläisten huoltokuormaston, mutta he epäonnistuivat ja venäläiset kasakat hävittivät kostoksi Kauhajokea polttaen ja ryöstäen. Kostotoimet olivat poikkeuksellisia Suomen sodan aikana, joten tapahtuma on dokumentoitu tavallista paremmin. Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella, jossa he tappoivat ainakin 13 ihmistä syyskuun alkuun mennessä. Kotiseutuneuvos Liisa Ruismäen mukaan hävitys oli koko valtakunnan pahimpia ja järjestelmällisimpiä. Kasakat jäivät Kauhajoelle ja rankaisivat paikallisväestöä heinäkuun loppuun saakka. Kauhajoen asukkaat olivat paossa kaukaisissa piilopirteissä ja torpissa syyskuun alkuun.


Viikko 27[muokkaa wikitekstiä]

Lucius Domitius Aurelianus (9. syyskuuta 214 tai 215syyskuu tai lokakuu 275) oli Rooman keisari vuosina 270275. Aurelianus oli useiden muiden ajan keisareiden tavoin illyrialaista syntyperää ja kotoisin vaatimattomista oloista. Hän nousi keisari Claudius Gothicuksen suosioon ja toimi ratsuväen komentajana. Kun Claudius kuoli vuonna 270, Tonavan armeija huusi Aurelianuksen keisariksi. Kun Aurelianus oli ensin kukistanut kilpailijansa Quintilluksen, hänestä tuli valtakunnan kiistaton hallitsija. Hän oli sotilaiden keskuudessa suosittu ja kyvykäs sotilaskeisari, joka onnistui yhdistämään hajonneen valtakunnan ja rauhoittamaan sitä vuosikausien sisällissotien ja kaaoksen jälkeen. Hän kukisti germaanit ja gootit useaan otteeseen ja pysäytti näiden hyökkäykset Rooman alueille. Hän myös uudisti Rooman hallintoa, otti Sol Invictus -jumalan Rooman pääjumalaksi ja rakennutti suojamuureja Italian kaupunkien ympärille, muun muassa Rooman kaupungin suojaksi kuuluisan Aurelianuksen muurin. Hänen omat sotilaansa murhasivat hänet Traakiassa vuonna 275.


Viikko 28[muokkaa wikitekstiä]

Quintus Curtius Rufus (k. 53) oli roomalainen historioitsija, joka kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla. Hänen henkilöllisyytensä ja elinaikansa ovat aiheuttanut kiistoja. Hän kuitenkin kirjoitti keisariaikana ja todennäköisesti Claudiuksen kaudella. Curtius oli luultavasti tunnettu myös poliitikkona ja sotilaana, ja tärkein lähde hänen elämästään on Tacituksen Annaalit.

Curtiuksen ainoa edes osittain nykypäivään säilynyt teos on kymmenen kirjaa käsittävä Aleksanteri Suuren elämäkerta Historiae Alexandri Magni Macedonis. Siitäkin kaksi ensimmäistä kirjaa ovat kadonneet eivätkä loput kahdeksan ole täydellisiä. Siitä tunnetaan nykyään 123 käsikirjoitusta, ja se on ainoa latinaksi kirjoitettu Aleksanterin elämäkerta. Curtius käytti teoksensa lähteenä muun muassa Kleitarkhosta ja kirjoitti sensaatiohakuisesta ja tunteisiinvetoavasti. Henkilöistä ja paikoista hän kirjoitti usein lyhyesti ja yleensä yliampuvasti. Teosta onkin kuvailtu jopa "historialliseksi fiktioksi", vaikka sitä arvostettiin suuresti keskiajalla ja renessanssin aikaan.


Viikko 29[muokkaa wikitekstiä]

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on Kauhajoen ja Karvian kunnissa, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa, Länsi-Suomen läänissä, Suomessa sijaitseva kansallispuisto. Sen pinta-ala on 57 km², ja se on perustettu vuonna 1982. Puisto muodostuu hajallaan olevista suoalueista, joista suurin on 1 630 hehtaarin kokoinen Kauhaneva. Toinen suuri alue on osa Pohjankankaan harjujaksosta. Kansallispuisto soveltuu päiväretkikohteeksi, ja sitä hoitaa Metsähallitus.

