Näky
Näky käsitetään uskonnoissa yliluonnollisena ilmestyksenä, joka uskonnon seuraajien mielestä on saatu ilmoituksena jumaluudelta, joko suoraan tai epäsuorasti profeetan kautta. Näky saattaa sisältää jumalallista tai tulevaisuutta koskevaa tietoa.
Kirjoitetussa muodossa olevaa näkyä kutsutaan kristinuskossa apokalypsiksi.
Monissa kulttuureissa hallusinogeenisillä aineilla on perinteisesti voitu avustaa näkyjen syntymistä.
Näyt uskonnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näyillä on ollut kristinuskossa keskeinen asema. Uuden testamentin mukaan monet kokivat nähneensä Jeesuksen ylösnousseena kuolemansa jälkeen. Paavalin kääntymys perustui tällaiseen kokemukseen, ja myös Konstantinus Suuren kerrotaan saaneen näyn ennen Mulviuksen sillan taistelua.
Keskiajalla ja hieman myöhemminkin uskonnollisia näkyjä pidettiin tavanomaisina. Tunnettujen näkijöiden joukossa olivat Hildegard Bingeniläinen[1], Pyhä Birgitta[2], Jeanne d'Arc[3], Tuomas Akvinolainen,[4] Martti Luther[5] ja Emanuel Swedenborg[6].
Katolisessa perinteessä alkuperältään yliluonnollisiksi tulkitut näyt ovat olleet yleisiä vielä aivan nykyaikana. Usein näyt ovat olleet Neitsyt Marian ilmestyksiä. Tällaisia on katolisen kirkon mukaan tapahtunut muun muassa Lourdesissa Bernadette Soubirousille vuonna 1858 ja Fatimassa vuonna 1917. Vielä tuoreempia tapauksia on raportoitu esimerkiksi vuodesta 1981 alkaen Međugorjessa, jossa tapahtuneet ilmestykset ovat katolisissa piireissä paljon puhuttuja, joskaan eivät virallisesti vahvistettuja.
Joskus näyt ovat johtaneet uusien uskontojen syntyyn. Muhammadin saamat näyt johtivat islamin muotoutumiseen. Esimerkkejä on tuoreempiakin: Ellen G. Whiten näyt olivat keskeisellä sijalla adventistisen liikkeen synnyssä, ja mormonismi juontaa juurensa Joseph Smithin saamaan "ensimmäiseen näkyyn".
Selityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näyille on esitetty myös maallisia selityksiä. Ohimolohkoepilepsian tiedetään joskus liittyvän uskonnollisiin kokemuksiin, kuten näkyihin.[7] Paranormaaleina pidetyt kokemukset ovat erään teorian mukaan yleisiä ihmisillä, joilla on fantasiaan taipuvainen persoonallisuus.[8] Hallusinaatioita eli harha-aistimuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi huumeet ja psykoosit.
Esimerkkejä näyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Life and Works of Hildegard von Bingen (1098-1179)
- ↑ Saint Birgitta: a medieval figure who speaks to modern women as well
- ↑ Joan of Arc Biography
- ↑ December 6, 1273 • Thomas Aquinas Had a Vision
- ↑ Luther and the Devil
- ↑ Emanuel Swedenborg's Vision of Christ
- ↑ Where God and Science Meet: The neurology of religious experience
- ↑ Fantasiaan taipuvainen persoonallisuus
