Mulviuksen sillan taistelu

Mulviuksen sillan taistelu
	Osa Rooman sisällissotaa 311–312
	Εν Τουτω Νικα – Rafaelin oppilaiden maalaus 1520–1524
Päivämäärä:	28. lokakuuta 312
Paikka:	Rooman lähistöllä
Lopputulos:	Konstantinus löi Maxentiuksen
Osapuolet
Konstantinus Suuri	Maxentius
Komentajat
Konstantinus Suuri	Maxentius
Vahvuudet
Ei tietoa	Nelinkertainen määrä Konstantinuksen armeijaan verrattuna.
Tappiot
Ei tietoa	Ei tietoa

Mulviuksen sillan taistelu (joskus myös Milviuksen sillan taistelu) oli taistelu, jossa Konstantinus Suuri löi vastustajansa Maxentiuksen ja hänestä tuli Rooman valtakunnan länsiosan ainoa hallitsija.

Vuonna 312 Konstantinus marssi Galliasta Roomaa kohti. Maxentius kohtasi hänet Tiber-joen ylittävän Mulviuksen sillan kohdalla. Kun Konstantinus pääsi perille hän huomasi, että vastustajalla oli paljon enemmän joukkoja kun hänellä.

In hoc signo vinces[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armeijat valmistautuivat lokakuun 27. päivän iltana taisteluun. Kerrotaan, että Konstantinus näki tällöin taivaalla näyn. Hän näki kreikkalaiset kirjaimet X ja P, kaksi ensimmäistä kirjainta sanasta Kristus. Samalla hän myös näki tai kuuli kreikkalaisen lauseen "Εν Τουτω Νικα" (en touto nika), joka tunnetaan yleensä latinaksi "In hoc signo vinces" eli "Tässä merkissä voitat". Konstantinuksen sanotaan määränneen, että sotilaat maalaisivat kilpiinsä kirjaimet X ja P (Kristus-monogrammi).

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana päivänä taistelu alkoi ja Konstantinus sai lyötyä Maxentiuksen joukot takaisin Tiber-jokea kohti. Maxentius päätti perääntyä ja ryhmittyä uudelleen Rooman edustalla, mutta hänen armeijansa ei pystynyt perääntymään joen yli. Suurin osa hänen joukoistaan jäi mottiin ja heidät otettiin vangiksi tai tapettiin. Maxentius itse oli kuolleitten joukossa.

Konstantinus marssi Roomaan jossa häntä juhlittiin lännen augustuksena.

Mulviuksen silta ja kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mulviuksen sillan taistelu on ollut merkittävässä osassa kristillisessä historiankirjoituksessa. Tästä syystä tapahtumien todellinen kulku on peittynyt erilaisten tarkoitushakuisten tarinoiden alle. Kyseisen taistelun jälkeen alkoi Konstantinus Suuren aloittama tapahtumasarja, jossa kristittyjen vainot lopetettiin, ja lopulta kristinuskosta tuli valtionuskonto Rooman valtakunnassa. Konstantinus Suuri kastettiin kristityksi kuolinvuoteellaan.^[1]