Vuonna 2004 kansallispuisto sisällytettiin Ramsarin sopimuksen piiriin, johon kuuluu maailman arvokkaimpia kosteikkoja. Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on lisäksi Natura 2000 -verkoston piirissä.


Viikko 30[muokkaa wikitekstiä]

Kanada on pohjoisamerikkalainen Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio, jonka ainoa rajanaapuri on Yhdysvallat, johon se rajoittuu etelässä ja Alaskan osavaltioon lännessä. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen, idässä Atlanttiin ja lounaassa Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä), ja väkiluvultaan 36. suurin valtio (noin 33,5 miljoonaa). Sen viralliset kielet ovat englanti ja ranska ja pääkaupunki on Ottawa.

Paleointiaanit saapuivat Kanadaan noin 16 000 vuotta sitten, ja nykyisten inuitien edeltäjä Thulen kulttuuri muodostui noin vuonna 1000. Viikingit asuttivat itärannikkoa hetkellisesti samoihin aikoihin, mutta Kanadan varsinaisesti löysi John Cabot. Ranska alkoi asuttaa maata 1530-luvulla ja Britannia kiinnostui alueesta sen turkismaiden ansiosta. Hudson's Bay Company hallitsi pitkään suurta osaa Kanadasta, ja Ranska menetti 1763 Kanadan Britannialle. Kanada itsenäistyi 1931 ja on sen jälkeen toiminut aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, muun muassa YK:n ja Naton perustamisessa.


Viikko 31[muokkaa wikitekstiä]

Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta. Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä jopa kuukausia, kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa. Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi.

Monet eläimet ovat sopeutuneet lumi-ilmastoon, ja niiden talvehtimisen onnistumiseen vaikuttaa lumen määrä. Lisäksi monien eläinten talviturkki on valkoinen, ja lumi suojaa myös useiden kasvien talvehtimista. Ihmisen toimintaan lumella on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Lumipeite helpottaa esimerkiksi hiihtäen tai potkukelkalla liikkumista, mutta toisaalta sakea lumipyry saattaa aiheuttaa liikennekaaoksen ja lumi liukastumisia. Lumi mahdollistaa kuitenkin myös monet talviurheilulajit ja erilaiset harrastukset.


Viikko 32[muokkaa wikitekstiä]

Aquincum oli roomalainen sotilaslinnoitus (castra) ja kaupunki, joka sijaitsi nykyisen Budapestin III osa-alueella Óbudassa. Alueella oli päälinnoituksen lisäksi alkuaan erilliset sotilas- ja siviilikaupungit, jotka myöhemmin sulautuivat yhteen, sekä useita pienempiä linnakkeita. Siellä oli myös kaksi amfiteatteria ja akvedukti. Aquincum oli tärkeä osa Tonavaa pitkin kulkenutta limestä eli Rooman rajan puolustusjärjestelmää, ja se oli vuodesta 106 myös Ala-Pannonian provinssin pääkaupunki. Aquincum joutui usein barbaarien hyökkäysten kohteeksi, ja lopulta hunnit valloittivat Aquincumin vuonna 409, minkä jälkeen se autioitui.

Aquincumin rauniot löydettiin uudestaan 1700-luvun lopulla, ja nykyään entisen siviilikaupungin raunioiden keskellä toimii Aquincumin museo. Entistettyjä raunioita on nähtävillä muuallakin Budapestin kaupungin alueella.


Viikko 33[muokkaa wikitekstiä]

Michał Kleofas Ogiński (suomeksi myös muodossa Michał Kleopas, liett. Mykolas Kleopas Oginskis, 25. syyskuuta 1765 Guzów, Puola-Liettua15. lokakuuta 1833 Firenze, Toscanan suurherttuakunta) oli puolalais-liettualainen poliitikko, diplomaatti, Venäjän senaattori ja säveltäjä. Vaikka Ogiński itse suuntasi värikkään elämänsä pääpainon diplomatiaan ja politiikkaan, hänen musiikillinen perintönsä muodostui jälkipolville tunnetummaksi. Suhtautuminen Ogińskin musiikilliseen merkitykseen on ollut ristiriitaista, mutta eräät musiikintutkijat pitävät häntä yhtenä merkittävimmistä puolalaisista pianosäveltäjistä ajalta ennen Frédéric Chopinia. Hän nosti poloneesin hovitanssimusiikista salonkikelpoisempaan muotoon, vaikuttaen muun muassa juuri Chopinin tuotantoon. Ogińskin poloneesi Jäähyväiset isänmaalle on Puolan tunnetuimpia musiikkikappaleita ja häntä on pidetty myös ehdokkaana Puolan kansallishymnin, Mazurek Dąbrowskiegon, säveltäjäksi. Hänen muistelmansa muodostavat historiallisesti arvokkaan 1790-luvun ajankuvauksen.


