Yliluonnollinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jeesus kävelee veden päällä. Monet yliluonnolliset ilmiöt liitetään Jeesukseen.

Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa, normaalin tai luonnollisen rajat ylittävää. Sillä tarkoitetaan toisaalta myös selittämätöntä, outoa tai paranormaalia.[1]

Yliluonnollisen arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” (2006) mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Lindeman kysyy: ”Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi?" Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä”, Lindeman sanoi.[2]

Lindemanin mukaan yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua joidenkin ihmisten yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla oli vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä.[2]

Kia Aarnion väitöskirjan (2007) mukaan paranormaaleihin ilmiöihin uskovat sekoittivat ydintietoa enemmän kuin skeptikot. Empiirisessä tutkimuksessa paranormaaleja uskomuksia selitti parhaiten intuitiivinen ajattelu. Naisten runsaammat paranormaalit uskomukset miehiin verrattuna selittyivät osittain naisten runsaammalla intuitiivisella ajattelulla ja vähäisemmällä analyyttisellä ajattelulla. Aarnion mukaan paranormaalien uskomusten liittyminen ennemminkin intuitiiviseen ajatteluun kuin huonoon analyyttiseen ajatteluun selittää miksi paranormaalit uskomukset eivät välttämättä häviä koulutuksen, tieteellisen tiedon ja rationaalisen ajattelun myötä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. yliluonnollinen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. a b Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta 29.11.2006. Suomen Akatemian viestintä. Arkistoitu 29.9.2007.
  3. Aarnio, Kia: Paranormal, superstitious, magical, and religious beliefs, s. 7, suomenkielinen tiivistelmä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Department of Psychology Studies 44. Helsinki: University of Helsinki, 2007. ISBN 978-952-10-4201-0. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yliluonnollinen.