Tieto
Tieto on filosofian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus. Tämän määritelmän mukaan tieto on inhimillinen uskomus, joka voidaan ilmaista väitelauseiden avulla. Totuusehto erottaa tiedon epätosista käsityksistä.[1] Niin kutsutun heikon tiedon määritelmän mukaan väittämä on tietoa, jos se on tosi.[2] Perinteisen tiedon määritelmän sisältämä perusteluehto erottaa tiedon luulosta ja arvauksesta.[1]
Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa.[3] Tieteenfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita.[3] Tiede etsii totuutta kriittisen tutkimuksen avulla. Arkitieto voi olla hajanaista ja epätäsmällistä, kun taas tutkimustieto pyrkii järjestelmällisyyteen ja tarkkuuteen.[1] Todellisuutta koskevaa tietoa hankitaan tieteessä kokemusperäisesti eli havainnoimalla ja kokeita tekemällä. Matemaattinen tieto ei itsessään koske luontoa, vaan sen perusteluja ovat muodolliset matemaattiset todistukset.[1]
Ei-kielellistä taitamista kutsutaan osaamiseksi.[4] Suomen kielessä sanalla tieto saatetaan viitata sekä tietoon, informaatioon että pelkkään dataan eli erilaisiin aineistoihin. Valistusajatteluun perustuvan käsityksen mukaan tieteen tehtävänä on korvata ennakkoluulot näyttöön perustuvalla tiedolla. Näin tieto voi kehittyä sivistykseksi ja viisaudeksi. Tämä tiedon käsite vaikuttaa muun muassa tiedollisen kasvatuksen ja tietokirjallisuuden ihanteissa.[1]
Sanan alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen verbi tietää johtuu vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt ’tuntea tie’ tai ’seurata jälkien muodostamaa uraa’. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin.[5] Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Tieto-sanalla saatetaan viitata tietoon, informaatioon, dataan tai tosiasiaan, jotka esimerkiksi englannissa ovat selkeästi eri sanoja.[6]
Tiedon filosofia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Platonin Theaitetos-dialogissa esittämä perinteinen tiedon määritelmä kuuluu ”hyvin perusteltu tosi käsitys”. Jotta siis esitetty väite olisi tietoa, sen on täytettävä kolme vaatimusta: 1) hyvin perusteltu, 2) tosi ja 3) käsitys. Niin kutsutun heikon määritelmän mukaan väitelause eli propositio on tietoa, jos se on tosi.[2] Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa. Tieteenfilosofia on laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita.[3]
Nykyaikaisen käsityksen mukaan todellisuutta koskevaa tietoa ei voi johtaa vain päättelemällä. Pelkän logiikan ja matematiikan tieto ei siis ole luontoa koskevaa tietoa, vaan todellisuutta tulee tutkia empiirisesti eli havainnoimalla.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Niiniluoto, Ilkka: Mitä on tieto? Tietysti.fi. 14.2.2023. Suomen Akatemia. Viitattu 27.6.2025.
- 1 2 Goldman, Alvin I.: Knowledge in a social world. Oxford: Clarendon, 1999. ISBN 0-19-823777-4 (englanniksi)
- 1 2 3 Hetemäki, Ilari (toim.): Filosofian sanakirja, s. 204, 205. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23766-3
- ↑ Tieto Tieteen termipankki. Viitattu 27.6.2025.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
- ↑ Niiniluoto, Ilkka: Informaatio, tieto ja yhteiskunta. Filosofinen käsiteanalyysi. 5. täydennetty painos painos. Helsinki: Edita, 1996 (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989). ISBN 951-37-1997-9
- ↑ Hick, John: Uskonnonfilosofia, s. 75. (Philosophy of Religion, 1963.) Suomentanut Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos. Helsinki: Kirjapaja, 1992 (1. painos 1969). ISBN 951-625-167-6
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lammenranta, Markus: Tietoteoria. Helsinki: Gaudeamus, 1993. ISBN 951-662-572-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Tieto Wikisitaateissa- Pritchard, Duncan: The Value of Knowledge The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