Viikko 34[muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suurta käsitteleviä antiikin ajan lähteitä on säilynyt niukasti, vaikka hänestä kirjoitettiin tuolloin enemmän kuin kenestäkään muusta tuon ajan henkilöstä. Piirtokirjoitusta eli epigrafista aineistoa on vain kourallinen. Kolikoita eli numismaattista aineistoa löytyy runsaasti, mutta se on vaikeasti tulkittavaa.

Suurin osa lähteistä on kirjallisia, vaikka niistä ovat säilyneet vain roomalaiskaudella kirjoitetut. Lisäksi myöhemmissä teoksissa on yksittäisiä sitaatteja, jotka ovat usein sensaatiohakuisia. Suurin osa aikalaislähteistä, ilmeisesti hillityt ja vähemmän kiistanalaiset, ovat sulautuneet toisen sukupolven lähteisiin ilman mainintaa alkuperäisestä lähteestä. Alkuperäislähteiden säilyneet katkelmat on koottu Felix Jacobyn monumentaalisessa Fragmente der griechischen Historiker -teoksessa.


Viikko 35[muokkaa wikitekstiä]

Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 180919. huhtikuuta 1882) oli brittiläinen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.

Darwinin kehittämää teoriaa, joka kuvaa luonnossa historian saatossa tapahtunutta evoluutiota, kutsutaan evoluutioteoriaksi. Jo Darwinin aikainen tiedeyhteisö ja suuri yleisö hyväksyivät todeksi eliöiden muuttumisen evoluutiossa, mutta teoria luonnonvalinnasta hyväksyttiin evoluution päälähtökohdaksi vasta 1930-luvulla. Samalla se oli pohjana synteettiselle evoluutioteorialle. Darwinin tekemien löytöjen voidaan sanoa luoneen pohjan koko nykyiselle biologialle, sillä ne antavat loogisen selityksen elämän monimuotoisuudelle.


Viikko 36[muokkaa wikitekstiä]

Kiekkokalat (Symphysodon) on eteläamerikkalaisten kirjoahventen suku. Suvussa on kolme lajia ja kolme alalajia. Kiekkokaloja tavataan Amazonin vesistössä. Suvun tunnusmerkkejä ovat kalojen kiekkomainen muoto ja kyljen yhdeksän tummaa poikkijuovaa, jotka löytyvät suvun jokaiselta lajilta. Kiekkokalat elävät parvissa ja käyttävät ravinnokseen hyönteisten toukkia ja pieniä äyriäisiä.

Kiekkokaloja on pidetty akvaarioissa 70 vuoden ajan, ja niistä on kehitetty lukuisia värimuotoja. Nykyisin kiekkokala on yksi arvostetuimmista makeanveden akvaariokaloista. Kiekkokalat ovat rauhallisempia ja sopivat paremmin muiden kalojen seuraan kuin muut saman kokoiset kirjoahvenet. Toisaalta ne ovat herkkiä huonolle veden laadulle.


Viikko 37[muokkaa wikitekstiä]

HMS Ark Royal (viirinumero 91) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston lentotukialus toisen maailmansodan aikana. Alus upposi 14. marraskuuta 1941 saksalaisen sukellusveneen torpedoitua sen edellisenä päivänä.

Aluksen suunnittelu aloitettiin vuonna 1934 ja sen tuli täyttää Washingtonin laivastosopimuksen rajoitukset. Se rakennettiin Cammell Laird and Company Limitedin telakalla Birkenheadissä. Palvelukseen oton 16. marraskuuta 1938 jälkeen HMS Ark Royal oli mukana sodan alun merkittävimmissä tapahtumissa merellä. Sen lentokoneet osallistuivat sodan ensimmäiseen sukellusveneen upottamiseen, ja yksi niistä ampui ensimmäisenä brittiläisenä lentokoneena saksalaisen lentokoneen alas toisessa maailmansodassa.


Viikko 38[muokkaa wikitekstiä]

Friedrich Anton Christian ”Fritz” Lang (5. joulukuuta 1890 Wien, Itävalta-Unkari2. elokuuta 1976 Beverly Hills, Kalifornia), oli itävaltalaissyntyinen saksalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Lang oli huomattavimpia saksalaisen ekspressionismin edustajia ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia elokuvaohjaajia.

Lang aloitti työskentelyn elokuvien parissa jo 1910-luvulla ja ohjasi tunnetuimmat elokuvansa Saksassa 1920- ja 1930-luvuilla. Niihin kuuluvat muun muassa kaksiosainen Niebelungen laulu, Metropolis ja M – kaupunki etsii murhaajaa. Natsien noustua valtaan Lang muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi uraansa vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvaltojen tuotannon huippuhetkiä olivat Kiihko, Nainen ikkunassa, Punainen katu ja Gangsterikuningas.


Viikko 39[muokkaa wikitekstiä]

Kreeta (kreik. Κρήτη, Kríti) on itäisellä Välimerellä sijaitseva Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari sekä yksi Kreikan 13 periferiasta. Kreetan suurimmat kaupungit ovat Iraklion, Hania, Rethymnon, Ágios Nikólaos, Ierápetra ja Siteía. Saari on itä–länsisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, 12–60 kilometrin levyinen, ja sen pinta-ala on 8 261 neliökilometriä. Koko periferian pinta-ala on 8 335 km². Asukkaita periferiassa oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 621 340.

Kreetalla noin vuosina 2600–1400 eaa. kukoistanut minolainen kulttuuri oli sekä Kreikan että koko Euroopan ensimmäinen merkittävä korkeakulttuuri. Minolaiskauden jälkeen mykeneläiset ja doorilaiset hallitsivat saarta. Sittemmin Kreeta oli osa Rooman valtakuntaa, Bysanttia, Venetsiaa ja osmanien valtakuntaa, ennen kuin se 1900-luvun alussa tuli osaksi Kreikkaa. Vuosisatojen ajan saari tunnettiin italiankielisellä nimellä Candia. Antiikin roomalaiset kutsuivat saarta latinaksi nimellä Creta ja turkiksi saari on Girit tai Kirid.


Viikko 40[muokkaa wikitekstiä]

Sir Charles ”Charlie” Spencer Chaplin (16. huhtikuuta 1889 Lontoo, Britannia25. joulukuuta 1977 Corsier-sur-Vevey, Sveitsi) oli elokuvan varhaiskauden merkittävimpiä näyttelijöitä ja ohjaajia. Hän oli syntyjään britti, mutta työskenteli suurimman osan urastaan Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan erityisesti roolistaan Pikku kulkuri (The Little Tramp), joka oli herrasmiehen tavat ja arvokkuuden omaava maankiertäjä. Kulkurin ikoniset tunnusmerkit olivat liian pieni takki, liian isot housut ja kengät, knalli, bambukeppi sekä viikset.

Chaplin oli etenkin mykkäelokuvan monitaitoisimpia henkilöitä: hän näytteli, ohjasi, käsikirjoitti, tuotti ja lopulta myös sävelsi elokuviensa musiikin. Hän oli myös yksi United Artists -elokuvayhtiön perustajista ja hänellä oli oma studio, joten hän pystyi tuottamaan elokuvansa täysin itsenäisesti.


Viikko 41[muokkaa wikitekstiä]

Kypärämäki on Jyväskylän kaupunginosa keskustaajaman länsilaidalla. Asukkaita Kypärämäessä on noin 3 150. Pääosa Kypärämäestä on tyypillistä toisen maailmansodan jälleenrakennuskauden omakotialuetta, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Se on kuitenkin monikasvoinen asuinalue, sillä siellä on paljon myös kerros- ja rivitaloja ja jonkin verran uudempia omakotitaloja.

Kypärämäki valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2004. Perusteina valinnalle olivat kaupunginosan omaleimaisuus, rakennusperinnön vaaliminen ja yhteisen ympäristön hoitaminen. Kypärämäen asukkaat pitävät kaupunginosaansa rauhallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa on hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet.


Viikko 42[muokkaa wikitekstiä]

Gibraltar on Britannian hallinnassa oleva merentakainen alue. Se sijaitsee Pyreneiden niemimaan eteläosassa Espanjan rannikolla Gibraltarinsalmessa. Sijainti on strategisesti tärkeä, koska Gibraltarinsalmi on Atlantin ja Välimeren välissä ja se erottaa toisistaan Euroopan ja Afrikan.

Gibraltarin lähes 30 000 ihmistä asuvat 6,5 neliökilometrin alueella, ja asukastiheys on siten 4 303 asukasta neliökilometrillä. Todellinen asukastiheys on vielä suurempi, sillä 40 prosenttia maa-alasta on luonnonsuojelualuetta. Gibraltarissa ei harjoiteta maanviljelystä, sillä ei ole pohjavesivaroja eikä omia energianlähteitä. Talouden kulmakivinä ovat matkailu, offshore-pankkitoiminta ja merenkulku. Väestöllä on tiiviit suhteet emämaahan Britanniaan ja ympäröivään Espanjaan, ja monet ovat kaksikielisiä. Vuosisatojen varrella maahanmuuttajia on tullut muualtakin Välimeren seudulta, ja kulttuuriin on sulautunut piirteitä näistä kaikista.


Viikko 43[muokkaa wikitekstiä]

Kivikorallit (Scleractinia) on korallieläimiin kuuluva polttiaiseläinten lahko. Kivikorallit ovat useimmiten värikkäitä ja monimuotoisia merieläimiä, jotka elävät usein yhdyskuntina. Pehmytkoralleista poiketen kivikorallit rakentavat aragoniittista kalkkirunkoa. Näistä rungoista muodostuvat suurelta osaltaan koralliriutat. Varhaisten tiedemiesten oli vaikea päättää, kuuluvatko korallit kivikuntaan, kasvikuntaan vai eläinkuntaan. Voidaan sanoa, että kaikki vaihtoehdot ovat oikeita: korallirunko on kivikuntaa, polyyppi itse eläinkuntaa ja useiden lajien elämälle välttämättömät symbioottiset levät kasvikuntaa.

Korallit voivat lisääntyä joko jakautumalla tai levittämällä sukusolujaan mereen, missä virtauksen mukana ajelehtivat hedelmöittyneet sukusolut voivat aloittaa uusia koralliyhdyskuntia. Kun eri yhdyskunnat leviävät lähelle toisiaan, alkaa usein kiivas taistelu elintilasta. Korallit käyttävät kemiallisia aseitaan paitsi toisiaan vastaan, myös saalistukseen ja puolustautuakseen pedoilta.


Viikko 44[muokkaa wikitekstiä]

Seiken densetsu (jap. 聖剣伝説), myös nimellä Mana, on Square Enixin omistama konsoliroolipelisarja. Sen on kehittänyt Square, ja sen suunnittelusta on pitkälti vastannut sarjan luojana tunnettu Kōichi Ishii. Sarjan pelejä on julkaistu käsi- ja kotikonsoleille sekä matkapuhelimille. Seiken densetsu -pelit on luokiteltu pääosin toimintaroolipeleiksi. Niitä yhdistää taianomainen Mana-puu, jota sarjan tarinoissa yritetään puolustaa.

Pelisarja syntyi vuonna 1991, joskin peruuntunut Seiken densetsu -nimikettä käyttävä peli oli ollut kehitteillä neljä vuotta aiemmin. Sarjan ensimmäinen osa kuului Final Fantasy -sarjan sivutarinoihin, ja seuraavan pelin Secret of Manan myötä Seiken densetsu kehittyi omaksi sarjakseen. Vuosina 2006–2007 Square Enix julkaisi World of Mana -hankkeen yhteydessä useita pelejä, jotka ovat tuoneet Seiken densetsuun uusia peli-ideoita. Pelisarjan nimellä on ilmestynyt myös sarjakuvia.


Viikko 45[muokkaa wikitekstiä]

Herkkutatti (Boletus edulis, myös kivitatti ja hepotatti) on arvostettu ruokasieni, jota tavataan lähes kaikkialla pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja sekametsissä. Se on tanakka, kiinteä ja muodoltaan helposti tatiksi tunnistettava. Sen malto on kiinteää ja pähkinämäistä. Suurimmat herkkutatit painavat yli kilon. Herkkutatti elää symbioosissa useiden puulajien kanssa, mutta se kasvaa mieluiten metsänpohjassa, jossa ei ole aluskasvillisuutta.

Herkkutatti on lähisukulaistensa männyn- ja tammenherkkutatin tavoin maukas ja satoisa sieni, jota myydään Euroopassa vuosittain tuhansia tonneja. Suomessa herkkutatti on kauppasieni, jonka poimimiseen saa koulutusta ja jonka myyminen on joillekin kannattavaa liiketoimintaa.


Viikko 46[muokkaa wikitekstiä]

Kastelórizo (kreik. Καστελόριζο) tai Megísti (kreik. Μεγίστη) on Kreikan saari Välimeressä 3,7 kilometrin päässä Turkin rannikosta. Kastelórizo sijaitsee suunnilleen Kreikalle kuuluvan Rodoksen saaren ja Turkille kuuluvan Antalyan kaupungin puolivälissä. Saaren pinta-ala on yhdeksän neliökilometriä ja rantaviivaa sillä on 19 kilometriä. Kastelórizo on Megístin kunnan pääsaari

Kastelórizolla oli asutusta jo neoliittisella kaudella, ja saari on ollut tämän jälkeen usean eri valtion alaisuudessa. Liviuksen mukaan saari oli jopa itsenäinen 300-luvulla eaa. Osmanien valtakuntaan Kastelórizo liitettiin 1500-luvulla, ja osmanihallinnon aikana saari sai erikoisoikeuksia ja se kehittyi sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Kastelórizolla oli 1900-luvun alussa peräti 15 000 asukasta, mutta vuosisadan alkupuoliskolla saarelta muutti huomattavia määriä siirtolaisia erityisesti Australiaan.


Viikko 47[muokkaa wikitekstiä]

Pallokalat (Tetraodontidae) on kalaheimo, johon kuuluu sekä koralliriutoilla, murtovedessä että makeassa vedessä eläviä lajeja. Vuonna 2004 heimosta tunnettiin 187 lajia, joista jotkut elävät makeassa tai murtovedessä, jotkut taas viettävät osan elämästään murto- ja osan merivedessä.

Pallokalat ovat saaneet nimensä siitä, että pelästyessään ne imevät itsensä täyteen vettä tai ilmaa ja pullistuvat palloiksi. Toinen pullistelevien kalojen heimo on siilikalat. Pallokalat ovat terävähampaisia petoja, jotka syövät muun muassa simpukoita, kotiloita ja muita kaloja. Pallokaloja voidaan pitää akvaariossa, mutta hoitajan tulee olla perehtynyt niiden hoitoon hyvin.


Viikko 48[muokkaa wikitekstiä]

Caesar Titus Aelius Hadrianus Antoninus Augustus Pius (synt. Titus Aurelius Fulvus Boionius Arrius Antoninus, yleisesti Antoninus Pius) (19. syyskuuta 867. maaliskuuta 161) oli Rooman keisari joka hallitsi 10. heinäkuuta 1387. maaliskuuta 161. Antoninus sai lisänimensä Pius ("velvollisuudentuntoinen") noustuaan valtaan vuonna 138. Hän kuului Nerva–Antoninusten hallitsijasukuun ja oli suosittu ja kunnioitettu keisari, joka tunnettiin lempeydestään ja oikeamielisyydestään. Hänen valtakauttaan on usein sanottu Rooman valtakunnan kultakaudeksi, jolloin talous kukoisti, poliittinen tilanne oli vakaa ja armeija vahva. Hän hallitsi pitempään kuin yksikään Rooman keisari Augustuksen jälkeen, ja hänen kautensa tunnetaan erityisen rauhallisena, joskaan ei sodattomana. Antoninus adoptoi Marcus Aureliuksen ja Lucius Veruksen vallanperijöikseen. Hän kuoli vuonna 161.


Viikko 49[muokkaa wikitekstiä]

Jättiläissimpukat (Tridacninae) on lämpimissä merissä elävä sydänsimpukoiden heimon alaheimo. Sitä pidettiin aiemmin omana Tridacnidae-heimonaan. Jättiläissimpukoihin kuuluu ainakin yhdeksän lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun. Ne elävät trooppisella indopasifisella merialueella ja käyttävät ravinnokseen planktonia. Jättiläissimpukat ovat kaksineuvoisia, ja kutuaikana sama yksilö voi laskea sekä muna- että siittiösoluja.

Jättiläissimpukat on varsin hyvin tunnettu ja tutkittu eläinryhmä: kiinnostusta niihin ovat edistäneet simpukoiden suuri koko ja joidenkin lajien loistavat värit, mahdollisuus löytää jättimäisiä helmiä, harvinainen symbioosi levien kanssa sekä viljelyn ja sukellusmatkailun tuoma taloudellinen merkitys. Seitsemää lajia pidetään lisäksi joskus riutta-akvaarioissa.


Viikko 50[muokkaa wikitekstiä]

Villa Tugendhat on saksalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen suunnittelema asuinrakennus Brnossa Tšekissä. Talo valmistui 1930 Tugendhatin perheen asuinrakennukseksi. Sitä pidetään Mies van der Rohen merkittävimpiin kuuluvana rakennuksena ja yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkkipaaluna. Mies käytti rakennuksen suunnittelussa monia ideoitaan, joista on tullut varhaisen modernin arkkitehtuurin tunnusmerkkejä. Unesco tunnusti rakennuksen merkityksen vuonna 2001 listaamalla sen maailmanperintöluetteloonsa.

Tugendhatit asuivat rakennuksessa vain kahdeksan vuotta, sillä he joutuivat juutalaisina lähtemään kotimaastaan natsi-Saksan miehitettyä Tšekkoslovakian. Villa Tugendhat oli 1930-luvun jälkeen monessa käytössä, ja se ajautui hiljalleen rappiolle. Vuonna 1969 se kuitenkin liitettiin Tšekkoslovakian kulttuurikohteisiin, ja nykyään se on Brnon kaupunginmuseoon kuuluva museo.


Viikko 51[muokkaa wikitekstiä]

Sými (kreik. Σύμη), joskus muodossa Syme tai Sími, on Dodekanesian saaristoon kuuluva Kreikan saari Välimeressä. Saari sijaitsee Turkin rannikolla Rodoksesta 44 kilometriä luoteeseen. Saaren pinta-ala on 58,1 km², ja rantaviivaa sillä on 85 kilometriä. Asukkaita saarella oli vuoden 2011 väestölaskennassa 2 580. Saaren pääkaupunki on Sými.

Sými asutettiin esihistoriallisella ajalla, ja tämän jälkeen saarta on asuttanut monet eri kansat ja sen on ollut monen eri kansakunnan alaisuudessa. Johanniittain ritarikunta otti Sýmin haltuunsa 1309 ja antoi saarelaisille monia kaupankäyntiä helpottavia erioikeuksia. Osmanien kaudelle saarella oli huomattavan laaja autonomia. Kreikkaan saari liittyi muun Dodekanesian kanssa vuonna 1948.


Viikko 52[muokkaa wikitekstiä]

Gabienen taistelu oli vuonna 316 eaa. käyty taistelu, joka oli osa toista diadokkisotaa. Taistelun osapuolina olivat Eumenes Kardialainen ja Antigonos I kannattajineen. Taistelu päättyi tasapeliin, mutta Antigonos sai vastustajansa leirin vallattua. Eumeneen sotilaat, jotka pelkäsivät leirissä olleitten perheittensä puolesta, pettivät komentajansa ja luovuttivat tämän Antigonokselle.

Taistelukentän tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti se käytiin nykyisen Eṣfahānin eteläpuolella sijaitsevalla suolatasangolla. Taistelussa käytiin erikseen ratsu- ja jalkaväkitaistelu. Anitgonoksen voitettua taistelun hänen jalkaväessään oli noin 50 000 ja ratsuväessä 12 000sotilasta, vaikka taistelun alussa hänen joukkonsa olivat huomattavasti pienemmät. Hieronymos Kardialainen oli todistamassa taistelua, ja hänen kirjoittama sittemmin hävinnyt teoksensa on monien myöhempien taistelua käsittelleiden teosten päälähde.